Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

ihanaa mennä töihin!

31.07.2006 |

Alkuhurmaa tietysti parin kotonaolo vuoden jälkeen (ei tosiaankaan lepovuosia meidän tempperamenttineidin kanssa...), mutta kyllä oli kiva tänään vilkutella tytöille aamulla, kun töihin läksin. Ja vilkuttivat isänsä kanssa iloisina vaan takaisin, kun äiti vuorostaan läksi töihin. Junassa istuessani ja rauhasta nauttiessani, ajattelin että tällaistakö se olikin ja tästäkö se mies on saanut ' nauttia' nämä pari vuotta... Kotona oli kiva olla, olisin voinut lisääkin, mutta kumman kiva sitä on palata aikuiseksi työelämäänkin - ja olla joskus hetki omillaankin, vaikka vähän kiireisenäkin!

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
10.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolahti ja upposi, nimittäin tämä viesti! Aloitin viime viikolla työt, olin kotona 2v. 3kk, jossa tosin kävin viime kesän myös töissä " kääntymässä" . Tuon 2v. 7kk:n aikana meille on tullut kaksi tyttöä (nyt 2,5 v. ja 9 kk) ja ne ajat, jotka olen ollut töissä (siis myös nyt) isi on ollut meillä kotona vapailla.



Isi lähtee töihin taas tammikuusta ja minä jään ainakin lomat pitämään, ehkä myös kevättalveksi kotiin hoitovapaalle. Mutta siis, viime viikon itkeä pillitin, kun " jouduin" töihin, tämän viikon tämä on ollut jo kivaa ;-) Saa syödä rauhassa, juoda kahvit, muutakin ajateltavaa kuin vaipanvaihto ja ennenkaikkea minusta on ihana mennä kotiin, kun jaksan ihan eri tavalla touhuta tyttöjen kanssa! Ei tämä ollutkaan niin kamalaa kuin kuvittelin ensin!

Vierailija
2/4 |
31.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viime vuonna, kun palasin äitiysloman jälkeen töihin, oli ihan mahtava fiilis. Sai olla joka päivä hetken aikuisten maailmassa. Ja saivathan 1v tuplat ja 4v esikoinen jäädä kotiin, eikä tarvinnut raahata ketään hoitoon. Ensin lapsia hoisi vuoro viikoin mummu ja iskä. Kolmen kuukauden jälkeen mummu palasi työhön ja sen jälkeen lapsia hoitivat iskä ja kotiin palkattu hoitaja.

Nyt mulla edessä taas muutos kotiäidiksi. Huomisesta eteen päin aion olla ainakin 4kk kotona taas. En sitten raaskinutkaan viedä noita pienempiä vielä hoitoon, vaikka unelmapaikka olikin tiedossa. Toisaalta tuntuu ihanalle, mutta toisaalta mietityttää miten jaksaa. Täytyy varmaan aloittaa joku uusi ja ihka oma harrastus, jotta pääsee hiukan irtautumaan kotielämästä.

Mukavaa ja työn täytteistä syksyä sinulle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
01.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samanlainen fiilis on ollut itsellä jo pari kuukautta kuin simasuulla!

Ihanaa olla töissä. Reilun vuoden kotona olon jälkeen palasin kesäkuun alussa töihin ja mies jäi vuosikkaan pojan kanssa kotiin. Töihin lähdöstä teki tosiaan helppoa se, kun ei tarvitse lasta raahata mihinkään vielä, vaan saavat isin kanssa jäädä vaikka aamulla nukkumaan, kun hiivin töihin.



Pelkäsin, että alkuhurman jälkeen töissä olo alkaa maistua puulta, mutta hyvältä on tuntunut vieläkin. Ja kotonakin asiat sujuu, vaikka on tainnut isikin huomata, että ei se ihan lepoa ole se kotona lapsen kanssa olo ; )



Ja kannustuksena sanoisin vielä, että kannattaa kannustaa isää jäämään kotiin edes muutamaksi kuukaudeksi, koska se todella tuo perspektiiviä sekä äidille että isälle tähän perheen arjen pyöritykseen.



Katsotaan miten tämä ihanuus tästä muuttuu, kun mies palaa syyskuussa töihin ja poika aloittaa tarhassa.



Tsemppiä vaan kaikille töihin palaaville! Se on mukavampaa kuin arvaattekaan.

Vierailija
4/4 |
06.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on tosiaan ihanaa lähte töihin noin 3 1/2 vuoden jälkeen...

nuorimmainen on nyt vuoden ja toinen 5v mut se kitinä kun ne hakee hoidosta... Toki heillä on ollut äippää ikävä mut kun sitä ei jaksas kun on niin raskas työ (siivooja) muutenkin niin jatkat sitä vielä kotonakin huh huh.. ei auta kun olla urheena ja koittaa jaksaa. mutta kyllä minä jaksankin suomalaisella sisulla esikoisen hymyllä ja kuinka hän minua halaa kun haen hänet hoidosta... voi sitä onnen päivää.. kyllä äitiys on sitten ihannaa...