G: Arvosanat yliopiston perusopinnoissa

Sain itse keskiarvoksi nelosen suhteellisen vähäisellä lukemisella. En tosin alkuunkaan ymmärrä sitä, miksi perusopinnot olisivat jotenkin helppoja, silloinhan juuri joutuu omaksumaan kaikki uudet teoria, oppihistoriat, käsitemääritelmät yms. Itselleni ainakin se tuottaa enempi tuskaa kuin sitten asioiden syventäminen ja soveltaminen hyvälle pohjalle aine+syventävissä opinnoissa.

Meillä oli pakko saada yleisarvosanaksi kolmonen (asteikolla 1-5) ja tämä kielten laitoksella Treella. Minulla oli vaikeuksia sillä kielten opiskelu ei olllut se paras minulle. Onneksi lopulta sain kandin kokoon. Yhteiskuntatieteellisessä arvosana oli parempi enkä edes tiedä oli oliko siellä jotain vaatimuksia.

Oli niin hyvät, että harkitsin anovani niiden alennusta, en mä oikeesti niin hyvä oo

Perusopinnot ei välttämättä tarkoita sitä, että ne on helppoja. En myöskään tiedä, kuka niitä pitää "varsin helppoina". Puuduttavia ne on, mutta kyllä esim. joissain humanistisissa tai yhteiskuntatieteellisissä aineissa aika vaativat, kun pitää opetella kymmeniä teorioita (vaikkapa eri sosiologeja) jollain yhdellä kurssilla. Paljon "helpompaa" mun mielestä aineopinnoissa kun voi keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen eikä tarvitse opetella kaikesta vähää. 

2, 3, 4, 4, 5. Sain melko helposti ja kivaa oli.

Riippuu ap aineesta. Lienee sinulle yllätys, mutta oppiaineiden välillä on hurjia vaativuuseroja ja myös perinteet arvostelussa ovat poikkeavia. On aineita, joissa alle 3/5 on häiriötila jopa käytännössä lukemattomalle tenttijälle. On aineita, joissa on ihan normaalia pummata jopa 30-40% tenttijöistä ja lopuillakin on paljon ykkösiä ja kakkosia.

Pitkä ura kahden tutkinnon opiskelleena on kyllä hyvin avannut sen, että ihan turha sanoa, että maisteri kuin maisteri. Kyllä niin paljon vaativampaa ja työläämpää on jotkut aineet kuin toiset. Kuten kerran sanoin, niin yhdestä aineesta perusopinnot vaatii enemmän älliä ja työtä kuin toisen opinnon graduun asti eli yli 100op. Eräs läheinen luki kaksi pitkää ainetta ja teki kummastakin aika laajan gradun. Sanoi, että toinen syntyi puolivahingossa, kun toisen eteen sai duunata suoritus suoritukselta vuositolkulla.

Jep samoin on varmasti hurjia eroja myös yliopistojen välillä. Opiskelen itse Helsingin yliopistossa humanistista oppiainetta, jota on hyvin vaikeaa päästä lukemaan. Luin hetki sitten netissä olleita oppiaineemme graduja ja hämmästyin sitä, miten helkkarin kökköjä niistä suurin osa oli.

2-4 olen saanut. Riippuu kiinnostuksesta.

Minulla on kahdet toisiaan melko läheiset humaanin/kasvatusalan perusopinnot tehtynä ja arvosanoja tullut 3-5 väliltä. Tenteistä on mielestäni melko helppo saada 4-5, mutta ne perhanan oppimistehtävät 7-10 sivua tekstiä, pari viikkoa aamusta iltaan lukemista ja kirjottamista ja mielestäni todella hyvin onnistuneista on parhaimmillaan tullut se 4, vaikka olen pitänyt kirjoittamista aina vahvuutenani.

Riippuu varmasti toki yliopistosta, tiedekunnasta, aineesta, motivaatiosta ja vahvuuksistasi.

Riippuu todella paljon siitä, mitä ainetta ja/tai alaa lukee.

Lukiossa vielä saattoi saada kurssista kuin kurssista helposti vähintään kasin, jos vain oli seurannut tunnilla, viitsi avata kirjan vikana iltana ja oli lukutekniikka hallussa. Teknillistä alaa opiskelevana voin sanoa, että omilla peruskursseillani meno oli ihan toinen. Otettiin todellakin luulot pois heti kättelyssä. Hyvää arvosanaa varten piti raataa niska limassa. Sittenkin joillain kursseilla arvosanat jaettiin Gaussin käyrän mukaan, mikä oli kyllä julma menettely, jos tentti oli huonosti laadittu.

Teknillisen alan ihmisiä tuntevana väittäisin, että tällä alalla perusopintoja, tai ainakin sitä ensimmäistä vuotta pidetään aika rankkana. (Ellei sitten satu olemaan joku matemaattinen luonnonlahjakkuus. Silloin on varmaan aika leppoisaa.)

Humanistisista aloista minulla on sellainen käsitys, että vaikea päästä sisään (suuren hakijamäärän vuoksi), mutta helppo saada hyviä arvosanoja, jos vain jaksaa lueskella tenttikirjoja ja osaa kirjoittaa esseitä. Eli kohtuu helppo homma.

Humanistisiin aloihin kuuluu mm. filologiat ja ne on näin sivusta katsottuna TODELLA työläitä per opintopiste verrattuna vaikka johonkin kasvatustieteeseen tai sosiologiaan. Ei tule opintopisteet ilmaiseksi. Vaatimustasoa en muuten tiedä. Hyvä esimerkki omista opinnoistani:

- kurssi A: 4 h/vko luentoja 12 viikkoa (ja pakko käydä, että vähän edes tajuaisi asiasta) + 2h/vko harjoituksia, joihin pitää valmistautua. Lisäksi tentti. Lopputuloksena 7op

- kurssi B:4h luentoja ja hubbabubba-essee, jonka laatimiseen meni jotain 10 tuntia. Arvosanaksi vielä kaikille 4 tai 5.  Opintopisteitä 5.

t: 7

5 kaikista kursseista

Kurssi A: 2 h/vko luentoja 12 viikkoa (ja myös pakko käydä, että vähän edes tajuaisi asiasta) + 2h/vko harjoituksia, joihin pitää valmistautua. Lisäksi tentti. Lisäksi luentopäiväkirja + 10 sivua. Lisäksi neljä "pientä" laskuharjoitustyötä, laskuja + 5 sivua/harkkatyö. Lopputuloksena 3op (!)

Tämä teknillisessä erään aihepiirin ensimmäisessä peruskurssissa. Eikä ollut ainoa laatuaan työmäärältään. Ensimmäiset kolme vuotta olivat kyllä työn ja tuskan takana.

On varmasti muissakin yliopistoissa työlästä, mutta sitä se on ainakin teknillisissä. 

9 kurssia.

2 kakkosta

2 kolmosta

1 nelonen

3 vitosta

1 hyväksytty

Kursseista 6 kirjatenttejä, kaksi luento ja harkkatyö ja yksi pelkkä harkkatyö.

Kyllä itelle oli aika järkytys kun kävin perusopinnot avoimessa ja mulla ei oo lukiotaustaa, että tuossa sulle 1100 sivuinen kirja, opiskeleppa siitä. Eka tentissä on ekat 600 sivua ja tokassa loput 500. Kaksi kysymystä ja molempiin pitää vastata. :o Pääsin kauhutenteistä läpi, aloin uskotella itselleni olevani omalla alalla ja keväällä pääsykokeista läpi sisäänpääsyprosentin ollessa 7. Oonko vähä ylpeä itestäni! :)

Olen ihan samaa mieltä kuin moni muukin, että perusopinnot eivät mene läpi vain vihellellen. Moni joutuu työskentelemään opintojen alussa paljon enemmän kuin aineopinnoissa, sillä alussa kaikki on uutta ja vierasta: uudet termit, käsitteet, teoriat ja abstrakti ajattelutapa. Samasta syystä ensimmäisten tieteellisten tekstien lukeminen voi kestää kauan, sillä outoja käsitteitä varten ole olemassa edes "sanakirjaa". Aineopinnoissa sitten syvennetään aiemmin opittua ja syvennytään erikoisaloihin. Syventävissä opinnoissa joutuu tavallisesti merkitsemään lähdeviitteet, mikä vie enemmän aikaa ja vaatii tarkempaa työskentelyä kuin tavallinen essee.

Opintopisteiden määrä suhteessa tentittävän kirjallisuuden sivumäärään tai esseiden lähdeaineistoon on yhdenmukainen (esim. tentti 2 op = 200-300 s. ja essee 1 op = 1 lähdeteos tai 2 tieteellistä artikkelia). Nykyään kursseja voi suorittaa muutenkin kuin tenttimällä esim. luennot, luentopäiväkirja, powerpoint-esitys ja essee = yleensä 2-3 op. Kenttäkursseilla ja erilaisissa harjoitusseminaareissa opitaan soveltamaan tietoa ja käytäntöä, jottei ole valmistuessaan omalla tieteen alallaan ihan pallo hukassa. 5 op:n kurssi kestää tavallisesti puoli vuotta ja sisältää kenttätyöskentelyä, tiedon keruuta, erilaisten menetelmien opettelua ja tietysti loppuraportin.

Joten jos opiskelu kiinnostaa, kannattaa varautua kohtuulliseen työpanokseen opintojensa eteen. Riman ali kulkeminen kostautuu viimeistään lopputyötä väsättäessä tai ensimmäisessä työpaikassa.

- eräs humanisti

[quote author="Vierailija" time="17.05.2014 klo 03:37"]Olen ihan samaa mieltä kuin moni muukin, että perusopinnot eivät mene läpi vain vihellellen. Moni joutuu työskentelemään opintojen alussa paljon enemmän kuin aineopinnoissa, sillä alussa kaikki on uutta ja vierasta: uudet termit, käsitteet, teoriat ja abstrakti ajattelutapa. Samasta syystä ensimmäisten tieteellisten tekstien lukeminen voi kestää kauan, sillä outoja käsitteitä varten ole olemassa edes "sanakirjaa". Aineopinnoissa sitten syvennetään aiemmin opittua ja syvennytään erikoisaloihin. Syventävissä opinnoissa joutuu tavallisesti merkitsemään lähdeviitteet, mikä vie enemmän aikaa ja vaatii tarkempaa työskentelyä kuin tavallinen essee.

Opintopisteiden määrä suhteessa tentittävän kirjallisuuden sivumäärään tai esseiden lähdeaineistoon on yhdenmukainen (esim. tentti 2 op = 200-300 s. ja essee 1 op = 1 lähdeteos tai 2 tieteellistä artikkelia). Nykyään kursseja voi suorittaa muutenkin kuin tenttimällä esim. luennot, luentopäiväkirja, powerpoint-esitys ja essee = yleensä 2-3 op. Kenttäkursseilla ja erilaisissa harjoitusseminaareissa opitaan soveltamaan tietoa ja käytäntöä, jottei ole valmistuessaan omalla tieteen alallaan ihan pallo hukassa. 5 op:n kurssi kestää tavallisesti puoli vuotta ja sisältää kenttätyöskentelyä, tiedon keruuta, erilaisten menetelmien opettelua ja tietysti loppuraportin.

Joten jos opiskelu kiinnostaa, kannattaa varautua kohtuulliseen työpanokseen opintojensa eteen. Riman ali kulkeminen kostautuu viimeistään lopputyötä väsättäessä tai ensimmäisessä työpaikassa.

- eräs humanisti

[/quote]

ootko tosissas, että 5 op:n kurssi kestää puoli vuotta? meillä 5 op vastaa n. kk opintoja :D

mut toisaalta humanistit....

nim. farmasian opiskelija