Marrasmurut maanantaina uuden viikon alkuun...

Mäkin oon juossut hoitamassa asioita. Työpaikka on ollut kiinni remontin vuoksi ja heti piti ryykätä johtajan ja kanslistin kimppuun, kun työt aloittivat. Ensinnäkin remontti oli valmis! Ihan harmittaa melkein, kun nyt en pääsekään sinne töihin, vaikka oon saanut itse olla sitä suunnittelemassa. Hienolta näytti! Kelalla kävin myös ja mulle sanottiin, että tulot pitää olla tasan äitiyslomasta 6 kk taaksepäin. Ja kun mulla tuota saikkua on jo ollut aika lailla, niin alkaa se jo pian vaikuttaa...Kele...



haltijapipari: Ihanaa, että asiat on kunnossa. On se vaan raskasta miettiä mikä kaikki voi olla pielessä. Yksille tutuille oli juuri vk22 ehdotettu keskeytystä. Ultran mukaan tulossa monivammainen lapsi. Kamalia päätöksiä...



Tuuli: Ota nyt vaan rauhassa! Todennäköisesti istukasta kuitenkin jokin verisuoni on katkennut, jos verta tuli enemmän, kuin kuukautisten aikana, ja se oli kirkasta. Mullekin sanottiin, että vuodon syy nähdään ehkä vasta synytyksessä, kun istukassa on ns arpi. Istukkahan on tosi suonikasta.



Kävin tänään äitiysvaate-esittelyssä. Oli ihania ja edullisia vaatteita. Ostin yhdet farkut ja laitoin paidan tilaukseen. Vaatteita saa netinkin kautta. Ja vaikka ei saisi mainostaa... www.premaman.fi



kanelisokeri: joko ostitte auton?



Ja vielä kukas ostikaan juuri LG:n pesukoneen tai kuivausrummun?



B 26+2

Käyn aina välillä tälläkin palstalla marrasvauvoja odottavien kuulumisia lukemassa ja sinun tapauksesi jäi mieleeni kun olin itsekin kokenut samantapaista. Kirjoitin silloin " mittavirhe-vauvastani" ja siitä valtavasta huolesta mikä sen takia tuli koettua, täysin terve vauva onneksi syntyi :))) Onnellista odotuksen jatkoa!



Joku kyseli Anita Baby Belt-tukivyöstä, kanelisokeriko se oli? Minulla on sellainen käytössä ja koen tukivyön erittäin tarpeelliseksi. Selkävaivoja kun on niin se auttaa todella paljon.

Aika jännä ku noin erilailla noi lääkärit sanoo ja meki käydään kaiketi samassa sairaalassa...mulla on istukka etuseinämässä, mutta ns. turvallisesti. Se eka lääkäri joka tutki, ei osannu oikein käyttää sitä ultralaitetta, alko kesken tutkimuksen lukeen käyttöohjetta, hän ei vakuuttanut mua pätkääkään, varsinkin ku vuotoa alko kotona tulla taas, onneks oli eri lääkäri sit ku menin uudestaan.

Bubbles: tässä KELA:n omaa kapulatekstiä...ihmettelen tuota sinulle kerrottua " välitöntä" 6kk aikaa ennen vanhempainrahakauden alkamista...kyllä nyt jotakin joustoa pitää löytyä, ainakin lakipykälien mukaan, vaikka tietäähän tuon Kelan toiminnan...tylyä on...



" Kansaneläkelaitoksen on hakemuksesta arvioitava, mitä on

pidettävä vakuutetun työtuloina hänen työkyvyttömyytensä tai

vanhempainpäivärahaoikeutensa taikka erityishoitorahaoikeuden

alkamista välittömästi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana.

Päivärahaetuus määräytyy vakuutetun luotettavasti selvittämien

kuuden kuukauden työtulojen perusteella edellyttäen,

että työtulot ovat jatkuvasti olleet kahdella kerrottuna vähintään

20 prosenttia suuremmat kuin 3 §:ssä tarkoitetut, verotuksessa

todetut työtulot, jotka on tarkistettu 1 §:n 2 momentin

mukaisesti. Edellä mainitut työtulot otetaan huomioon vain

ajalta, jona henkilö on ollut tämän lain mukaisesti Suomessa

vakuutettuna.



Jos vakuutetun työtulot ovat olleet sairauden, työttömyyden

tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi olennaisesti pienemmät

kuin ne muutoin olisivat olleet, voidaan työtulot hakemuksesta

arvioida myös muulta kuuden kuukauden työskentelyajalta

kuin työkyvyttömyyden tai vanhempainpäivärahaoikeuden

taikka erityishoitorahaoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä

ajalta siten kuin 1 momentissa säädetään. Työtulot on

mahdollista kuitenkin ottaa huomioon vain työkyvyttömyyden

tai vanhempainpäivärahaoikeuden taikka erityishoitorahaoikeuden

alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta.

Sen estämättä, mitä edellä säädetään, vakuutetun 1 momentissa

tarkoitetut kuuden kuukauden työtulot voidaan hakemuksesta

arvioida myös kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta

edellyttäen, että vakuutetulla on ammatin vaihtumisen tai

muun vastaavan syyn vuoksi ollut työtuloja vain osalta edellä

tarkoitettua kuuden kuukauden aikaa.

Vakuutetun 1 momentissa tarkoitetut jatkuvat kuuden kuukauden

työtulot voidaan hakemuksesta arvioida myös hänen

esittämänsä 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vähintään

kuukauden työtuloja koskevan selvityksen perusteella.

Tällöin vakuutetun työtulot arvioidaan siten kuin työssäolo

olisi kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Lyhyemmältä kuin

kuuden kuukauden ajalta saatuja työtuloja voidaan pitää jatkuvina,

jos vakuutettu esittää työnantajan antaman tai muun luotettavan

selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään

kuusi kuukautta, jos vakuutettu ei olisi tullut työkyvyttömäksi

tai oikeus vanhempainpäivärahaan taikka erityishoitorahaan

ei olisi alkanut. Jatkuvina työtuloina voidaan ottaa huomioon

myös lyhytaikaisista työsuhteista saadut työtulot, jos

vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana

työmarkkinoiden käytettävissä ja hänen työhistoriastaan

voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut

joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena. (11.3.2005/

155)"



AUTOASIAA: Ei olla tehty vielä päätöstä. Meillä on sikäli helppoa, ettei autoa tarvitse ostaa. Miehelle kuuluu auto työsuhde-etuna, joten vaihdamme aina uuteen kolmen vuoden välein.



Tarjouksia pyydämme seuraavista merkeistä: WW Passat Variant, WW Touran, Volvo V70 Classic, Honda Accord tourer executive X, Mitsubishi Grandis, ainakin tällä tietoa. Hintaluokka saa olla noin 41 000 e, josta olemme laskeneet maksettavaa liisattuna tulevan noin 600 e/kk tai ehkä hitusen yli. Uskoisin, että meille löytyy mukava vaihtoehto noiden joukosta. Jos päädymme farmariin, otamme neljännelle muksulle noin kolmen vuoden aikalisän, tosin kun miehen puheita tuossa kuuntelee, niin hän ei halua käyttää mitään ehkäisyä tämän kolmosen syntymän jälkeen...taitaa tulla neljäs siis melkoisen lyhyellä aikavälillä, kuten eka ja tokakin...katsotaan nyt, ehkä olisi viisainta päätyä sitten johonkin noista 7-paikkaisista ;-).



Kanelisokeri

Ihania uutisia :)



Ja Kanelisokerille Anitan tukivyöstä, itselläni se ei kyllä auta yhtään... Esikoisen odotusaikana sen ostin, neuvolantätin suosituksesta. Ja mies pakotti pitämään sitä aina kun huomasi, ettei se ole päällä... Mutta siis: selkään se ei auttanut yhtään, olo oli ihan sama vyön kanssa ja ilman. Ja muutenkin olo oli " outo" tukivyön kanssa. Nyt yritin käyttää sitä muutaman päivän kun ajattelin, että josko se sittenkin auttaisi... Vaan yhtä tyhjän kanssa taas. Se on jotenkin liian köykäinen, ainakin mun selälle (peruspaska selkä, jos suoraan saa sanoa ;)) pitäisi olla huomattavasti järeämpi tuki. Mutta ehkä se auttaa, jos ei mitään perusvikaa selässä ennestään ole, vaan pelkästään raskauden aiheuttama rasitus?



Nuo on vaan sellaisia juttuja, että kokeilemalla selviää... esikoisen aikaan kyllä harmittelin turhaa ostosta, sillä opiskelijaodottajalle sen hinta oli aika iso. Mutta jos ostos ei tee liian isoa lovea kukkaroon, niin ainahan kannattaa koittaa, jos siitä apua saisi!!!

Itselläni vyö on ollut avuksi. Ensimmäisessä raskaudessa oli hiukan omiakin lihaksia, muttei tullut raskauksien välissä itseään priimakuntoon viritettyä, jos sellaisessa olen koskaan ollutkaan ;) Tukivyötä tykkään käyttää, jos tiedossa on kävelyä tai seisoskelua ja se auttaa ainakin selkäkivun ennaltaehkäisyyn. Istuessa sen sijaan vyö tekee olon lähinnä kehnoksi. Vyötä valitessa kannattanee pyytää myyjä avuksi, että ostaa tarpeeksi pienikokoisen vyön. (Ainakaan itse en olisi hankkimaani xs-kokoa " uskaltanut" valita, tavallisesti olen kokoa 36-38.) Itse siis Anita Baby beltiä suosittelen, tosin tällä kertaa masu on edellistä raskautta alempana ja raskauden olen kokenut hiukan hankalampana - pienikin apu siis on tarpeen.

Mites teillä muilla on tuollaisen yleisen fyysisen kunnon ja jaksamisen kanssa?

Musta tuntuu että oon mennyt aivan voimattomaksi ja tietynlainen liikkuminen on raskasta ja vaikeaa. Ennen raskautta en ollut erityisen huippukunnossa, mutta esimerkiks viime kesänä vielä kävin juoksulenkillä useita kertoja viikossa. Nyt en puhu juoksulenkeistä, sillä en pysty käymään edes reippaalla kävelylenkillä, kun supistaa, painaa alavatsaan tai vihloo kylkiin. (Toisaalta en ole kyllä erityisen paljon lenkkeilyä edes yrittänyt).

Kaikenlainen kyykkiminen, kumartelut, ylösnousut jne. on vaikeita. Maha tuntuu olevan tiellä ja toisaalta tuntuu että on vaan huono kunto.

Selkäkin on nyt tullut kipeäksi, varmaan liiallisesta sohvalla makaamisesta! Ja sitten saa kuulla niistä, jotka lähes viimeiseen asti käy jumpassa, lenkillä jne....



Ja sitten tuo painonnousu, kun se on ihan hyvää vauhtia noussut tähän mennessä, ja omasta mielestäni nyt sais jo hidastua, mutta näyttää nousukausi edelleen olevan päällä. Sekin stressaa. Pelottaa miten pystyn hyväksymään vartaloni synnytyksen jälkeen, jos olen saanut liikaa ylimääräisiä kiloja. Tiedostan, että syön aika paljon ja aika paljon nimenomaan ihan turhaan, eli napostelen.



Tämä on mun eka raskaus ja vaatii tietysti sopeutumista ja henkistä kasvamista, että pystyy hyväksymään kaikki nämä muutokset.



timaja 24+4

...Lisää vain Timaja listasi loppuun vielä jalat, jotka painavat kuin lyijy niin ollaan samoilla linjoilla. Pitkään kävellessä tuntuu kuin joku repisi jalkoja irti...Aivan järkyttävän huonossa kunnossa siis olen ja tässä tosiaan pitäisi tehdä vielä töitäkin (työssä noin 12 000 askelta/vuoro, nostoja, kykkimistä, potilaspesuja kuumassa ja hiostavassa kylpyhuoneessa, epäsäännöllisiä työaikoja yms.) Huomenna nähdään, koska kohdallani " eräkongit" soi ja olen kanveesissa. En ole ollut töissä kuuteen viikkoon, eivätkä työkaverit ole nähneet tätä järkkyä lyllerrystyyliänikään, mahastani puhumattakaan. Järkyttävää, millaiseksi fyysinen kuntoni on romahtanut ihan muutamassa viikossa. Tuo selän retkahtaminen on mielestäni suurin syy näihin fyysisiin rajoitteisiini ja totta kai 10 kg painonnousu tähän mennessä niin ikään.



Kanelisokeri 24+2

eli fyysinen kunto on aika huono :( Harmittaa kun kävelykin on lyllerrystä nykyään ja supistelee herkästi. Alkuraskauden hyvä kunto on kyllä romahtanut. Aiemmat raskaudet olen ollut tosi hyväkuntoinen. Nyt tuntuu hurjalta miten voin olla näin rapakunnossa kun rv huomenna vasta tasan 25! Mikä on kunto sitten rv:lla 39 kun sektio tod.näköisesti sille viikolle sovitaan.. Kun liikunta vähenee niin paino tuntuu kohoavan kuin itsestään. Selkä jumittelee. Maha on kyllä massiivinen, kiinteä pallo.

Vielä odotusta n. 14viikkoa jäljellä.. Kyllä tää tästä.



t.Vaavaa

Odottajia löytyy varmaan yhtä lailla moneen junaan kuin ihmisiä yleensäkin. On niitä huippukuntoisia, mutta suurin osa lienee *keskivertoa* ja niin kunto kuin jaksaminenkin vaihtelee.



Itse olin ennen ensimmäistäni oletettavasti ihan hyväkuntoinen, liikuin lähes päivittäin. Olin tuohon mennessä suuren osan elämääni ollut lähes aktiiviurheilija... Ensimmäinen raskaus tuntui vievän kaiken liikuntakyvyn ja siten myös kunnon. Yhtä lailla kuin sinä, edes kävelylenkki ei onnistunut ilman supisteluja. Samaten tuntui kurjalta, kun luulin, että kaikki muut raskaana olevista kävivät jumpissa ja lenkeillä viimeiseen asti. Muutoin kyllä raskaus eteni oikein hyvin, vaikkakin sitä painoa tosiaan tuli parikymmentä kiloa.



Joka tapauksessa synnytys meni *helposti* (muutama pieni probleema, mutta johtuivat ihan muusta) ja etenkin siitä palautuminen oli todella helppoa ja nopeaa! Kilot hävisivät hiljalleen ihan itsekseen puolessa vuodessa, vaikka pelkäsin, että olisin aina lihava (en ollut kyllä ennen raskauttakaan kuin nipin napin normaalipainon rajoissa).



Toinen raskaus meni huonompikuntoisena (?) edelleen hienosti ja huonona puolena vain ne runsaat kilot. Synnytys oli helppo ja palautuminen vieläkin nopeampaa kuin esikoisesta. Yhtä lailla ne kilot hiljalleen sulivat... Nyt tämä kolmas raskaus saa minut edelleen pelkäämään painonnousua ja luultavasti olen täysin rapakuntoinen, kun kahden pienen lapsen kanssa en liiku kuin heidän ehdoillaan.



MUTTA! Yritä unohtaa se painonnousu. Raskaus etenee painollaan ja jokaisen kohdalla yksilöllisesti. Kyllä luonto hoitaa =) Varmasti hyväksyt vartalosi synnytyksen jälkeen. Silloin päälimmäisenä on kuitenkin se suloinen vauva =) Sellaisen tuotoksen pitääkin jättää meihin pieniä jälkiä, voimme olla ylpeitä, että kehomme on pystynyt kasvattamaa ja suojelemaan jotain niin ihmeellistä! Kilot kyllä lähtevät ja vaikka jokunen jäisikin, ovat ne rakkaudenkiloja =)



Totta, että vaatii kasvamista ja sopeutumista kaikkiin asioihin. Mutta siksipä juuri raskaus kestää sen oman aikansa =) Ja toisaalta jokainen uusi elämäntilanne vaatii muutoksia ja sopeutumista. Se on elämää! Meidän kuuluukin muuttua tässä matkan varrella niin henkisesti kuin fyysisestikin. Eipähän elämällä muutoin olisi ollut meille mitään annettavaa saati että olisimme siltä jotain saaneet.



Älä ole itsellesi liian ankara! Maailma vaatii muutenkin meiltä liikaa. Yritetään tuputtaa sille enemmän erilaisuuden arvostusta =) Ei meidän tarvitse sopia tiettyyn muottiin. Jokainen on arvokas ja kaikille on paikkansa! Nauti raskaudestasi, se on pian ohi ja sitten sinulla onkin aivan uusi maailmannapa =)



TalviSalama (joka murehtii aina kaikkea liikaa) + Tiitiäinen 26+4