Oonksmä ainoa, joka on tosi helpottunut, kun ei tartte tavata tiettyjä sukulaisia nyt jouluna koronan takia?
Oikeesti oon koko elämäni odottanut joulua, jonka saan tehdä lasteni kanssa ilman mitään vänkyttäviä sukulaisia, jotka kiristää vuosikymmeniä ääni väristen "tämä on viimeinen jouluni".
Tapaan siis mielelläni suurinta osaa sukua jouluisin, mutta ne tietyt lätkähullut ja se tietyy uhriutuja, jolla on silti asiat paremmin kuin useimmilla tuntemillani ihmisillä. Periaatteessa ihan ok, mutta ihmisiä, joiden kanssa ei olis mitään yhteistä koskaan ilman sukulaisuutta.
Teknisesti myös kaikki se autossa istuminen jää pois, ei haittaa yhtään.
Joo, korona on kurja, mutta tää on hyvä puoli, siis melkein itkettää ilosta.
Kommentit (15)
Oonksmä ainoo, joka ei tapaa tympeitä sukulaisia vain siksi, että on joulu?
En kyllä ymmärrä, miksi muinakaan jouluina olisi pitänyt tavata ihmisiä joita ei halua tavata.
Mäkin olin helpottunut, kun ajattelin ettei tänä jouluna tarvii sukuloida ollenkaan. Olin väärässä. Nyt joudun kuuntelemaan marttyyria, jonka mielestä joulua pitää viettää ja rajoitukset ei koske meitä (en vaan sitten tiedä ketä ne koskee). Minä en halua.
Mun ei ole koskaan aikuisiällä tarvinnut minkään juhlapäivän takia tavata epämiellyttäviä sukulaisia. Mä vaan sanon että ei käy enkä kuuntele kitinöitä. Mikä estää sua ap toimimasta samoin?
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olin helpottunut, kun ajattelin ettei tänä jouluna tarvii sukuloida ollenkaan. Olin väärässä. Nyt joudun kuuntelemaan marttyyria, jonka mielestä joulua pitää viettää ja rajoitukset ei koske meitä (en vaan sitten tiedä ketä ne koskee). Minä en halua.
Lopeta sen marttyyrin kuunteleminen. Punaista luuria jne. Ei ole pakko kuunnella. jos marttyyri on perheenjäsen niin kerro että menee sitten vaan tapaamaan niitä sukulaisia mutta pysyy veks sitten sen 14 päivää.
En tajua miks ihmiset tekee tuosta ongelman ja koittaa väkisin miellyttää muita vaikka siitä itelle tulee kamala olo. EI OLE PAKKO!!!!
Ne rajat.....
Olen helpottunut myös, 11 vuotta odottanut omaa joulua, jolloin ei tarvitse miellyttää KETÄÄN. Ja niille, jotka ihmettelee miksi emme ennen ole jättäneet sukua näkemättä: kuuliaisuus vanhempia kohtaan, en halua heidän kokevan ikävää jouluna. Ja jos menemme anopille, äitini haluaa meidät heillekin tai muistuttaa siitä koko vuoden. Ja vaikea jäädä pois, kun sisarukset kiltisti tottelevat.
Oot tosi lapsellinen kun et osaa vetää rajoja normaalisti. Aika sairasta että sulla on lapsia kun et ole vielä itsekään kasvanut sen vertaa, että osaisit sanoa "ei kiitos" tai muutoin järjestää elämääsi kuten haluat. Opetat tietysti saman venkoilun kersoillesi. Sitten marttyyrinä itkette oikein porukalla kuinka sun murheesi on muka MUIDEN syytä.
Sellaista siellä, onnea vaan.
En mä ole koskaan suostunut jouluisin autoilurumbaan. Sisko ja veli perheineen kyllä poukkoilee vanhempien pillin mukaan, mutta me ollaan pysytty kotona kuin tatit jouluisin.
Mä olen kotiini joulun laittanut pitkin joulukuuta ja pihamaalle yms. nurkkiin. Tervetuloa meille, saa tulla, mutten autossa aattoa vietä. (tänä jouluna ei ole avointa kutsua)
Sisko on muutaman kerran tässä ollut aaton perheineen ja hauskaa on ollut. Veli poukkoilee vanhempien ja appivanhempien välillä. Vanhemmat ei tule koskaan, koska hekin haluavat kotonaan joulunsa viettää kiireettä. Asia on mulle aivan ok. Äidille ei vastapuolisesti. Kyllähän se marttyyrimamma jaksaa puhelimessa syyllistää yms.
Suht usein uusivuosi on vietetty heillä. Sitten tuleekin jo talviloma, pääsiäisloma, vappunakin piipahdetaan, juhannukset menee samoilla mökeillä, kuten ennenkin - naapureilla ja paljon kesällä, syksyllä sitten synttäreitä ja syysloma. Tavataan vuoden aikana todella paljon isona perheenä, nyt koronan aikanakin on järjestetty tapaamisia. Mökeillä on helppoa, kun ne on siinä samalla tontilla kaikki neljä mökkiä.
Joulun haluan pitää itselläni, niin ei pitäisi olla niin ylivoimaista.
Mikä ihme siinä on, ettei jotkut tajua kutsusta kieltäytymistä vaikeana? Mulle opetettiin lapsena, että kutsutut menevät kun kutsutaan. Ja joululla on niin vahvat perinteet sukujuhlana, että siitä on hyvin vaikea poiketa.
Vierailija kirjoitti:
Olen helpottunut myös, 11 vuotta odottanut omaa joulua, jolloin ei tarvitse miellyttää KETÄÄN. Ja niille, jotka ihmettelee miksi emme ennen ole jättäneet sukua näkemättä: kuuliaisuus vanhempia kohtaan, en halua heidän kokevan ikävää jouluna. Ja jos menemme anopille, äitini haluaa meidät heillekin tai muistuttaa siitä koko vuoden. Ja vaikea jäädä pois, kun sisarukset kiltisti tottelevat.
Et ole säkään vielä itsenäiseksi aikuiseksi kasvanut, kun kuuliaisuudesta käyt vanhempiesi luona.
Sitten vielä tuo äidin ja anopin valtataistelu. Meillä yrittävät sitä samaa jatkuvasti. Sitten ovat kumpikin ilman. Mikä ihmeen kilpailu joillekin äideille tuo oikein on? Jatkuvaa kilpavarustelua ja kitinää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme siinä on, ettei jotkut tajua kutsusta kieltäytymistä vaikeana? Mulle opetettiin lapsena, että kutsutut menevät kun kutsutaan. Ja joululla on niin vahvat perinteet sukujuhlana, että siitä on hyvin vaikea poiketa.
Lapsena on varmasti opetettu yhtä ja toista. Aikuisena sitten moni on ymmärtänyt, ettei asiat ihan noinkaan ole. Asioita pitää ja voi ajatella itsekin.
Kutsusta pitää voida kieltäytyä aina.
Yleensähän nää joulukyläilyt ovat oletuksia. Kun tulitte viime vuonna, kyllähän te nytkin tuutte. Se tekee ihmisille vaikeuksia järjestää asiat toisin. Tavan vuoksi tehdään, mitä ennenkin, kun ei itse "osata".
Vierailija kirjoitti:
Mun ei ole koskaan aikuisiällä tarvinnut minkään juhlapäivän takia tavata epämiellyttäviä sukulaisia. Mä vaan sanon että ei käy enkä kuuntele kitinöitä. Mikä estää sua ap toimimasta samoin?
Varmaan käytöstavat?
Vierailija kirjoitti:
Oonksmä ainoo, joka ei tapaa tympeitä sukulaisia vain siksi, että on joulu?
No kyl mä tapaan tylsiä sukulaisia, joissa ei ole mitään varsinaista pahaa, ollaan vain erilaisia. Tulee niin suiri ilo jollekin suvun vanhukselle pelkästä mun läsnäolosta, niin mielelläni sen teen. En tapaisi jotain varsinaista ilkimystä tai munapäätä.
Vierailija kirjoitti:
Mun ei ole koskaan aikuisiällä tarvinnut minkään juhlapäivän takia tavata epämiellyttäviä sukulaisia. Mä vaan sanon että ei käy enkä kuuntele kitinöitä. Mikä estää sua ap toimimasta samoin?
Mua estää hyvä sydän. Ja hyvät tavat. Kerran vuodessa voin tehdä vanhan äitini onnelliseksi. Pelkällä läsnäolollani. Ja saan hyvää ruokaa. Ystävät, joiden seurassa viihdyn, ovat kuitenkin omien sukujensa parissa eivätkä mun kansaa, kuten yleensä on tapana. Kaikilla muilla tuntuu sukujouluissa olevan tosi kivaa paitsi mulla eikä se mullekaan mitään ylitsepääsemätöntä kärsimystä ole. Jos olisi, en menisi.
En tee elämässä päätöksiä ainoana kriteerinäni oma hyvä fiilis. Ap.
Saat viettää joulun kuten haluat, siinä ei ole mitään väärää. Itse myös vietän joulun mieluiten oman perheen kesken. Ja pidän siitä ettei tarvitse myöskään halailla ketään eikä kukaan tule liian lähelle.