Lue keskustelun säännöt.
En jaksa joka ilta 2 tuntia "nukutusta"...
20.05.2014 |
Joka päivä kun vähän alle 3 v nukkuu päiväunet (eli jos on vähänkin rankempi päivä), lapsen rauhoittaminen yöunille vie noin 2 tuntia. Luen iltasadun ja vähän sylittelen ennen sänkyyn lähettämistä. Sitten alkaa se helvetinmoinen iltaravi. Ravaa edestakaisin oman huoneen ja keittiön/olohuoneen/toisen makuuhuoneen väliä, missä ikinä olenkin. "Anna vettä", "pissi/kakkahätä" (joskus on oikeasti, joskus ei, joka kerta otettava tosissaan kun en halua kusettaa housuunkaan ja kuivaksi pitäisi oppia... joskus tekee kakan vaippaan, jos ei viitsi mennä potalle, yleensä tekee kuitenkin pottaan...) "apua, täällä on mörkö/ötökkä... iiiiiiik!!!!" Seuraa kuin hai laivaa: "äiti, mitä teet?"... jossain vaiheessa teen keittiössä jotain, tiskaan, kokkaan... pakko keksiä jotain vitun tylsää puuhaa jota muka teen sen pari tuntia minkä se ravaa koska muuten on hukkaan heitettyä aikaa. En istu viereen enkä varsinkaan nuku. En halua opettaa tuota siihen että alan seuraneidiksi enää nukkumisaikana, koska se ei rauhoita yhtään. Lapsi hyppii ja pomppii päälläni, repii, taputtaa ja hakkaa minua saadakseen huomiota. Mitä enemmän olen puhumatta ja palautan sänkyynsä (usein riittää pelkkä askeleen otto hänen suuntaansa tai mulkaisu ja hän pinkoo pakoon sänkyynsä), mutta jatkaa sitä neuroottista juoksua uuvuksiin asti... tunnin tai pari... tänään yli 2 tuntia emnen kuin suutuin. Lapsi huusi hysteerisesti milloin mitäkin keksittyä hätää. Välillä en tiedä, pelkääkö tuo oikeasti jotain kun useimmiten hän vain vitsailee pelkäävänsä jotain ja nauraa. Toivoisin, että menisi edes joku ilta nukkumaan ilman, että minun täytyy ärähtää. Tuntuu, että lapsi oikein odottaa milloin sanon viimeisen sanan. Joskus olen jäänyt istumaan sängyn viereen tai makaamaan, mutta ei rauhoitu sillä. En voi olla reagoimatta, koska jos en vastaa hänen puhutteluun lapsi alkaa huutaa tosi kovalla äänellä "ÄITIIIII!" niin että koko talo raikuu. Tai alkaa hakata saadakseen huomiota. Eli on pakko kieltää koko ajan kaikki. "Ei saa juosta enää. Ei saa leikkiä enää. Lelut pois. Omaan huoneeseen. Omaan sänkyyn. Pää tyynyyn." Peittelen lapsen ja lapsi juoksee kohta perään ja käskee minun viedä takaisin sänkyynsä ja peitellä. En vie enkä peitä. Käsken lapsen mennä itse sänkyynsä ja peitellä itsensä koska olen tehnyt sen jo monta kertaa ja sitä peliä en pelaan. Menen vessaan tai toiseen huoneeseen. Laitan oven lukkoon ja käsken lapsen mennä nukkumaan. Eli hoidan tuon parin tunnim nukutussession aikana omia hommiani. Lapsi huutaa oven takana. Menee lopulta sänkyynsä. Kun tulen vessasta pois lapsi tulee taas omasta sängystään ja vainoaa minua.
En ihan oikeasti ala enää siihen viereen nukuttamiseen tai seurana olemiseen. Se ei nopeuta asiaa yhtään. Sänkyyn palauttaminen vaiti ei toimi lainkaan, koska lapsi vaatii huomion vaikka väkivallalla ja onhan se sanattomuus vähän kuin henkistä väkivaltaa. En itsekään siedä ihmisiä, jotka eivät vastaa puhutteluun. Ainoa mikä joskus toimii on se, että jonkin ajan ravaamisen jälkeen poistun paikalta enkä ole tavoitettavissa enää. Menen vessaan/suihkuun... enkä tule sieltä ennen kuin uskon lapsen nukkuvan vaikka menisi nukkumaan itkien ja sydän särkyneenä. Toivoisin, että lapsi jäisi sänkyynsä hyvillä mielin. En kyllä jaksa mitään tunnin satuja lukea sen jälkeen, kun on oltu hereillä jo puolet vuorokaudesta ja tiedän, että alkaa tuo parin tunnin iltashow. Nukahtaa nopeasti vain jos ei ole nukkunut päiväunia, mutta se vaatii melko rauhallista päivää. Jos ulkoillaan useampi tunti niin ei jaksa iltaan asti. Pitäisi aloittaa se rauhoittaminen ja tylsistyttäminen monta tuntia ennen toivottua nukahtamista. :(
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 16:20"]
Tänään nukkui päiväunet noin klo 14.30-15.30 välillä.
[/quote]
Tänä iltana löytyy helppo selitys: päiväunet on nukuttu liian myöhään. Mutta ei huolta, huomenna on uusi päivä ja voit kokeilla uutta konstia: laita levähtämään (huom! ei välttämättä nukkumaan mutta kuitenkin rauhoittumaan) aikaisemmin, pian lounaan jälkeen, mielellään jo ennen puolta päivää. Moni aikuinenkin on väsynyt ruokailun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsetkin ovat yksilöitä. Näin tässä aiheesta hauskan pätkän youtubessa ( valitettavasti ei ole linkkiä) jonka joku Kanadalainen tai Amerikkalainen pariskunta oli tehnyt. Siinä juuri kuvataan tätä nukuttamisen vaikeutta, ensin ollaan positiivisesti lukemassa satua ja sitten jo pian anellaan lasta nukkumaan lopulta vanhemmat nukkuvat lattialla lusikkana ja taapero yhä hereillä.
Maailmanlaajuinen ongelma siis. :D
Oma lapsi nukahti vaikeasti, mutta sitten nukkui todella hyvin eikä heräillyt. Itse luovutin ja annoin vain valvoa niin kauan, että sammahtaa. Päiväunia minäkin vähentäisin jos iltaa ei voi venyttää pidempään. Meillä kyllä ilman päiväuniakin unia ei tule ellei ole todella väsynyt.
Eipä tuosta kai ilman huutoa pääse. Minä huudattaisin kyllä.
Mihin aikaan tämä nukkumaan laitto tapahtuu? Minkä oven laitat lukkoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reaktio on se, mitä lapsi hakee. Eli ainoa keino minusta olisi tuo reagoimattomuus – muutaman illan se jaksaa huutaa, sitten lopettaa. Et voi noinkaan jatkaa.
Eli palautat sänkyyn aina, et puhu mitään ja ovi kiinni. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Menee varmasti monta iltaa että toimii, mutta lopulta toimii kun et reagoi mihinkään jne.
Tsemppiä sinne, kuulostaa aika kauhealta tilanteelta :(
Et kai sää ole se vessassa piilottelija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tai sitten myöhemmin nukkumaan, että on väsynyt.
Mikä tämän aloituksen pointti oli? Yllätyit siitä, että lasten kanssa joutuu kokemaan epämiellyttäviä asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En huudattanut ja nyt 5-vuotias nukkuu levollisesti itse. Olin niin mukavuudenhaluinen, että köllöteltiin iltasadun jälkeen, kunnes lapsi nukahti. En myöskään vienyt lasta nukkumaan tunteja ennen uniaikaa. Illat oli meille yhteisen rauhoittumisen aikaa ilman stressiä. Kannatti. Ikinä ei ole pelkäämällä pelännyt mörköjä, pimeää tai mitään muutakaan.
Tuollaiset tilanteet just niitä, joissa pieni tukistus tai luunappi saisi lapsen tottelemaan. Aivan eri asia kuin lapsen pahoinpitely, mutta näyttää että äiti on nyt tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 00:16"]Tuollaiset tilanteet just niitä, joissa pieni tukistus tai luunappi saisi lapsen tottelemaan. Aivan eri asia kuin lapsen pahoinpitely, mutta näyttää että äiti on nyt tosissaan.
[/quote]
Ootko sää sairas?
Meillä auttoi päiväunien poisjättö jo vähän päälle kaksivuotiaana. Nyt 1v kuopus on se vaikea nukutettava, mutta luulen ettei ole vaan väsynyt samaan aikaan kun isompi sisarus...
Tsemppiä, kaikki on vaiheita. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulta kuulostaa, eikä tuohon pysyvästi auta kuin aika :/ Meillä ei ole nukutettu lapsia missään iässä, joten eivät ole tottuneet nukahtamaan viereen tai muutenkaan mihinkään nukutuskonstiin, mistä seuraa juurikin kuvaamasi ralli, jos lapsi ei ole tarpeeksi väsynyt. Muutaman kerran on tehonnut, kun esitetään vaihtoehdoksi nukkumista terassilla ja käydään haistelemassa kylmää ja pimeää ulkoilmaa oven raosta... Oma sänky tuntuu sittenkin ihan kivalta vaihtoehdolta ;)
Aloitan nukutuspuuhat klo 20-21 välillä riippuen päivästä. Nukahtaa päivästä riippuen klo 21-23 välillä. Jos ei nuku päiväunia valvoo noin 12-14 tuntia ennen kuin nukahtaa. Jos nukkuu päiväunet päivän pituus on noin 14 tuntia. Herää aamulla noin klo 8-9 välillä riippumatta siitä onko mennyt nukkumaan klo 21 tai 23. Huomenna herätys klo 7 jälkeen. Lapselle jää yöuniaikaa tänään vain 8 tuntia ja minulle korkeintaan 6. Minun on pakko lepuuttaa hermojani jonkin aikaa ennen nukkumaan menoa ja usein yöuneni jää tuohon 6 tuntiin. Lapsi nukkuu yöllä noin 10-12 tuntia. Se vähän vaihtelee. Miten pitkiä muiden noin 3-vuotiaiden päivät on? Jos me herätään huomenna klo 7 jälkeen niin ei tuo nuku välttämättä päiväunia klo 12-14 välillä, vaan vasta myöhemmin iltapäivällä väsähtää. Pahin virhe on olla missään ulkona rattaiden kanssa klo 15-17 välillä, koska silloin se nukahtaa rattaisiin ja voin olla varma, ettei nuku ennen klo 23. Joskus yritän aloittaa nukutuspuuhat jopa klo 19.30 jälkeen siinä toivossa, että luovuttaa klo 21 jälkeen. Tuo on vaan niin tylsä hetki aloittaa nukutusta, kun ukko tulee usein silloin kotiin ja lapsi haluaisi seurustella isän kanssa. :(
Ap katosi....Muistan kun luettiin lapsen kanssa keltaista isoa kirjaa ja siinä oli hassujakin juttuja.
Poika pötkötti vieressä.
Kukaan ei rissannut.
Minäkin kiinnitin huomion tuohon oven lukkoon laittoon eli minkä oven lukitset?
"Käsken lapsen mennä itse sänkyynsä ja peitellä itsensä koska olen tehnyt sen jo monta kertaa ja sitä peliä en pelaan. Menen vessaan tai toiseen huoneeseen. Laitan oven lukkoon ja käsken lapsen mennä nukkumaan."
Aloita nukutuspuuhat myöhemmin silloin, kun lapsi on nukkunut päiväunet. Ihan turha taistelle, jos lasta ei väsytä. Meillä oli samaa ongelmaa 3-4 vuotiaana ja silloin mentiin suosiolla myöhemmin nukkumaan. Nyt kuusivuotiaana menee yhdekän kymmenen välillä nukkumaan ja herää klo 7-8 eli nukkuu 9-10 tuntia. Ei kaikki lapset nuku kahdeksasta kahdeksaan. Ja kyllä sinä aikuinen pärjäät kuuden tunnin unilla!
Mä jättäisin päiväunet pois ja menisin itse nukkumaan ja laittaisin huoneen oven lukkoon. Jos huutaa niin sitten huutaa ne pari iltaa ennen kuin uusi tyyli menee perille. Lapsen kannaltahan toi 2 h on nyt teidän kahden yhteistä aikaa, jossa saa sinulta jakamattoman huomion. Eli ei ole mitään helppoa tapaa saada sitä muutettua. Mutta sä et oikeasti jaksa pidemmän päälle jos et saa nukkua tarpeeksi, joten tee muutos ajoissa.
On älypuhelin, Ylen Areena ja Youtube. Sitä käytetäänkin usein, mutta aamuisin, kun lapsi herää ja tulee luokseni. Saan sillä tavalla vielä itse loikoilla pidempään sängyssä. Lapsi itse etsii mieleiset ohjelmansa. Mielelläni surffailisin puhelimellani illalla tuon nukutuksen aikana, mutta lapsi tulisi heti kärttämään puhelinta itselleen... ;)
Käytin "nukutus" sanaa, koska nukahtaminen on oma operaationsa, vaikka teen samalla muuta. Odotan, että lapsi nukahtaa itse omaan sänkyynsä.
Tänään nukkui päiväunet noin klo 14.30-15.30 välillä. Toivoin, että jaksaisi iltaan asti, mutta oli niin kiukkuinen aamuohjelman jälkeen, ettei jaksanut keskittyä mihinkään paria sekuntia pidempään. Lopulta pakotin rauhoittumaan ottamalla lapsen syliin ja pidin tiukasti kiinni kunnes luovutti. Tappeli kovasti vastaan, potki, huitoi, huusi, kerjäsi leluja, anna sitä ja tätä ja koko maailma, koska sylissäkään ei olisi halunnut olla. Tuli kuitenkin sellainen olo, että tämän matsin voitin. Pitäisi varmaan lähteä vielä ulkoilemaan ennen iltapala-aikaa kuten joku ehdotti. Sitä on tehtykin välillä. Jotta lapsi jaksaisi hereillä koko päivän pitää vähän laskelmoida päiväohjelmaa, että mihin aikaan on järkevää ulkoilla ja millä tavalla. Ap