Hymypoika/tyttö patsaat

Esikoulun opettajana en pysty kuvittelemaan että yhtä ryhmästä alettaisiin nostamaan joko opettajan tai lasten osoittamana. Se on eri asia, että kehutaan joistain hyvin tehdyistä asioista. En ole koulun hymypatsaan jakoa tähän mennessä kyseenalaistanut, mutta nyt juolahti mieleeni kuvitella se tuonne esikoulun puolelle. Jotenkin se sotii niitä arvoja vastaan, joita olen koittanut osaltani lapsille välittää ja ruokkisi pahimmillaan vaan valtataisteluiden syvenemistä ja monimutkaistumista.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 19:29"]

Meilläkin äänestettiin ja minä sain isosta luokastamme (29 oppilasta) patsaan, enkä todellakaan osannut edes odottaa sitä. En ollut todellakaan mikään koulukiusaaja, mutta olin ns. kaikkien kaveri ja kaiketi aika suosittukin. Olin hyvä oppilas, mutta en luokan parhaita. Ja opettaja painotti ennen äänestystä, että jokainen äänestää sitä jonka kokee täyttävän "kriteerit" (hyvä kaveri, ystävällinen, positiivinen tms. en muista tarkkaan).

Tästä on toki jo vuosia.

[/quote]

Jatkan vielä, että meidän koulussamme vain kuudesluokkalaiset saivat nuo hymypatsaat. Poikapatsaan voitti se poika, jota minäkin äänestin ja oli ihan oikeutettu voitto :) Edelleen todella mukava mies.

Mielestäni on aika vähän sellaisia lapsia, jotka eivät olisi jossain muodossa hymypatsaan veroisia.

Prososiaalisen käytöksen nostatukseen ja vahvistamiseen taas toimii mielestäni arjen ajanmukainen kiittävä ja kannustava palaute silloin kun aihetta on. Että ne pienet arjen itsehillinnät ja ryhmän hyvää edistävät, toista kunnioittavat ja epäitsekkäät hetket tulisi huomatuksi ja siten vahvistetuksi lapselle, että oikealla tiellä ollaan.

Minäkin sain hymytyttöpatsaan 5. tai 6. luokalla. Asiasta päätettiin äänestämällä, muistaakseni kakkosluokkalaiset tai muu meidän "vanhempien" kummiluokka äänesti myös. Olin kiltti ja hiljainen kympin tyttö, toinen ehdokas oli myös suht hyvin koulussa menestyvä, mutta manipuloiva ja vähän kiero. Hän yritti saada itselleen ääniä kiristämällä ja lahjomalla. Samoin eräs toinen ehdokas uhkaili pikkukoululaisia väkivallalla, mikäli häntä ei äänestetä. Itse en "kampanjoinut", mutta onnekseni olin useasti leikittänyt paria naapurissa asuvaa kakkosluokkalaista koulumatkalla, mistä ihastuneina he masinoivat luokkakavereitaan äänestämään minua. :) Monesti olen elämässä pettynyt ihmisten oman edun tavoitteluun ja kyynisyyteen, mutta tämä on ihana valopilkku muistojen virrassa.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 19:30"]Opettaja aikoinaan otti hymypoikapatsaani ja antoi sen mieleisellensä oppilaalle. En ollut mallioppilas teinivuosinani, mutta melko outo veto oli näin jälkeenpäin ajatellen opettajalta.

[/quote]

Törkeää!

Tuntuu hullulta, että tänä päivänäkin tuota patsasta jaetaan ja useimmiten juuri opettajan lellikki tai kiusaaja oppilas saa sen.

Minä sain itse joskus kansakouluaikoina ja mun kaksi tyttöä on saaneet alakoulussa. En ollut kiusaaja enkä manipuloija eikä mun tytötkään. Itse olin hyvä oppilas, kiltti ja sopeutuvainen. Toinen tytöistäni on oikein iloinen, reipas ja avoin, aina hyväntuulinen ja kaikkien kaveri, keskitason oppilas. Toinen taas on hiljainen ja ujo ainakin isommassa porukassa, mutta tulee silti hyvin toimeen kaikkien kanssa. Hän on ns. kympin tyttö. Minun mielestäni kumpikin heistä on patsaansa ansainnut.

oppilaat äänestävät, opettaja kertoo kriteerit. Teen äänestyksen aina yllättäen ja oppilaat eivät saa puhua toistensa kanssa eivätkä edes vilkuilla toisiaan ennen kuin olen kerännyt lipukkeet.

Tähän asti joka kerta patsas on mennyt oikeaan osoitteeseen.