Miehen alkoholinkäyttö ahdistaa

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 18:06"]

[quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 17:47"][quote author="Vierailija" time="04.10.2015 klo 17:42"] Toi, että perseiden vetäminen, nollaaminen tms on muka jotenkin normaalia on syy siihen, että Suomessa on niin paljon alkoholisteja. Ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten alkoholia nautitaan sivistyneesti. Ja tällaisen ördäämisen tuomitsemista pidetään turhan nipottamisena. [/quote]   Niinpä. Mun entisessä työpaikassa oli naurettavan alkoholimyönteinen ilmapiiri, joka kuukausi olisi pitänyt olla pubissa kiskomassa viinaa. Hirveä ruikutus ja anelu että lähe nyt ja me vaikka maksetaan taksit kotiin plaaplaa. Ja nimenomaan kännit ois pitänyt vetää, jos joi vaan pari niin vittuiltiin siitäkin. Jotenkin järkytti, että tuoko on todella normaalia joissain porukoissa... [/quote] Meillä myös tuollaista aika lailla. Jos ja kun ei illanvietossa juo yhtään tai vain lasillisen niin pitää olla jokin syy. Esim ettei tee nyt mieli niin ei ole hyväksyttävä syy.

[/quote]

Tuttua tuttua. Ja aikuiset ihmiset pitää onnistuneen illan meriittinä sitä että joku kompuroi portaat alas ja menettää muistinsa. Jes.

Etkö nähnyt miehen alkoholin liikakäyttöä jo seurusteluaikana, vai kuvittelitko sinisilmäisesti, että kyllä rakkaus parantaa. Ei paranna, nyt olet nähnyt sen. Harkitse tarkkaan, jatkatko yhteiseloa miehen kanssa, joka on hyvää vauhtia liukumassa alkikseksi. Siihenkö sitten pitäisi vielä hankkia lapsia kärsimään ja ahdistumaan. Eikö meillä ole jo riittävästi alkoholin vaurioittamia lapsia, siis tunne-elämältään vaurioituneita ja myös huostaanotettuja. Nimittäin ei ole harvinaista, että nainenkin alkaa käyttää ensin miehen seuraksi, sitten jo ilman seuraakin viinaksia. Nyt terve järki käyttöön, ennen kuin on liian myöhäistä! Miestä et voi pelastaa, mutta itsesi voit, jos haluat.

Tuostahan tuo vain pahenee. Millaisen elämän itsellesi haluat?

[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 21:28"]

Miten teillä käytetään alkoholia? Miten usein ja miten paljon juotte tai kumppaninne juovat? Itseäni on alkanut ahdistaa mieheni juominen, tai se on oikeastaan ahdistanut koko viisivuotisen suhteemme ajan. Tällä hetkellä miehelläni on tarve vetää kännit joka viikonloppu. Eilen hän oli baarissa jollain keikalla ja tuli kännissä kotiin, tänään lähti baariin katsomaan jotain peliä ja tulee arvatenkin taas kännissä kotiin. En jaksa, ahdistaa ja vituttaa. 

Mieheni ei ymmärrä minua yhtään. Hänen mielestään kaikki on ok, kunhan hän on "siististi" eikä riko paikkoja, telo itseään tai käyttäydy aggressiivisesti. Itseäni kuitenkin rasittaa se, että kotonani on vähintään kerran viikossa humalassa oleva ihminen, joka sönköttää ja puhuu tyhmiä. Minusta se on vastenmielistä.

Onko tällainen alkoholinkäyttö mielestänne normaalia, vai olenko jotenkin tiukkapipoinen? Mieheni mielestä nipotan turhasta ja yritän kahlita häntä, kun hän vain "haluaa elää ja nauttia elämästään". En ole itsekään mikään absolutisti, vaan juon mielelläni silloin tällöin lasillisen tai pari viiniä ruoan kanssa. En kuitenkaan juo itseäni humalaan. 

Omassa lapsuudenkodissani käytettiin alkoholia kohtuudella: vanhempani joivat lauantaisin saunakaljat, joskus viiniä ruoan kanssa ja vain juhlissa ottivat sitten vähän enemmän. Mieheni kotona alkoholia käytetään niin, että kaikki pitää juoda aina kerralla ja sitten ollaan kauheassa kännissä. Mielestäni mieheni äidillä on alkoholiongelma. Kun olin alkanut seurustella mieheni kanssa, ja kävimme usein hänen vanhempiensa kesämökillä, ihmettelin aina, miten mieheni äiti tuli niin helposti känniin juotuaan yhden lasin viiniä ruokapöydässä. Vasta paljon myöhemmin minulle selvisi, että siinä vaiheessa, kun kävimme pöytään, mieheni äiti oli tissutellut jo melkein pullollisen viiniä. Edelleen kun käymme mökillä, hän on usein ihan silmin nähden humalassa. Tämä on heillä normaalia.

Omassa suvussanikin on ollut alkoholismia, ja olen itse joutunut seuraamaan esim. veljeni huumekokeiluja. Veljeni polttelee edelleen pilveä silloin tällöin. Ehkä siksi ahdistun näistä asioista niin helposti.

Olen yrittänyt miettiä, miten voisin tilanteemme ratkaista. Olen esim. ehdottanut miehelleni, että voisin mennä vaikka vanhempieni luokse yöksi silloin, kun hänellä on tarve juoda. Mieheni ei ole ollut innoissaan, koska pelkää, mitä vanhempani hänestä siinä tapauksessa ajattelisivat. Toisaalta hänen baarireissunsa tulevat usein ex tempore, ja tuntuisi tyhmältä ilmoitella vanhemmille kahdeksan aikaan illalla, että tulenkin nyt teille yöksi. Mieheni ei kykene siihen, että joisi baarissa vain pari siideriä, vaan hänen on juotava pohjia ennen baaria, baarissa esim. monta nelostuoppia ja väkeviä päälle. Lopputuloksena on yleensä enemmän tai vähemmän tuhti humala.  

Ajatuksia?

[/quote]

Ap, avauksesi herätti paljon ajatuksia ja vastaan siihen muita kommentteja lukematta. Anteeksi,. jos tulee toistoa. 

Ilman mitään erityistä järjestystä:

Mielestäni parisuhde ei ole mikään siiamilaisten kaksosten suhde, mutta tuntuu siltä, että miehesi haluaa elää jotain vapaan miehen elämää ilman sinua. Ja jos sinä haluat elää hänen kanssaan yhdessä, se on hänen mielestään kahlitsemista. Minkä ikäisiä olette? Onko mies koskaan elänyt yksin, kantanut itse vastuun omasta arjestaan, vai muuttiko hän äitinsä helmoista sinun (tai jonkun muun naisen) helmoihin?

Minusta on ehdottomasti väärin, jos alat lähteä omasta kodistasi siksi, että miehesi haluaa olla viikottain känni-ääliö.

Tiedätkö mitä miehesi sinulta ja suhteeltanne haluaa? Onko hän onnellinen? Sinä et ole, se on selvää. 

Isäni oli oikein suuren luokan juoppo ja se tuhosi vanhempieni avioliiton ja meidän lasten suhteen isään. Äiti, joka ajatteli että alkoholismi periytyy (alttius addiktioihin periytyy, sen tiedämme nyt), päätti, että alkoholista pitää ottaa kaikki glamour pois. Lapsuudenkodissani alkoholinkäyttö oli normaalia: juhlissa joo, joskus aterioiden kanssa. Sisarukseni ja minä vedimme ne välttämättömät teinivuosien tappokännit. :)

Kenelläkään meistä, eikä meidän perheissä ole ongelmia alkoholin kanssa. Olemme liian vanhoja notkumaan baareissa, vetämään lärvejä jotta meillä olisi hauskaa. Elämän nautinnot syntyvät muusta. 

Nyt, omassa perheessäni, juomme tuolloin tällöin viiniä tai olutta ruuan kanssa, juhlimme ystävien kanssa illanistujaisia muutaman kerran vuodessa, käymme istumassa iltaa erikseen, mieheni ja minä, omien ystäviemme kanssa. Parikymmentä vuotta kestäneen suhteen aikana on tietysti tapahtunut myös ylilyöntejä puolin ja toisin. Ei kuintenkaan sellaista asennetta ole ollut, että hauskanpito ja "oma elämä" olisi erillään kotielämästä, parisuhteesta ja perheestä. Menimme yhteen liki kolmikymppisinä, sillä saattaa olla merkitystä. 

Oletko kysynyt mieheltäsi mitä hän etsii baareista yksin tai kavereiden kanssa, mitä hän haluaa suhteeltanne, mitä hän haluaa sinusta? Mitä hän vastasi? Kysy myös itseltäsi samat kysymykset, käännä itseesi tiukka katse ja kysy, että tätäkö haluat elämäsi olevan. 

Voimia ja rohkeutta!

Ymmärtäisin jos mies parikymppisenä hetken aikaa kännäisi viikonloput, mutta jos se vaihde jää päälle pitäisin miestä jonkin sortin ongelmaisena. Joka viikonloppu baarissa kännääminen ei ole ok jos ikää on enemmän kuin 23v. Siihen mennessä nuo tavat pitää saada kitkettyä pois. Baarissa voi käydä ilman kännäämistäkin, nauttien 2-3 juomaa/ilta. En katselisi tuollaista miestä muutamaa kuukautta kauempaa, moinen kännäily olisi ehdoton este vakavammalle seurustelulle tai  yhteisasumiselle.

Muillakin on näköjään samoja ongelmia, juoppo mies, mies on muuten ihan kiva ja siisti, mutta vetää alkoholia kuin sieni.

3 olutta ei ole illassa mitään vaan voi mennä 10- 20 ja jotain muuta myös päälle.

Inhoan myös sitä kännisönkötystä joka seuraa juominkeja, ja sitten seuraava päivä maataan ihan velttona ja mies on kuin mörökölli.

Mies on vain todennut että tällainen hän on.

Inhoan ylipäätään sitä millaisiksi pelleiksi miehet muuttuvat juotuaan. Siedän kyllä juomista, mutta se että joka ikinen kerta viinaa kiskotaan kaksin käsin.

En usko , että tilanne tulee muuttumaan koskaan. Inhottaa nähdä miehen käytös kännissä kun suusta tulee mitä sattuu.

Mies kertoo kännissä myös kaikki arkaluonteisimmat asiat kavereilleen mitä vihaan .

Eniten surettaa se että ennen mies oli ihan erilainen, viinankäyttö on tehnyt miehestä pisteliäämmän vuosien myötä.

UP!! Ap, miten teillä menee nykyään?

Naiset!

Jos haluatte kokeilla onko miehenne alkoholinkäyttö sairautta vai puutteen aiheuttamaa, niin laittakaa jo hyvissä ajoin päivällä jotain kivaa päälle (lue: seksikästä, stay-up, stringit, korkkarit, ...) ja kertokaa kuinka kivaa olisi illalla olisi lasten nukkumaanmenon jälkeen saada suuseksiä ja ottaa mieheltä suihin sen jälkeen. Unohda arkihommat tuolloin hetkeksi! Tiskit saa odottaa ja imuroinnit myös. Ne kerkeää kyllä myöhemmin ja jos kauppaan ei kerkeä niin tilatkaa pitsat. Myös lapsille.

Jokainen fiksu mies ymmärtää että tänään ei muuten pilata hyvää seksiä viinalla ja on kiltisti juomatta päivän sekä illan. MUTTA jos tästä huolimatta viina haisee hommaillessanne niin kyseessä on alkoholiongelma.

Jos viina haisi hommaillessanne niin sitten parin päivän kuluttua sama homma uudelleen siten että etukäteen kerrot että nyt olisi kiva saada suuseksiä ihan selvältä mieheltä, koska se tuntuu vieläkin PAREMMALTA.

Jos edelleen viina haisee niin hänellä on todellakin vakava alkoholiongelma.

M8nä erosin tuollaisesta miehestä joitain vuosia sitten juuri tuosta syystä. Viina kuului kaikkiin erikoishetkiin, kuten loma, mökki, matka, kavereita kylässä ymym. Baari-illat vammautti koko viikonlopun, oltiin verhot kiinni, syötiin pitsaa ja maittain telkkarin edessä. Itse selvin päin ja olisin halunnut ulkoilla, harrastaa ym.

Nyt viikonloppuja ja lomia ei pilaa viina, on ihana suunnitella elämää ilman kaljakoreja, ryyppykavereita ja viinanhuuruisia mökkireissuja.

Kannattaa miettiä ovatko elämänarvonne yhtenevät. Miehesi kuulostaa siltä, että ei näe syytä muuttua, etkä sinä naputtamalla pysty häntä muuttumaan.

En voi sietää kännissä olevia ihmisiä etenkään kotonani. En kuitenkaan kieltänyt mieheltä alkoholia, totesin vain että juo vaikka puistonpenkillä ja kotiin on tuleminen vasta kun viina ei enää haise. Tämä järjestely toimi hyvin. Mulle oli ihan sama missä se pyöri kännissä tai krapulassa, kunhan silloin pysyi poissa mun silmistä.

Olen 28-vuotias nainen ja käytän alkoholia aika samantapaisesti kuin miehesi. Tosin nyt joululomalla olen tissutellut melkein joka päivä ja vetänyt useammat kännit. Mielestäni aikuisen ihmisen oma asia, jos tahtoo olla humalassa, kunhan käyttäytyy juurikin siivosti. Eli olen ap:n miehen kanssa samoilla linjoilla.

Ihmisillä on toki erilaisia käsityksiä asiasta ja mikäli jompi kumpi ei voi joustaa, on parempi erota. Minunkin mieheni nalkuttaa joskus juomisestani. Ehkä minun ja ap:n pitäisi vaihtaa miehiä? Tosin miehenikin juo joskus ja ompa tuo ollut joskus kännissä hankalakin, mutta osaan onneksi käsitellä, koska olen tottunut juopuneisiin ihmisiin ja ymmärrän, miten ajatus kännissä kulkee, kun itsekin olen joskus.

On toki myös paljon miehiä, jotka nauttivat alkoholia vain kohtuudella tai eivät juo ollenkaan. Ehkä ap:nkin kannattaisi etsiä sellainen?

Lonkeroa onnibussissa litkivä kirjoitti:

Olen 28-vuotias nainen ja käytän alkoholia aika samantapaisesti kuin miehesi. Tosin nyt joululomalla olen tissutellut melkein joka päivä ja vetänyt useammat kännit. Mielestäni aikuisen ihmisen oma asia, jos tahtoo olla humalassa, kunhan käyttäytyy juurikin siivosti. Eli olen ap:n miehen kanssa samoilla linjoilla.

Ihmisillä on toki erilaisia käsityksiä asiasta ja mikäli jompi kumpi ei voi joustaa, on parempi erota. Minunkin mieheni nalkuttaa joskus juomisestani. Ehkä minun ja ap:n pitäisi vaihtaa miehiä? Tosin miehenikin juo joskus ja ompa tuo ollut joskus kännissä hankalakin, mutta osaan onneksi käsitellä, koska olen tottunut juopuneisiin ihmisiin ja ymmärrän, miten ajatus kännissä kulkee, kun itsekin olen joskus.

On toki myös paljon miehiä, jotka nauttivat alkoholia vain kohtuudella tai eivät juo ollenkaan. Ehkä ap:nkin kannattaisi etsiä sellainen?

Aikuisen oma asia, mutta luepa aiheesta alkoholismi, tuo tyylisi juoda vaikuttaa voimakkaasti jo alkoholista riippuvuudelta. Millaista elämäsi on viiden vuoden päästä jos tahtisi vähänkin kiihtyy?

Joo , no siis ite oon oman mieheni kanssa myös 5 vuotta seurustellut , meillä on 3.v poika ja toinen lapsi tulossa , mies kanssa ensimmäistä lasta odottaessa että rauhoittuu (ei rauhoittunut ) oli sitten hetken kiltisti vuoden päästä pojan syntymästä , ajattelin että jes , nytkö tää painajainen on ohi , laitettiin toinen lapsi tulille ja nyt on vaan pahenemaan päin tää touhu ... juo 3-5 iltana viikossa humalahakuisesti ... ja käy töissä .. toisin sanottuna ei ole ikinä kotona , eikä häntä kiinnosta perheemme yhtään . Nyt alan suunnittelemaan muuttoa muualle . En jaksa enään uskoa että hän mihinkään tuosta muuttuu .. mutta ihmiset on erilaisia , jos tosissasi uskot että hän voi muuttua ,niin hyvä teille ,mutta meillä se ei mennyt niin . 😩

Kuulostaa tutulta AP:n ja muiden ihmisten kommentit. Meillä asia on toisinpäin, naiseni juo todella paljon.

Olemme seurustelleet neljä vuotta ja asumme yhdessä. Naiseni on juonut humalahakuisesti koko suhteemme ajan, koska hänelle juominen on joko ON tai OFF. Olen kantanut hänet monesti baarista kotiin, koska jalat eivät kanna. Kotiin tullessaan minua haukutaan, perhettäni syytellään ym. Ikinä ei tiedä, millä mielellä hän tulee kotiin baarista. Jo pelkkä ajatus ahdistaa siitä, minkälainen hän on ja saako itse nukuttua.

Itse tosiaan juon melko harvoin, kerran kuukaudessa ja en koskaan humalaan. Sen takia on surullista ja inhottavaa, kun toinen on niin alkoholissa kiinni ettei pystytä esim. viikonloppuna suunnittelemaan mitään. Olemme puhuneet hänen juomisestaan ja monet kerrat hän on luvannut vähentää, mutta turhaan. Lupauksesta muutama päivä ja taas ollaan radalla!

Esimerkkinä viime viikolla hän joi neljä päivää ja tällä viikolla kaksi päivää. Olen pitkään miettinyt eroa ja en näe enään muuta mahdollisuutta. Oma mielenterveys ja ahdistuneisuus on etusijalla eikä elämää kannata haaskata juovan rinnalla! Tsemppiä kaikille.

Kyllä viikonloppuisin on ihan hyväksyttävää vetää kännit. Sitten arkenakin jos alkaa ole jatkuvasti humalassa vasta voidaan puhua alkoholiongelmasta. 1-2 kertaa viikossa kännit on vielä iha ok.

Munkin miehen isä alkoholisti. Juuri siksi oon vaatinut miestäni reilusti vähentämään juomista. Silti se joka kerta ahdistaa ja pelottaa että taasko menee yli ja jatkuu taas pian. On ahdistanut koko 4v suhteen ajan. Itse lopetin juomisen kokonaan 1,6 v sitten, kun tajusin että itsessä koukuttumisen vikaa myöskin. Tuntuu pahalta ettei rakkaan vuoksi pysty lopettamaan humalajuomista. Henkisesti hyvin raskasta, aina miettii aamuun asti valveilla että onko toisella homma hallussa vaiko ei.

Kun olisikin pelkkä humala mutta kun persoona muuttuu sellaiseksi joka ärsyttää valtavasti. Alkaa soitella sellaisille joille ei oikein selvin päin soittele ja jutut muuttuu tyhmiksi niinkuin ne aina humalaisilla ovat.  Humalaiset näyttävät ja kuulostavat todella typeriltä. Kumpa heille voisi videolla näyttää niin saisivat vähän ajattelun aihetta.

Olen tavannut ihanan miehen. Mutta muutaman kuukauden tapailun perusteella tuntuu siltä, että joka pe ja la juo useita annoksia alkoholia. On selvästi tottunut siihen, että viikonloppuun kuuluu alkoholi. Itse juon  parin kuukauden välein, kun on jotain biletystä kaverien kanssa. Siinä välissä en juo, kun ei ole mitään tarvetta siihen.

Onko meidän suhteella tulevaisuutta??

Vierailija kirjoitti:

Tämä on vanha ketju, ei aloittamani. Kohdallani oli samanlaista eli mies joi joka viikonloppu. Meni viiniä pe ja la ja lisäksi olutta tai lonkeroa ja baari-iltoina teräviä päälle. Viikolla muutaman saunakaljat. Joi toisinaan myös salaa minulta, eräissä juhlissa naukkaili piilossa kirkasta suoraan pullosta ja säikähti, kun huomasin. Ei halunnut puhua alkon käytöstä. Ei ollut väkivaltainen ja mielestäni alussa alkon kanssa ei ongelmaa juuri siksi ollutkaan. Ajastaan huomasin käytöksessä, että oli äreä ilman alkoa ja vaikkapa matkalla oli sellainen sulkeutunut ilman alkoa. Tutustui huuruissaan helposti uusiin ihmisiin ja haki kontakteja monesta suunnasta, viihtyi seuruiessa, joissa ryypättiin. Koko kaveripiiri oli samaa tasoa. Juominen oli selkeästi humalahakuista eli tuopit tyhjenivät vauhdilla. Vielä baari-illan päätteeksi kotonakin oti lonkeron tai kaksi.

Aluksi mietin, että olen joku nipottaja, vaikka aiheesta en maininnut kuin max 5x. Alkoi olla viimeisiä niittejä nuo salassa juomiset, asioitten unohtelut, lompakon katoamiset, potenssiongelmat ja kaksi kertaa sammui päälleni kesken seksin (!) Siinäpä olikin itselläni supernaisellinen olo, kun itsellä elopainoa hiukan yli 50kg ja miehellä 72kg.

Tulin sittemmin jätetyksi, kun mies löysi baarista jonkun kaltaisensa naisen, jolle viina maistuu samaan tahtiin. Hyvä heille, ehkä. Olen itse muuttunut takaisin omaksi vanhaksi minäksi eli iloisuus ja huolettomus ovat palanneet. Kyllä alkoholisti saa puolisonkin huonoon kuntoon ja on aivan oma valinta jäädä sitä ihmettelemään.

Hän oli ujo.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta AP:n ja muiden ihmisten kommentit. Meillä asia on toisinpäin, naiseni juo todella paljon.

Olemme seurustelleet neljä vuotta ja asumme yhdessä. Naiseni on juonut humalahakuisesti koko suhteemme ajan, koska hänelle juominen on joko ON tai OFF. Olen kantanut hänet monesti baarista kotiin, koska jalat eivät kanna. Kotiin tullessaan minua haukutaan, perhettäni syytellään ym. Ikinä ei tiedä, millä mielellä hän tulee kotiin baarista. Jo pelkkä ajatus ahdistaa siitä, minkälainen hän on ja saako itse nukuttua.

Itse tosiaan juon melko harvoin, kerran kuukaudessa ja en koskaan humalaan. Sen takia on surullista ja inhottavaa, kun toinen on niin alkoholissa kiinni ettei pystytä esim. viikonloppuna suunnittelemaan mitään. Olemme puhuneet hänen juomisestaan ja monet kerrat hän on luvannut vähentää, mutta turhaan. Lupauksesta muutama päivä ja taas ollaan radalla!

Esimerkkinä viime viikolla hän joi neljä päivää ja tällä viikolla kaksi päivää. Olen pitkään miettinyt eroa ja en näe enään muuta mahdollisuutta. Oma mielenterveys ja ahdistuneisuus on etusijalla eikä elämää kannata haaskata juovan rinnalla! Tsemppiä kaikille.

Ero olisi järkevä vaihtoehto, mutta ethän sinä lapsia saisi itsellesi, kun olet mies. Juoppo äiti menee aina huoltajuuspäätöksissä edelle, on kuitenkin nainen.