En mene ikinä naimisiin mitä hienoa siinä muka on?

Kiviäkin kiinnostaa. Et mene, oma valinta.

Et ole ainut

Ensinnäkin, kukaan ei sua pakota.

Mutta jos tuut toisiin aatoksiin, ei siinä mitään mekkoja tarvita. Kävelette vaikka maistraattiin, laitatte nimet paperiin ja sanotte tahdon ja siinä se.

make marriage your bitch

Et ole erilainen. Tuo on ihan normaalia. Suurin osa nykytytöistä ei haaveile häistä tai edes perheestä. Ja toisaalta mitäpä pahaa siinä on vaikka haaveilisikin. Tehköön kukin mitä tykkää välittämättä toisten mielipiteistä. Meillä on yksi elämä. Jos mä oon onnellinen perheeni kanssa tänäkin aamuna kotona, ja ystäväni sinkkuna jossain päin maailmaa, niin eikö se ole just mahtavaa. Elä oman näköinen elämä ja ole onnellinen.

Ps. naimisiin voi mennä myös maistraatissa ilman juhlia ja kertomatta siitä yhtään kellekään. Se on kahden ihmisen sopimus lain edessä.

Minä olen toista kertaa naimisissa. Se, mitä hienoa minä siinä näen, on julkinen sitoutuminen. Kaikki tietävät, että avioliitosta on vaikeampi erota, mutta puoliso on valmis ottamaan sen riskin. Hän siis uskoo enemmän positiiviseen tulevaisuuteen kuin pieleen menemiseen. Minulle se symboliikka merkitsee paljon.

Häät ovat eri juttu. Minä puhun naimisiin menosta.

N52

Nyt kyllä sinäkin teet tässä kärpäsestä härkäsen. Ei ole noin ihmeellinen juttu. Me menimme naimisiin, koska yhteistä omaisuutta alkoi kertyä ja toisen kuollessa ilman avioliittoa asiat olisivat mutkistuneet liikaa. Ei ollut kermakakkumekkoa ja vieraitakin vaan kourallinen, mutta mukavat hääjuhla oli.

Samoin ei kiinnosta missään röyhelöissä kulkea ja laittaa rahaa kammottavaan pellen touhuihin. Ei ole ikinä kiinnostanut olla ihmisten keskipisteenä. Luonteelle ei vaan sovi sellainen. Johtuukohan se siitä ettei minua pidetty prinsessana lapsena. Vaatteet olivat rumia ja kamalia enkä ollut ikinä ihailun keskipisteenä. Ihmettelin niitä jotka olivat jostain prinsessa häistä lapsena jo unelmoineet. 

Itse ajattelen täysin päinvastoin 😄

N24

Minulla on ulkomaalainen vaimo, joka ei olisi saanut oleskelulupaa Suomeen ilman avioitumista. Avioliitto on ennen muuta lainopillinen sopimus, eikä mikään päivä prinsessana-leikki.

Minä en koskaan halunnut naimisiin ja olin kahdessa pitkässä avoliitossa 10 ja 6 vuotta. Kun tapasin mieheni niin hän kosi minua muutaman vuoden yhdessä olon jälkeen, samoin sen kummemmin miettimättä kyllä koska se tuntui siltä, olimme kihloissa useamman vuoden, menimme maistraatissa naimisiin, asuimme erilläänkin muutaman vuoden vaikka olimme naimisissa, nyt meillä on yhteinen koti.

Meistä tuntuu, että me kuulumme yhteen ja avioliitto vahvisti tunteen, teimme lupauksen. Meillä on myös yhteisesti hankittua omaisuutta emmekä elä ikuisesti kumpikaan. Turvasimme toisemme jos jotain tapahtuu.

En yhtään ihmettele ettet halua naimisiin ap, en minäkään halunnut ennen kuin kohtasin sen ihmisen, joka tekee minut paremmaksi ihmiseksi ja jonka luona tunnen olevani kotona, missä sitten olemmekaan. Avioliitto on minusta lupaus ja sopimus, meillä se sinetöi miltä meistä tuntuu. Kummankin meistä ensimmäinen ja viimeinen avioliitto.

Avioliitto on ensijaisesti juridinen ja taloudellinen sopimus, joka tuo puolisoille erilaisia oikeuksia. Naimisiin voi mennä vaikka arkivaatteissa ilman vieraita ja juhlia (kaksi todistajaa tarvitaan) niin kirkossa kuin maistraatissa.

Jostain syystä monet suosittelevat maistraattihäitä niille, jotka eivät halua pitää juhlia. Ihan yhtä hyvin näin voi mennä naimisiin kirkossa, jos muuten täyttää kirkkovihkimisen edellytykset.

Minä kyllä haaveilin pitkään millaiset häät haluan, mutta ei se tarkoita että menisin naimisiin. Realiteetit tuli mukaan kuvioihin ja vtut mä edes miestä saa.

Naimisiin tahtoisin. En isoja häitä tai häitä laisinkaan, ei lapsia, ei omakotitaloa.

N41

Ei kiinnosta mennä naimisiin. Ei kiinnosta edes parisuhde.

Taitaa vähän mennä sekaisin avioliitto ja häät.

Häät (ja vihkiminen) on rituaali, Avioliitto on juridinen suhde, johon liittyy velvollisuuksia ja oikeuksia. Joissain tilanteissa avioliitto on yksinkertaisin tapa turvata tulevaisuutta esim toisen kuollessa.

Kannattaa selvittää omat oikeutensa avoliitossa - ettei sitten ylläty.

Jos rakkautta haet, niin avioliitolla ei sinänsä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Se ei tahdolla lisäänny, tahtoa tarvitaan arjen pyörittämiseen, lasten kasvattamiseen ja taloudelliseen sitoutumiseen. Siis tahto rakastaa on eri asia kuin itse rakkaus.

Ei kannata liiaksi sekoittaa häitä, sitä naimisiin MENOA, ja avioliittoa. Avioliittoon voi mennä ilman häitäkin. Aika yksipuolinen kuva muutenkin elämästä aloittajalla. Pari lasta, lemmikki ja naimisiin menoko on ne elämän ainoat tavoitteet? Ja kaikki kokee nämä asiat tavoitteekseen? Huhheijaa.

Naimisiinmeno kiinnostaa vain juridisessa mielessä. Haluaisin, että mieheni voisi periä minut, jos minusta yllättäen aika jättäisi. Rakkauden sinetiksi en avioliittoa tarvitse.

Ihmeellinen käsitys sulla avioliitosta. Jos naimisiin menon jälkeen ei ole enää mitään saavutettavaa, niin miten teilläkään on sen kummemmin saavutettavaa kun elätte avoliitossa eikä ole tarkoitus mennä naimisiin? Ihan vain tiedoksi niin ei se parisuhde ja sen sisältämät asiat lopu papin aameneen. Koita kasvaa vähän vielä, ajattelutapasi on melko lapsellinen. Jokainen päättää itse meneekö naimisiin vai ei.