Mitä 33-vuotiaana pitäisi jo olla?
Missä elämäntilanteessa te muut 33-vuotiaat olette?
Kommentit (56)
Mitä 33-vuotiaalla pitäisi jo olla?
Ei välttämättä mitään. Joku on voinut olla työelämässä 10 vuotta ja perustanut perheen.
Toinen voi olla juuri muuttanut pois äitskän luota ja aloittelee merkonomin tutkintoa
No vähintään joku koulutus ja oma kämppä, oli se sitten vuokrattu tai omistus. Mutta jos yli kolmekymppisenä asuu vanhempien nurkissa niin onhan siinä nyt jotain mennyt pahasti pieleen elämässä. Eri asia tietty jos on tyyliin kehitysvammainen tai muulla tapaa niin sairas ettei voi itsenäisesti elää.
Kolmekymppisenä moni varmaan muuttaa eron myötä takaisin vanhempien luokse asumaan, ainakin hetkeksi.
Vierailija kirjoitti:
Nettovarallisuus nyt ainakin 150 000 €. Muutoin kukin viettäköön näköistäänsä elämää.
No hyvä, mulla vielä 4 vuotta aikaa ja tulen edes tämän saavuttamaan ihan kepeästi, ellei tule jotain ylläreitä. Tuo pitäisi olla täynnä jo parissa vuodessa, riippuen toki vähän mihin suuntaan pörssit veivaa.
Terveys kun on tallella niin kaikki muu on kokolailla kiinni siitä millaisen elämän haluat elää.
Mulla oli 33-vuotiaana kolme lasta, omakotitalo, maisteriopinnot loppusuoralla ja määräaikaisia työsuhteita takana noin 36kk pätkissä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 33-vuotiaana kolme lasta, omakotitalo, maisteriopinnot loppusuoralla ja määräaikaisia työsuhteita takana noin 36kk pätkissä.
Tuo on jännä, miten ihmiset on aikanaan saaneet lainaa omakotitaloon ilman työtä, koulutusta, saatika vakinaista työtä mikä vaaditaan nykyisin. Ei saatu lainaa, vaikka säästöjä oli asunnon verran, kun toinen määräaikaisessa työsuhteessa ja toinen opiskelija. Ostettiin sitten suoraan asunto ilman pankkia. No, onpahan velaton, vaikka järkevämpää olisi ollut sijoittaa osa.
Omakotitalot maksaa nykyään sen puol miljoonaa, joten on siinä maksajalla makseltavaa.
20 vuotta, 2000€/kk lyhennystä ja korot päälle.
Ja sitten tietysti juoksevat kulut siitä talosta.
Oma tilanne: vuokrakämppä (tai oikeastaan maalaistalo usean hehtaarin tontilla), ei velkaa (nuoruuden velat maksettu ja puhtaita luottotietoja odotellessa), ammattitutkinto, työskentelen alallani ja olen siinä arvostettu, kymmenen vuotta kestänyt vakaa ja erittäin hyvä parisuhde, harrastuksia, lemmikkejä, välttämätön omaisuus, nyt velkojen maksun jälkeen kerrytän rahallista omaisuutta. Korona ei vaikuta töihin, eli että työt jatkuu vaikka koronan tilanne olisi miten paha.
Saman ikäisen puolison tilanne: omistusasunto (asuntovelkaa 1/5 jäljellä, jonka halutessaan maksaisi pois kerralla), rahallista omaisuutta kiitettävästi, harrastuksia, 2 ammattitutkintoa + useita erikoistumisia näissä ammateissa, alaikäisestä saakka sama työpaikka jossa edennyt korkealle ja on käytännössä arvostetuin työntekijä yrityksessä, korona ei vaikuta töihin hänelläkään, ei omista turhuuksia, mutta rahallisesti varallisuutta tavarat kymppitonnien arvoisia, sijoittaa.
Mitä lähitulevaisuudessa? Yhteinen loppuelämän koti kaukana kaikesta. Uudet työpaikat. Ehkä naimisiin, ehkä ei. Ehkä lisää opiskelua. Itseäni kiinnostaa yrittäjyys, ehkä miehen kanssa, ehkä yksin.
Vielä muutama vuosi sitten meille jankattiin perheen perustamista jne jne., mutta nyt sukulaiset ovat jo oppineet, että prismaperhe ei ole meitä varten, vaan meillä ykkösprioriteetteina on ihan jotain muuta.
Älä vertaile on mun neuvo. Jos jotain niin sielulle rauha ja tyytyväisyys, ja tämä on koko eliniän prosessi.
Vierailija kirjoitti:
Älä vertaile on mun neuvo. Jos jotain niin sielulle rauha ja tyytyväisyys, ja tämä on koko eliniän prosessi.
Se on ihan sama minkälaisessa kivipalatsissa asut jos et viihdy omassa nahassasi.
Ei varmaan tarvitse, mutta jonkinlainen tavoite elämälle, on se sitten tulevan kesän matka, yleneminen töissä, opintojen loppuunsaaminen tai arjen kärsivällisyys lasten kanssa, jo koettu kriisi, mistä on saanut selviytymisen tunteen ja työkalut jatkoon, taloudellisuuden turvallisuuden tunne tai realistinen odotus sille, elämänhalu ja unelmat ovat aika kova sana.
Onnellinen parisuhde, muksu, mielekäs vakkari duuni kivalla palkalla, kiva koti ja kunnianhimo ovat kivoja myös.
Kun käy läpi depistä ja sairautta niin tajuaa sen että vaikka olisi mitä niillä ei tunnu olevan mitään merkitystä depislinssien läpi. Mitä hiton väliä on tutkinnolla tai omakotitalolla, jos olo onneton. Siltä on tuntunut viime ajat.
Ärsyttää tällaiset ketjut.