Mitä tehdä kun oma taso ei vain riitä niihin itseä miellyttäviin kumppaniehdokkaisiin?
Kun huomaat aina vain saman kaavan toistuvan; Ne joista kiinnostut eivät kiinnostu sinusta, ja ne jotka kiinnostuvat sinusta eivät ole kiinnostavia.
Kun tuosta muodostuu ennemmin sääntö kuin poikkeus, voi siitä päätellä jotakin.
Miten te muut olette pystyneet "tyytymään" niihin epäkiinnostaviin/epäviehättäviin kumppaneihin?
Olen itse jopa yrittänyt pakottaa itseni pitämään näistä alun perin epäviehättävistä, ja tapaillut/seurustellut useammankin kerran kuukausien ajan...Mutta lopputuloksena suhde aina katkeaa minun toimestani, kun en vain pysty pakottamaan sitä kiinnostusta jos sitä ei ole.
Luulisin että en ole yksin tämän ongelman kanssa...Mitä ihmettä tässä oikein voi tehdä?
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka mones aloitus tää on samasta aiheesta? Mikä vika kaikissa edellisissä vastauksissa on ollut, kun pitää samaa märehtiä uudestaan ja uudestaan? Et sä sitä instabeibiä täältä ainakaan löydä ja toi sun jankutus vauva-palstalla kyllä kertoo aika paljon sustakin. Et ehkä sittenkään ole läheskään niin tasokas kuin itse kuvittelet 🙄
Miten pinnallinen pitää ihmisen olla, että kuvittelee "tason" tarkoittavan pelkkää ulkonäköä? Itsellä on sama ongelma kuin ap:lla ja se ei liity kyllä lainkaan ulkonäköön vaan kaikkeen muuhun. Ulkoisesti viehättävän saa helpostikin. mutta kun se ei riitä vaan kumppanin pitäisi viehättää sisäisesti ja jakaa ainakin suunnilleen samanlainen arvomaailma.
Miehille suhde on fyysinen, naisille voi olla henkinen joten ei mitään epäselvää.
Maksulliset on tota varten.
Maksaa se perhekin mielipuolisesti.
Niin no perhe on jälleen kerran oma valinta. Vaikka Väestöliitto karjuukin lehdissä sinkuista ja syntyvyyden laskusta ei kenellekään ole mitään velvoitetta perustaa perhettä.
Paitsi että mies ei saa suhdetta ellei halua lapsia.
Velatko ei kelpaa?
Jotain 4% vähemmistöä on vaikea löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohota omaa tasoasi: ei kai akateeminen nainen halua ei-akateemista miestä ja pv.
Jos haluat korkeatasoisen miehen,tee tasollesi jotain. Ja jos haluat luokkanousua,sinun pitää olla todella kaunis ja koulutettu.
Esimerkki: Poikani on vaativa naisten suhteen, ja silloin pitää olla yliopistolla saksalainen laatuauto ja asua keskustassa hyvässä asunnossa. Ei ne sievät, hyvien perheiden älykkäät tytöt kiinnostu mistään Vantaan perukoilla asuvasta homssuisesta miehenalusta.Olen toki varmistellut äitinä,että edellytykset ykkösluokkaan ovat olemassa
Ei asiat ole noin yksinkertaisia. Parhaat tapaamani miehet on duunareita vaikka olen itse yliopistokoulutettu nainen.
Ja millähän velkarahalla tuo auto-asunto-kulissi on väsätty?
Voitko vähän selventää tätä? Akateemisena naisen asun yksin vuokralla ja tuntemani duunarimiehet ajelee omalla autolla ympäriinsä.
Omalla vai rahoitusyhtiön autolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka mones aloitus tää on samasta aiheesta? Mikä vika kaikissa edellisissä vastauksissa on ollut, kun pitää samaa märehtiä uudestaan ja uudestaan? Et sä sitä instabeibiä täältä ainakaan löydä ja toi sun jankutus vauva-palstalla kyllä kertoo aika paljon sustakin. Et ehkä sittenkään ole läheskään niin tasokas kuin itse kuvittelet 🙄
Miten pinnallinen pitää ihmisen olla, että kuvittelee "tason" tarkoittavan pelkkää ulkonäköä? Itsellä on sama ongelma kuin ap:lla ja se ei liity kyllä lainkaan ulkonäköön vaan kaikkeen muuhun. Ulkoisesti viehättävän saa helpostikin. mutta kun se ei riitä vaan kumppanin pitäisi viehättää sisäisesti ja jakaa ainakin suunnilleen samanlainen arvomaailma.
Miehille suhde on fyysinen, naisille voi olla henkinen joten ei mitään epäselvää.
Maksulliset on tota varten.
Maksaa se perhekin mielipuolisesti.
Niin no perhe on jälleen kerran oma valinta. Vaikka Väestöliitto karjuukin lehdissä sinkuista ja syntyvyyden laskusta ei kenellekään ole mitään velvoitetta perustaa perhettä.
Paitsi että mies ei saa suhdetta ellei halua lapsia.
Velatko ei kelpaa?
Jotain 4% vähemmistöä on vaikea löytää.
Mistä toi 4% tulee? Viimeisin arvio oli 15-25% väliltä. Eikä ketään pidä ottaa, jos pelkää isyyttä. Escort ajaa asiansa ainakin siihen asti kunnes löydät velan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohota omaa tasoasi: ei kai akateeminen nainen halua ei-akateemista miestä ja pv.
Jos haluat korkeatasoisen miehen,tee tasollesi jotain. Ja jos haluat luokkanousua,sinun pitää olla todella kaunis ja koulutettu.
Esimerkki: Poikani on vaativa naisten suhteen, ja silloin pitää olla yliopistolla saksalainen laatuauto ja asua keskustassa hyvässä asunnossa. Ei ne sievät, hyvien perheiden älykkäät tytöt kiinnostu mistään Vantaan perukoilla asuvasta homssuisesta miehenalusta.Olen toki varmistellut äitinä,että edellytykset ykkösluokkaan ovat olemassa
Ei asiat ole noin yksinkertaisia. Parhaat tapaamani miehet on duunareita vaikka olen itse yliopistokoulutettu nainen.
Ja millähän velkarahalla tuo auto-asunto-kulissi on väsätty?
Voitko vähän selventää tätä? Akateemisena naisen asun yksin vuokralla ja tuntemani duunarimiehet ajelee omalla autolla ympäriinsä.
Omalla vai rahoitusyhtiön autolla?
Omalla as in maksoivat omalta pankkitililtään eikä millään yhtiöllä ole osaa asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta korostaisin että tuo on sinun mielipiteesi. Siis että meidät on rakennettu hakemaan toista puoliskoa.
Minusta kertoo enemmän epävarmasta ihmisestä se että täytyy hakemalla hakea, eikä löydä elämälleen rauhaa, jos ei ole kumppania. Ja oman kokemukseni perusteella nämä parisuhde pakkomielteiset päätyvät herkemmin epäterveisiin parisuhteisiin, koska ei nähdä varoitusmerkkejä toisen käytöksessä vaaleanpunaiset rakkauslasit silmillä. Helpompi lakaista maton alle paljonkin asioita, koska ei haluta olla yksin ja taas etsiä.
Minäkin olin pitkään tuollainen levoton etsijä, jolla oli suhteen päätyttyä aina haku päällä. Sitten jossain kohtaa löysin elämääni muuta ja olin vihdoin levossa sen asian kanssa, että ehkä minut on sittenkin tarkoitettu olemaan yksin. Se oli elämäni onnellisinta aikaa. Kun tapasin nykyisen mieheni siinä kohtaa, en ollut edes ollenkaan varma, että haluan mitään miestä sotkemaan kuvioita. Mies ja rakkaus vei kuitenkin mennessään ja olen ollut hänenkin kanssaan erittäin onnellinen, kohta 21 vuotta naimisissa.
Kyllä se oma elämä pitää rakentaa niin, että siinä elämässään on onnellinen siinäkin tilanteessa, että vierelle ei löydy kumppania. Se mahdollinen kumppani tulee korkeintaan jakamaan ja täydentämään sitä onnea, ei se onni saa olla kumppanin löytymisen varassa. Ei kukaan ihminen halua itselleen sellaista taakkaa, eikä toiselta ihmiseltä voi sellaista vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Kohota omaa tasoasi: ei kai akateeminen nainen halua ei-akateemista miestä ja pv.
Jos haluat korkeatasoisen miehen,tee tasollesi jotain. Ja jos haluat luokkanousua,sinun pitää olla todella kaunis ja koulutettu.
Esimerkki: Poikani on vaativa naisten suhteen, ja silloin pitää olla yliopistolla saksalainen laatuauto ja asua keskustassa hyvässä asunnossa. Ei ne sievät, hyvien perheiden älykkäät tytöt kiinnostu mistään Vantaan perukoilla asuvasta homssuisesta miehenalusta.Olen toki varmistellut äitinä,että edellytykset ykkösluokkaan ovat olemassa
Ei tuo ole kaikille ykkösluokka vaan ennemminkin se huonoin. Ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohota omaa tasoasi: ei kai akateeminen nainen halua ei-akateemista miestä ja pv.
Jos haluat korkeatasoisen miehen,tee tasollesi jotain. Ja jos haluat luokkanousua,sinun pitää olla todella kaunis ja koulutettu.
Esimerkki: Poikani on vaativa naisten suhteen, ja silloin pitää olla yliopistolla saksalainen laatuauto ja asua keskustassa hyvässä asunnossa. Ei ne sievät, hyvien perheiden älykkäät tytöt kiinnostu mistään Vantaan perukoilla asuvasta homssuisesta miehenalusta.Olen toki varmistellut äitinä,että edellytykset ykkösluokkaan ovat olemassa
Ei tuo ole kaikille ykkösluokka vaan ennemminkin se huonoin. Ja hyvä niin.
Ei olekaan, meinaan ykkösluokka. Onnellisuus ja onnellisuuden illuusio ovat kaksi todella kaukana toisistaan olevaa asiaa. Tappelin itse yliopistomaailmassa pitkään tietäni eteenpäin luulleen että täällä se onni. Ei se ainakaan siellä ollut. Se on jossain muualla ja odottaa vielä löytämistä.
Loppuun vielä, anteeksi paljon, vähän ikävä kommentti. Yliopistomaailmassa tuli potentiaalisista kumppaneista vähän sellainen olo että ne potentiaalisetkin on jonkin yhteiskunnallisen paskahalvauksen vallassa. Kun on se akateemisuuden paine eikä kukaan ympärillä osaa olla luonnollinen. Kaikki esittää jotain. Yritä siinä sitten luoda ihmissuhteita.
Olet ap hyvä esimerkki siitä, että kun elämässä tekee asiat aina samalla tavalla, kuin on tehnyt, niin lopputuloskin on aina sama.
Vierailija kirjoitti:
Kohota omaa tasoasi: ei kai akateeminen nainen halua ei-akateemista miestä ja pv.
Jos haluat korkeatasoisen miehen,tee tasollesi jotain. Ja jos haluat luokkanousua,sinun pitää olla todella kaunis ja koulutettu.
Esimerkki: Poikani on vaativa naisten suhteen, ja silloin pitää olla yliopistolla saksalainen laatuauto ja asua keskustassa hyvässä asunnossa. Ei ne sievät, hyvien perheiden älykkäät tytöt kiinnostu mistään Vantaan perukoilla asuvasta homssuisesta miehenalusta.Olen toki varmistellut äitinä,että edellytykset ykkösluokkaan ovat olemassa
Meidän hyvän perheen älykäs tytär tapasi puolisonsa jo lukiossa. Ei tuossa kohtaa katsota, kuka asuu missäkin, eikä meidän tytärtä ole kasvatettu gold diggeriksi, koska varallisuutta on omastakin takaa. Päin vastoin, on ajateltu että hyvä koulutus ja hyvät tulot mahdollistavat sen, että voi halutessaan valita rakkaudesta puolison, jolla on vähän pienemmätkin tulot.
Vävy on pienituloisesta perheestä, jossa on monta lasta, joten siltä puolelta ei ole kummempaa perintöä tulossa. Tytär saa kyllä meiltä senkin edestä, joten tämä asia ei meitä huoleta. Perheen varallisuutta tärkeämpänä pidän sitä, että tytär on otettu vävyn perheen puolesta todella lämpimästi vastaan. Olen tyttären puolesta tästä todella iloinen, hän on saanut itselleen aivan mahtavan anopin. Ja appiukkokin puhui tyttärestäni häissä niin kauniisti, että ei sitä kukaan pystynyt kuivin silmin kuuntelemaan. Ihanan perheen sai tytär, enkä sano etteikö varakkaissakin perheissä voisi olla lämminsydämisiä ihmisiä. Mutta tällaiset asiat, ja se, että vävy kohtelee tytärtä rakkaudella ja arvostaen, ovat rahaa tärkeämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohota omaa tasoasi: ei kai akateeminen nainen halua ei-akateemista miestä ja pv.
Jos haluat korkeatasoisen miehen,tee tasollesi jotain. Ja jos haluat luokkanousua,sinun pitää olla todella kaunis ja koulutettu.
Esimerkki: Poikani on vaativa naisten suhteen, ja silloin pitää olla yliopistolla saksalainen laatuauto ja asua keskustassa hyvässä asunnossa. Ei ne sievät, hyvien perheiden älykkäät tytöt kiinnostu mistään Vantaan perukoilla asuvasta homssuisesta miehenalusta.Olen toki varmistellut äitinä,että edellytykset ykkösluokkaan ovat olemassa
Meidän hyvän perheen älykäs tytär tapasi puolisonsa jo lukiossa. Ei tuossa kohtaa katsota, kuka asuu missäkin, eikä meidän tytärtä ole kasvatettu gold diggeriksi, koska varallisuutta on omastakin takaa. Päin vastoin, on ajateltu että hyvä koulutus ja hyvät tulot mahdollistavat sen, että voi halutessaan valita rakkaudesta puolison, jolla on vähän pienemmätkin tulot.
Vävy on pienituloisesta perheestä, jossa on monta lasta, joten siltä puolelta ei ole kummempaa perintöä tulossa. Tytär saa kyllä meiltä senkin edestä, joten tämä asia ei meitä huoleta. Perheen varallisuutta tärkeämpänä pidän sitä, että tytär on otettu vävyn perheen puolesta todella lämpimästi vastaan. Olen tyttären puolesta tästä todella iloinen, hän on saanut itselleen aivan mahtavan anopin. Ja appiukkokin puhui tyttärestäni häissä niin kauniisti, että ei sitä kukaan pystynyt kuivin silmin kuuntelemaan. Ihanan perheen sai tytär, enkä sano etteikö varakkaissakin perheissä voisi olla lämminsydämisiä ihmisiä. Mutta tällaiset asiat, ja se, että vävy kohtelee tytärtä rakkaudella ja arvostaen, ovat rahaa tärkeämpiä.
Hyvä kommentti, lisää tällaista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohota omaa tasoasi: ei kai akateeminen nainen halua ei-akateemista miestä ja pv.
Jos haluat korkeatasoisen miehen,tee tasollesi jotain. Ja jos haluat luokkanousua,sinun pitää olla todella kaunis ja koulutettu.
Esimerkki: Poikani on vaativa naisten suhteen, ja silloin pitää olla yliopistolla saksalainen laatuauto ja asua keskustassa hyvässä asunnossa. Ei ne sievät, hyvien perheiden älykkäät tytöt kiinnostu mistään Vantaan perukoilla asuvasta homssuisesta miehenalusta.Olen toki varmistellut äitinä,että edellytykset ykkösluokkaan ovat olemassa
Ei asiat ole noin yksinkertaisia. Parhaat tapaamani miehet on duunareita vaikka olen itse yliopistokoulutettu nainen.
Ja millähän velkarahalla tuo auto-asunto-kulissi on väsätty?
Voitko vähän selventää tätä? Akateemisena naisen asun yksin vuokralla ja tuntemani duunarimiehet ajelee omalla autolla ympäriinsä.
Omalla vai rahoitusyhtiön autolla?
No järkevä ajaa rahoitusyhtiön autolla näillä koroilla ja pitää omat rahansa sijoituksissa.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa nyt ei ole mitään järkeä alkaa elämään jonkun kanssa väkisin! Kuulostaa siltä että sun pakko vaan saada joku rinnallesi? Miksi et voisi olla yksin?
Todennäköisesti se haluaa romantiikkaa ja seksiä.
Miehille on ainakin helppoa. Riittää vaan, että hankkii rahaa ja käytöstavat.
Vierailija kirjoitti:
Miehille on ainakin helppoa. Riittää vaan, että hankkii rahaa ja käytöstavat.
Just näin!
Luin joulun ratoksi 10 vuotta vanhaa ketjua turkkilaisista miehistä. Naisena sulle tuntuu jäävän pelkkä luu käteen. Miehet sentään saattavat saada pidettyä naisen rahan ja käytöstapojen avulla. Niin, sekä saada vastinetta rahoilleen 😔
Sitten ollaan yksin ja ei syytetä muita asiasta. Näin minäkin tein.
-M29
Terapia varmaan auttaisi tähän ongelmaan parhaiten.
Jos tässä nyt availisi vähän mahdollisia selityksiä. Maailmamme on muuttunut niin ulkonäkökeskeiseksi, että joidenkin ihmisten alkaa olla jo vaikea pariutua. Kun joka tuutista tulee visuaalista mallia siitä, minkä näköisen ihmisen pitäisi olla ollakseen hyväksyttävä, osan ihmisten minäkuva hajoaa ja samalla hajoaa se, mitä pitää haluttavana. Sitä ikään kuin ihminen sekoaa kuin Liisa Ihmemaahan. Ja kun parinmuodostus on todellisuudessa kiinni muista asioista kuin valokuvista, niin ei se nyt ole ihme jos sieltä Ihmemaasta ei parisuhdetta löydy. Parhain parisuhde löytyy silloin kun ihmisten kemiat natsaa. Ihan konkreettisesti ihmisten kemian eli feromonien todellakin pitää sopia yhteen. Luultavasti on niin, että aloittaja on hukannut taidon käyttää vaistojaan parisuhteen etsinnässä ja siksi kiinnostuu ihmisistä, jotka eivät geneettisesti ole yhteensopivia.
Eli unohda Tinder, unohda sotameikkisi (jos nyt nainen olet kuten oletan), opettele hyväksymään itsesi ja rakastamaan itseäsi ja sitten hakeudu ihmisten keskelle luonnollisiin tilanteisiin ja kiinnostu ihmisitä. Kuuntele mitä he sanovat, tunnustele sitä, miltä sinusta syvällä sisimmässi tuntuu. Unohda baarit. Opiskelijatapahtumissa tietysti näkee paljon ihmisiä luonnollisessa ympäristössään. Kokeile kaikenlaisia uusia harrastuksia, missä miehiä näkee ilman sitä treffi-fasadia. Treffisovellukset toimivat vain niillä, jotka eivät ole jääneet sinne Ihmemaahan ulkonäkövaatimuksineen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kommentoijat täällä varmaan luulevat olevansa se ykkösvaihtoehto kumppanilleen :D
Hohoi, herätys todellisuuteen!
Jos se ei ihan ole alussa niin ikääntyessä viimeistään on ykkösvaihtoehto kun ei niille ykkösille enää kelpaisi.
Olisin jäänyt yksinäiseksi jos olisin jotain ihme hekumaa ja romantiikkaa odottamaan. Valinta osoittautui oikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kommentoijat täällä varmaan luulevat olevansa se ykkösvaihtoehto kumppanilleen :D
Hohoi, herätys todellisuuteen!
Jos se ei ihan ole alussa niin ikääntyessä viimeistään on ykkösvaihtoehto kun ei niille ykkösille enää kelpaisi.
Olisin jäänyt yksinäiseksi jos olisin jotain ihme hekumaa ja romantiikkaa odottamaan. Valinta osoittautui oikeaksi.
Kukin tavallaan
Voitko vähän selventää tätä? Akateemisena naisen asun yksin vuokralla ja tuntemani duunarimiehet ajelee omalla autolla ympäriinsä.