Kiittävätkö lapset teillä ruuasta?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten reagoisitte jos kuulisitte että päiväkodissa lapselta on vaadittu sanomaan kiitos ruokailun jälkeen? Se kun on kiellettyä.
Ruoan valmistaja ei ole päiväkodissa paikalla, niin mielestäni ei ole tarpeellista.
Vaikutat jotenkin vajaalta, anteeksi.
Ehkä sen takia en pidä ajatuksesta, kun omina päiväkotiaikoinani piti kiittää, ja perustelu oli että kiitos on osoitettu Jumalalle.
Vierailija kirjoitti:
Miten reagoi sitten e jos kuulisitte että päiväkodissa lapselta on vaadittu sanomaan kiitos ruokailun jälkeen? Se kun on kiellettyä.
Normaali pieni muistuttaminen asiasta on ok, mutta ei mun mielestä vaatiminen ole hyväksi. Lapsi oppii sen vähitellen, pakottaminen tai numeron tekeminen asiasta ei ole kannustavaa.
Kotioloissa musta on tärkeämpää, että ilmapiiri on vapaa ja keskusteleva kuin että lapsella on täydelliset käytöstavat. Eli jos lapsi ei aina muista kiittää, se ei ole vakavaa. Hän on lapsi. Mun kuuluu antaa lapselle ruokaa, ei hänen pidä olla siitä kiitollisuudenvelassa. Mun lapsuudessa oli tärkeää kiitoksen sanominen. Kun sen sanoi niin muuten sai olla hiljaa vaikka loppupäivän, ketään ei haitannut. Mun mielestä se on oudompaa kuin se, ettei vaadi sanomaan kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten reagoisitte jos kuulisitte että päiväkodissa lapselta on vaadittu sanomaan kiitos ruokailun jälkeen? Se kun on kiellettyä.
Ruoan valmistaja ei ole päiväkodissa paikalla, niin mielestäni ei ole tarpeellista.
Tuolla logiikalla ei ravintolassakaan tarvitse kiittää tarjoilijaa, koska hän ei ole valmistanut ruokaa. Eikä kotonakaan, jos syödään noutoruokaa tai eineksiä tai vaikka isän tekemää ruokaa, kun isä ei ole paikalla.
En missään näistä tilanteista kiittäisikään. Tarjoilijaa kyllä silloin kun tuo lautasen pöytään, en syömisen jälkeen. Samalla logiikalla lapsi voisi päiväkodissa kiittää kun ruoka annostellaan, ei ruokailun jälkeen.
No teillä on kyllä erikoiset tavat. "Tänään ei tarvitse kiittää, koska syömme isän tekemää ruokaa ja isä on töissä." "Tänään sitten kiitetään, koska syömme minun tekemääni ruokaa." Mahtaa lapsilla olla päät sekaisin, kun pitää erikseen miettiä, kenen valmistamaa ruoka on ja kuuluuko nyt kiittää vai ei.
Kiitos Jeesus ruuastamme amen . Tai siunaa Jeesus ruokamme amen . Aina .
Meillä myös opetettu käytöstavat lapselle. Käytöstavat kaunistavat. Nykyään näkee liikaa sellaisia juntti perheitä joilla ei mitään tapoja, ruokakaupassa näitä näkee usein. Heidän lapsensa kiljuu ja kiljahtelee kurkku suorana niin että koko kauppa kaikuu, mistä moinen, onko lapselle joku hätä. Ennen lapset eivät kiljahdelleet kaupoissa, ennen ihmisillä oli paremmat tavat kuin nykyään. Toisaalta on hauska naureskella näille junteille.
Luojan luomaa ja ruoka kasvaa pellolla ilmaston mukaan siitä on pakko kiittää .
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös opetettu käytöstavat lapselle. Käytöstavat kaunistavat. Nykyään näkee liikaa sellaisia juntti perheitä joilla ei mitään tapoja, ruokakaupassa näitä näkee usein. Heidän lapsensa kiljuu ja kiljahtelee kurkku suorana niin että koko kauppa kaikuu, mistä moinen, onko lapselle joku hätä. Ennen lapset eivät kiljahdelleet kaupoissa, ennen ihmisillä oli paremmat tavat kuin nykyään. Toisaalta on hauska naureskella näille junteille.
Hän, joka kutsuu toisia junteiksi ja vieläpä naureskelee heille, on kyllä hyvin kaukana hyväkäytöksisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten reagoisitte jos kuulisitte että päiväkodissa lapselta on vaadittu sanomaan kiitos ruokailun jälkeen? Se kun on kiellettyä.
Ruoan valmistaja ei ole päiväkodissa paikalla, niin mielestäni ei ole tarpeellista.
Tuolla logiikalla ei ravintolassakaan tarvitse kiittää tarjoilijaa, koska hän ei ole valmistanut ruokaa. Eikä kotonakaan, jos syödään noutoruokaa tai eineksiä tai vaikka isän tekemää ruokaa, kun isä ei ole paikalla.
Tarjoilijaa kiitetään hänen palvelustaan jos se on ollut hyvää, muussa tapauksessa kiitokselle ei ole tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä myös opetettu käytöstavat lapselle. Käytöstavat kaunistavat. Nykyään näkee liikaa sellaisia juntti perheitä joilla ei mitään tapoja, ruokakaupassa näitä näkee usein. Heidän lapsensa kiljuu ja kiljahtelee kurkku suorana niin että koko kauppa kaikuu, mistä moinen, onko lapselle joku hätä. Ennen lapset eivät kiljahdelleet kaupoissa, ennen ihmisillä oli paremmat tavat kuin nykyään. Toisaalta on hauska naureskella näille junteille.
Harmi, että et itse ole oppinut käytöstapoja. Ei nimittäin kuulu hyviin tapoihin haukkua muita tai naureskella toisille. Ja ei, en ole yksi kuvaamistasi äideistä, Minulla kun ei ole lapsia ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten reagoisitte jos kuulisitte että päiväkodissa lapselta on vaadittu sanomaan kiitos ruokailun jälkeen? Se kun on kiellettyä.
Ruoan valmistaja ei ole päiväkodissa paikalla, niin mielestäni ei ole tarpeellista.
Tuolla logiikalla ei ravintolassakaan tarvitse kiittää tarjoilijaa, koska hän ei ole valmistanut ruokaa. Eikä kotonakaan, jos syödään noutoruokaa tai eineksiä tai vaikka isän tekemää ruokaa, kun isä ei ole paikalla.
Tarjoilijaa kiitetään hänen palvelustaan jos se on ollut hyvää, muussa tapauksessa kiitokselle ei ole tarvetta.
Äiti ja/tai isä eivät siis ansaitse kiitosta siitä, että laittavat lapsille ruuan tarjolle? Erikoinen logiikka.
Ei se lapsi siitä rikki mene että siltä VAADITAAN kiitoksen sanomista ruuasta. Se on normaalia kasvatusta ja normaalilta muksulta oppiminen käy helposti, muistuttamalla asiasta. Eri asia on sitten kovakalloiset häiriköt. Heiltä pitää vaatia sinnikkäästi kiitosta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se lapsi siitä rikki mene että siltä VAADITAAN kiitoksen sanomista ruuasta. Se on normaalia kasvatusta ja normaalilta muksulta oppiminen käy helposti, muistuttamalla asiasta. Eri asia on sitten kovakalloiset häiriköt. Heiltä pitää vaatia sinnikkäästi kiitosta.
Kunpa joku vaatisikin nykyään tapoja pennuilta jo päiväkodissa.
Meillä kaikki kiittää aina ruoasta. Paitsi lapsen isä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaikki kiittää aina ruoasta. Paitsi lapsen isä.
Onko niin että vain tytöt oppivat tavoille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten reagoisitte jos kuulisitte että päiväkodissa lapselta on vaadittu sanomaan kiitos ruokailun jälkeen? Se kun on kiellettyä.
Ruoan valmistaja ei ole päiväkodissa paikalla, niin mielestäni ei ole tarpeellista.
Eihän Jeesuskaan sitä ruokaa anna, silti sitä kiitetään ruokarukouksessa. xD
Mä olen perheestä jossa ei vaadittu kiitosta kotioloissa, mutta vierailuilla ja ravintolassa piti kiittää. Ei ollut minusta sekavaa kasvatusta. Minulla ei ole omia lapsia vielä, mutta en tiedä vaatisinko heiltä yhtään sen enempiä kiitoksia kuin itseltänikään on vaadittu.
Meillä äiti pahoittelee että on pakottanut syntymään ennen kuin saa nousta pöydästä.
Lapsuuden kodissani ei ruuasta kiitetty enkä ole sitä omille lapsillenikaan huomannut opettanut. Kaunis tapa kyllä. Lapseni, nyt jo nuoria aikuisia, kyllä kiittävät ruuasta, kun syövät ulkona/kylässä.
Itse en osaa noita kiitoksia edes kaivata. Minulle riittää kiitokseksi, että joku kehuu syödessään ruokaa hyväksi.
Muuten meillä kyllä kiitos sanaa käytetään muissa yhteyksissä. Tapa on jäänyt minulle omalta, jo edesmenneeltä isältäni. Hän kiitti aina meitä lapsia kaikista pienistäkin jutuista, missä hän pyysi apua ja mentiin kaveriksi tekemään. Myös "ole hyvä" tulee automaattisesti, kun joku kiittää jostakin.
Vähän harmittaa tuo, ettei tullut opetettua lapsille sanoa kiitos, kun ruokapöydästä lähdetään, mutta muuten lapset ovat hyvinkin kohtelijaita ja hyvä käytöksisiä.
Tietysti