Mitä 33-vuotiaana pitäisi jo olla?
Missä elämäntilanteessa te muut 33-vuotiaat olette?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Aviopuoliso, lapsia, omistusasunto, yliopistotutkinto, työpaikka.
No höh. Oon 10-vuotta vanhempi eikä ole mitään nuista.
M43
Miki piäsi olla yhtään mitään? - No jos jotain oikein pitäisi olla, niin voisiko tuolloin olla vaikka rehellinen, ainakin itselle. Ja ainakin enimmäkseen ymmärrystä siiä, että maailmassa on muutakin kuin oma napa, mutta ei silti tarvitse olla tahdoton ja tyystin omia mielipiteitä oleva vässykkä.
Voi pyhä hyssykät on ihmisillä paineita!!
Aikuiset ihmiset, haloo!!
Ite oon aina ottanut rennosti, vähä sesonki töitä, säästänyt rahaa, mennyt fiilispohjalta. Olen elänyt aivan ihanaa elämää. Olisin onneton jos olisin tehnyt kuten muut.
Ei ole mikään pakko olla yhtään mitään, mutta monella on ehkä ainakin yksi tutkinto opiskeltuna ja jonkin verran kokemusta työelämästä. Kenties myös joku käsitys siitä, mihin suuntaan haluaa viedä elämäänsä - haluaako perheen, työpaikan, opiskella lisää, asua ulkomailla, ostaa omistusasunnon, tms. Kenties sitä on myös oppinut tuntemaan itseään ja tietää, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä.
Nauttikaa elämästä ja asettakaa tavoitteita, joita on mukava ja motivoiva tavoitella. Kaikkea ei tarvitse saada. Ja oikeastaan ainoa asia, joka on täysin sidottu ikään (etenkin naisilla) on lapset. Niitäkin tosin 33-vuotias ehtii vielä hyvin saada, jos haluaa.
Pitäisi olla jonkin sortin käry siitä, mistä elämässään on kyse. Siitä mitä arvostaa tai ei arvosta. Miten hoitaa itseään, fyysisesti ja psyykkisesti. Jonkun muotoinen turvaverkko olisi hyvä olla olemassa, mutta ei ole myöhäistä semmoista ruveta hommaamaan.
Kaikki materialistiset tavoitteet on turhia. Et sä niitä hautaan vie mukanasi. Ei kaikki halua lapsia. Ei kaikki halua elämältä samoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhä hyssykät on ihmisillä paineita!!
Aikuiset ihmiset, haloo!!Ite oon aina ottanut rennosti, vähä sesonki töitä, säästänyt rahaa, mennyt fiilispohjalta. Olen elänyt aivan ihanaa elämää. Olisin onneton jos olisin tehnyt kuten muut.
Tähän halusin vielä lisätä että minulla on taloudellisesti erinomainen tilanne! Ei velkaa, en ole hankinut tavaraa, olen elänyt huoletonta elämää ilman ongelmia. Käy sääliksi kaverit jotka hukkuvat ahdistukseen, on velkaa, pitkä koulutus mistä on valmistunut työttömäksi, kauheita sotkuja.
En ymmärrä mitä pahaa on elää vaatimattomasti?! Kuitenkin elättää ittensä, on maksanut veroja, kaikki ollut mutkatonta.
No mulla ei ole paljon mitään, olen köyhä, kipeä ja monin tavoin elämässäni epäonnistunut ihminen, mutta pitkä parisuhde ja opiskelupaikka hyvin työllistävältä alalta on.
Itse olen kohta 32v ja olen ollut jo vuosia naimisissa, kaksi lasta (kolmas tulossa), korkeakoulututkintokin löytyy. Kuulostaa listattuna ehkä hyvältä, koska näinhän "pitäisikin" olla. Silti sitä aina kaipaisi jotain uutta.
Vierailija kirjoitti:
Miki piäsi olla yhtään mitään? - No jos jotain oikein pitäisi olla, niin voisiko tuolloin olla vaikka rehellinen, ainakin itselle. Ja ainakin enimmäkseen ymmärrystä siiä, että maailmassa on muutakin kuin oma napa, mutta ei silti tarvitse olla tahdoton ja tyystin omia mielipiteitä oleva vässykkä.
Hyvä vastaus. Mitään tiettyä ei pidä olla. Hyvä olisi, jos olisi oppinut tuntemaan itseään, olemaan itselleen rehellinen ja tekemään asioita, jotka tuntuvat itselle sopivilta. Ja tietysti elämään niin, ettei aiheuta vahinkoa muillekaan.
49v. Työpaikka on, asunto on (ei omistus-), lapsi on (jo aikuinen). Vanha autonrämä on, ja suloinen koira. Näillä mennään.
Tohtorin tutkinto
Toimitusjohtajan pesti pörssiyhtiössä
Tekoripset ja -kynnet, täytetyt huulet
Omistusasuntona valkoinen kivipalatsi
Kolme lasta
Aika monta myytyä start up -yritystä
Timmi kroppa
Laaja ystäväpiiri ja suhdeverkosto
Mount Everest valloitettuna
Minulla on asuntolainan maksu puolessa välissä, alempi ja ylempi amk-tutkinto, vakituinen työpaikka omalta alalta, ystäviä lapsuudesta ja aikuisiältä, avomies ja ensimmäisen lapsen laskettu aika on tammikuussa.
Olen onnekas, kun kaikki on näin hyvin. Listallani on varmaan kaikki sellainen, mitä luetellaan kuuluvan "hyvään elämään". Olin yhtä onnellinen kyllä vuokralla, määräaikaisessa työssäni ja ennen ylemmän tutkinnon opiskelua. Tuleva vauva tuo iloa, jota en ole ennen kokenut.
Sanoisin, että mitään ei pidä olla vain siksi että jossain sanotaan, että jotain pitäisi olla. Eletään jokainen omannäköistä elämää ja ollaan onnellisia niistä asioista, jotka olemme saaneet. :)
Jos pelastusvarmuuden on saanut, niin oishan se jo hyvä varmaan. Mitä kauemmin ja myöhemmäksi uskoontuloa viivyttää, sitä hankalampaa se on. Jumalaa on hyvä muistaa nuoruudessa ennenku pahat päivät (eli mitä lie tarkottannee; ehkä paatumusta ja kiireistä arkea) tulevat
Aviopuoliso, lapsia, omistusasunto, yliopistotutkinto, työpaikka.