Lue keskustelun säännöt.
Miksi valehteli? :(
14.05.2014 |
Pitkäaikainen naimisissa oleva ystäväni (nainen) harrastaa sivusuhteita. Eräs näistä hänen panoistaan ihastui minuun ja aloimme tapailla.
Ystäväni alkoi selittää hyvin vuolaasti kuinka hyvä KAVERI tämä mies on hänelle ollut. Ilmeisesti ei sitten muistanut aikaa sitten kännissä kertoneensa ihastuksestaan tähän mieheen. Ja loput arvasinkin.
Mieskin myönsi heillä olleen yhden yön jutun, eikä siinä mitään, sehän oli tapahtunut jo paljon ennen kuin me tapasimme miehen kanssa.
Ystäväni sensijaan kieltää itsepintaisesti kaiken ja valehtelee niin etten tiedä itkisikö vai nauraisiko... minusta valehtelu on tosi inhottavaa, itse tekohan ei minulle edes kuulu.
Minulta alkaa mennä luottamus tähän ystävään, pettäähän hän kumppaniaankin ja minullekin valehtelee epätoivoisesti päin näköä ja aivan turhan takia.
Kysymys kuuluu miksi hän valehtelee asiasta? Häneltä en ole vastausta saanut, joten kysyn mielipidettänne?
Kommentit (54)
Siis sinä juoruilet hänestä enemmänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vokotellut ketään. Ystävälläni on siis aviomies. Eivät muut miehet ole hänen miehiään. Saati sitten yhden yön juttu jolla ei omien sanojensa mukaan ole ollut koskaan isompaa kiinnostusta.
Ja mies tässä on tehnyt kaikki aloitteet.
Mutta kirjeen kirjoittaminen on ehkä paras idea tähän astisista.
Mutta nyt tapaan miehen ja yritän kuulostella tunteitani haluanko hänen kanssaan jatkaa.
Et vokottele ystäväsi miestä, mutta taas tapaat sen. Jotenkin ristiriitaista! Huora!
Erittäin outoa logiikkaa...
Ystäväni ei siis huoraa, vaikka on naimisissa ja panee muita miehiä, mutta minä olen huora kun tapailen hänen parin vuoden takaista kertapanoaan? En siis missään nimessä hänen aviomiestään tapaile, ymmärsitköhän nyt oikein...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämä tapailemani mies on ollut ihan avoin koko jutusta, tiettyjen kuvioiden vuoksi ovat tutustuneet alunperin ja nähneet aina joskus. Mies ei ole tässä salaillut tai valehdellut mitään. Sanoi että on vaan joutunut muutaman kerran ottamaan etäisyyttä kun ystäväni tuntuu innostuvan liikaa.
Ei todellakaan pitäisi kuulua naimisissa olevalle ihmiselle mitä kaksi vapaata ihmistä tekee keskenään. Etenkin kun mies ei ole edes hänen exänsä tai mitään sellaista.
Mutta kirjoitan sen kirjeen ja sanon että mies kertoi mulle totuuden, niin voi lopettaa sen valehtelun.
Minä nyt jokapauksessa tiedän totuuden, niin sitä ei voi miksikään muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oksettaa ap:n tyyliset ihmiset, YÖK!
Elin toivossa että joku olisi ehkä kokenut samantyyppistä, siis ystäväni kantilta ja osannut selittää jotain mitä minä en ehkä tule ajatelleeksi. Olen yrittänyt ihan oikeasti häntä ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 21:08"]Miksi en ole hyvä ystävä? :)
Olen ainakin rehellinen ystävä.
ap
[/quote]
no ystävän miehiä ei vokotella!
Entäs jos sää kirjottaisit hänelle kirjeen, jossa kerrot et miltä susta tuntuu? Silloin hän ei "menettäisi kasvojaan" ja ehkä ajattelisi asiaa rauhassa. Vanhemmista valehtelu vaikuttaa vähä siltä et häpeää jotakin ja sellaisella ihmisellä on usein vahva suojakuori. Ootko ehkä ollu liian suora?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 16:42"]
Siis ihmettelin miehelle miksi ystäväni vaikutti niin mustikselta siitä että pidin miehen kanssa yhteyttä, silloin meillä ei edes ollut vielä tapailua. Mies ei todellakaan rehvastellut, vaan vaikutti nolostuneelta ja sanoi että koko juttu ystäväni kanssa oli virhe ja että teki paljon virheitä tuolloin. Hänen kiinnostuksensa ystävääni kohtaan lopahti siihen yhteen yöhön, näin hän sanoi ja se oli minulle ihan ookoo. Kuten sanottua, asia ei minulle kuulu. Emme olleet edes tavanneet tuolloin kun tämä tapahtui.
Sanoi että halusi olla rehellinen, eikä tosiaan mitään järkeä tuollaista olisi valehdella.
Olen siis tiennyt asian jo pidemmän aikaa ja ystäväni valehtelee asiasta nyt kun kuuli tapailustamme. Ja lähettelee kuulemma miehelle omituisia viestejä. Siis miehen mielestä omituisia.
[/quote]
No jos nuo viestittelee edelleen keskenään, niin siinä tapauksessa ei voi olle kyse ystäväsi hienotunteisuudesta. Ihmettelen myös miehen käytöstä. Entisen yhdenyönjutun kanssa ei yleensä kaveerata, tai jos kaveerataan, ei siinä pitäisi olla mitään salailtavaa. Nosta kissa pöydälle ja kysy ystävältäsi asiasta.
[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 19:19"]
Elin toivossa että joku olisi ehkä kokenut samantyyppistä, siis ystäväni kantilta ja osannut selittää jotain mitä minä en ehkä tule ajatelleeksi. Olen yrittänyt ihan oikeasti häntä ymmärtää.
[/quote]
Näitä selityksiä on ketju täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos deittini nimi olisi vaikka Ville, hän alkoi hokea "Ville on ollut niin hyvä KAVERINI jo niin ja niin kauan." "Ville on paras työKAVERI joka minulla on ollut" jnejne. Idioottikin tajuaa että asiassa on jotain outoa kun tarvitsee koko ajan painottaa jotakin asiaa ihan överisti.
Sensijaan jos olisi ollut hiljempaa olisin saattanut uskoakin.
En ole häneltä mitään tivannut, pyytänyt vain että lopettaisi sen valehtelemisen kun kerran jo tiedän totuuden.
Ja nyt tuli sitten tuo älytön purkaus jossa sitten kertoikin päinvastoin.
Minulle riittää. Ystävään pitää voida luottaa.
Minulle kaverini on joskus sanonut, että jos alkaa tapailla minun kautta tapaamiani poikia niin ei halua kuulla jos minä olen tai olen ollut ihastunut kyseiseen poikaan. Itse olisin rehellisyyden kannalta, mutta hänelle totuuden kertominen olisi tarkoittanut, että aion tulla hänen ja tapailukumppanin väliin.
Surkuhupaisintahan tässä on se että ystäväni menetti valehtelemisellaan sen mitä yritti saavuttaa.
Jos olisi rehellisesti kertonut pahastumisestaan tästä tapailusta ja tunteistaan miestä kohtaan, olisin varmaan perääntynyt.
Ja varmaan juu mies vähättälee omaa osuuttaan, se on osa ihmisluonnetta. Mutta en usko että hän on varsinaisesti epärehellinen. Eikä ystäväni tunnu häntä enää kiinnostavan, sanoi kyllästyneensä kuuntelemaan sitä kun hän puhuu vain itsestään.
Muiden ystävieni kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa, heitä on aika paljon joten en usko että olen ahdistava ystävä.
Mutta nyt riittää, case closed. Mies pyysi juhannukseksi vanhempiensa mökille, sitä odotellessa. :)
Hyvää kesää.
Ole huora hiljaa... vitun petturi paska!
Millä perusteella mä olisin huora? :)
Mä olen vapaa ihminen ja niin on mieskin jota tapailen.
Joku perustelu, kiitos.
Kirjoitin viime yönä se kirjeen. Yritin olla niin ystävällinen kuin pystyin, sekä asiallinen.
Hän oli nyt vastannut, ensimmäisenä syytti deittiäni väliemme pilaamisesta. Vaikka ihan itse kyllä pilasi valehtelemalla.
Kysyin myös miksi on valehdellut kaikki nämä vuodet perheestään. Seurasi kilometrinpituinen tilitys lapsuuden kurjuudesta ja siitä kuinka hänen miehensä on kammottava ihminen.
Lapsuudelleen hän tuskin on mitään mahtanut, mutta kukaan ei pakota olemaan naimisissa.Ja pettäminen on aina oma päätös, oli kumppani millainen tahansa.
Minä olen nyt pilannut hänen elämänsä koska deittini on ainoa ihminen jonka kanssa on kyennyt puhumaan lapsuudestaan. En vain ihan täysin ymmärrä miten keskustelunestää se ketä mies tapailee? Deittini on myös ainoa ihminen jota kohtaan hänellä on ollut tunteita.
Ja mistähän minun olisi tämä pitänyt tietää kun hän itse on tähän asti hokenut ettei heidän välillään ole koskaan ollut mitään ja ettei ole miehestä lainkaan kiinnostunut... valehteli siis kuten arvelinkin.
Lopussa heittäytyi vielä marttyyriksi.
Tässä näkee hyvin millaista sotkua valehtelemisella saa aikaan. Totuus on aina siellä valheen alla kuitenkin, ei sillä häviä että puhuu puppua.
Olen ihan kurkkuani myöten täynnä tätä sekoilua. Deittini kysyi pitäisikö hänen sanoa ystävälleni ettei olisi missään olosuhteissa ollut ystävästäni suhdemielessä kiinnostunut, on aivan turha kiukutella kenellekään. Mutta en tiedä toisiko se hänet maan pinnalle vai satuttaisiko vaan enemmän.
Jottei nyt jäisi epäselväksi, suojelukommenttini oli osittain sarkasmia, en todellakaan pidä siitä että pettää puolisoaan. Mutta on antanut ymmärtää että mieskin pettää, joten eiköhän ne kaksi nimenomaan ansaitse toisensa. Ellei sekin nyt ole valhetta.
En ole virheetön minäkään, mutta seison sanojeni ja tekojeni takana.
Olen ollut tosi sokea. :( Kuulin nyt eräältä ihmiseltä että hänellä on välit on poikki useisiin ihmisiin, myös omiin sisaruksiin. Tuli olo että olenko koskaan häntä tuntenutkaan. On valehdellut vanhemmistaankin kaikki nämä vuodet, ammatit, sairaudet ja kaikki. Minkä ihmeen takia?
Aika shokki.