Lue keskustelun säännöt.
Mitä valintoja elämässä kadut?
Kommentit (48)
Yhtä lapsistani.
Jos olisin saanut tietää, millaista helvettiä elämäni tulee hänen kanssaan olemaan, olisin varmasti keskeyttänyt raskauden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 20:29"]
Yhtä lapsistani.
Jos olisin saanut tietää, millaista helvettiä elämäni tulee hänen kanssaan olemaan, olisin varmasti keskeyttänyt raskauden.
[/quote]
Musta sanottiin aivan samaa... ja silti olen niin kiltti, että huolehdin rakkaan äitini voinnista ja katson sen perään. Raukka kun on ihan seniili ja rapakunnossa. Kymmenen vuotta nyt on mennyt sen asioita hoidellessa ja varmaan parikymmentä vielä edessä.. kovilla koroilla maksan velkani.
Sitä, että aloin lukemaan vauva foorumia
Ei olisi pitänyt mennä lukioon vaan suoraan ammattikouluun sille linjalle, josta aikuispuolelta lopulta valmistuin.
Olisi pari kertaa pitänyt pitää housut jalassa. Ehkä olen päässyt elämässä aika helpolla.
Ettän en laittanut Eurojackpotissa juuri sitä oikeaa riviä, kun oli yli 50 miljoonaa tarjolla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että kouluttauduin ja työllistyin päiväkotiin työhön.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 20:53"]
Että kouluttauduin ja työllistyin päiväkotiin työhön.
[/quote]
Mulla sama. Olisi pitänyt valita ammatti paremmin. Mutta toisaalta, en voinut tietää etukäteen miten rankka duuni, vaikka pienen palkan tiesinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etten jättänyt ekaa pidempiaikaista poikakaveria jo ensimmäiseen pettämiseen. Piti tuhlata vielä pari vuotta nuoruudesta lisää.
Että vastasin exäni yhteydenottoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että sitouduin niin nuorena(21v), jolloin en tuntenut itseäni, en tunnistanut tarpeitani enkä kamalasti arvostanut itseäni.
tämän takia vedin puoleeni miehen, joka tiesi minunkin puolestani mitä me tahdoimme ja arvosti minun tarpeita yhtä paljon kuin minä itsekin.
noh, mutta toisaalta, ilman eron tuomaa kokemusta en olisi löytänyt itseäni ollenkaan. Eli ehkä sitä,onkin turha katua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun myös sitä, että en lunastanut kuolinpesästä asuntoa itselleni.
Kadun sitä etten valinnut parempaa koulutusta, kadun sitä että tein lapsia ja kadun sitä, että ikinä otin yhteyttä eksään kun antoi puhelinnumeronsa mulle vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 20:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 20:29"]
Yhtä lapsistani.
Jos olisin saanut tietää, millaista helvettiä elämäni tulee hänen kanssaan olemaan, olisin varmasti keskeyttänyt raskauden.
[/quote]
Musta sanottiin aivan samaa... ja silti olen niin kiltti, että huolehdin rakkaan äitini voinnista ja katson sen perään. Raukka kun on ihan seniili ja rapakunnossa. Kymmenen vuotta nyt on mennyt sen asioita hoidellessa ja varmaan parikymmentä vielä edessä.. kovilla koroilla maksan velkani.
[/quote]
No, minun lapseni ei tule koskaan huolehtimaan muista, hyvä jos itsestään, että jospa mentäisiin syyllistämään jonnekin muualle.
t. eka vastaaja
Niin montaa asiaa, mutta elämääni en kadu
Kadun seurustelusuhdetta henkilöön, jossa ei ole tippaakaan hyvyyttä, eikä pyrkimystä parempaan. Muuten olen osannut elää elämääni varsin hyvin; mitään ei ole tarvinnut niin katua kuin sitä, että pitkällä tikullakaan koskin paskaan ja autoin sitä valtavasti elämässään eteenpäin, muiden haitaksi. Vähän niinkuin olisin antanut Breivikille kyydin saarelle tms.
Se, että aloin 16 v. seurustelemaan 10 v. vanhemman kusipään kanssa!!
Katumalla asiat ei tule sen kummoiseksi. Niinhän sitä sanotaan kaikkea katuu vaan ei nuorna naimista.
Sitä että olin ystävällinen yhdelle tyypille jonkin aikaa aina tavatessamme kun en ymmärtänyt että oli narsisti (ei tullut mieleenikään), minkä seurauksena olen kärsinyt vainoamisestaan jo kolme vuotta enkä saa sitä loppumaan. Puhelinnumeroni on kuitenkin nykyisin salainen että ei sentään tekstareita enää tule (joskus saattoi tulla 50-100 päivässä). Kotiosoitteeni tietää, muttei uskalla tulla pihaani. Postia sen sijaan tulee ja työpaikkani läheisyydessä pörrää ja kyttää menemisiäni ja kadulla ja kaupoissa ja kuppiloissa hyökkää milloin mistäkin kulmasta peräänkuuluttamaan oikeuttaan tulla kuulluksi asiasta josta on keskusteltu jo miljoona kertaa ja joka on se että miksi en halua olla hänen kanssaan tekemisissä . Kahteen vuoteen en ole sanonut mitään, mutta homma vain jatkuu
up