Lue keskustelun säännöt.
Aikuisena akateemiseksi - koitko suuren sosiaalisen nousun?
11.05.2014 |
Oletteko te myöhemmällä iällä varsinkin arvostetun tai kovapalkkaisen ammatin opiskelleet kokeneet huomattavaa sosiaalista nousua? Kertokaa esimerkkejä elämänmuutoksenne tästä puolesta!
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 15:19"]
Pelkkä tulojen moninkertaistuminen ei merkitse sosiaalista nousua. Syyt ovat yllättävän yksinkertaiset: meillä sosiaaliluokat eivät ole mitenkään yksiselitteiset, eikä pelkästään koulutus- ja tulotaso ratkaise, mihin luokkaan voisi parhaiten sijoittaa.
[/quote]
Mitenhän se sosiaaliluokka Suomessa mielestäsi muodustuu? Totta kai muukin kuin koulutus ja tulot merkkaavat. Tarkoitat varmaan jotain perittyä asemaa, jotain sukua jolla vaikutusvaltaa. Mutta kyllä omalla kyvykkyydellä hankittu pääoma on jotenkin paljon arvostettavampaa kuin se että on saanut esim. varallisuuden valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 15:19"]
Pelkkä tulojen moninkertaistuminen ei merkitse sosiaalista nousua. Syyt ovat yllättävän yksinkertaiset: meillä sosiaaliluokat eivät ole mitenkään yksiselitteiset, eikä pelkästään koulutus- ja tulotaso ratkaise, mihin luokkaan voisi parhaiten sijoittaa.
[/quote]
Olet oikeassa. Yliopistossa opiskellessa pääsee osalliseksi sivistyneestä yhteisöstä. Käytännössä (työ)kaverit muuttuvat entistä hienostuneemmiksi. Vapaa-ajanviettotavat monipuolistuvat.
No jaa,
Vanhan opistotutkinnon päälle opiskelin ennen tutkintouudistusta muutaman vuoden työttömänä oltuani dippainssin paperit, mm. lopputyöstä arvosana kiitettävä.
Sen jälkeen avoimessa yliopistossa muutama sata opintopistettä päälle kaupallisia aineita viimeisen 5 vuoden aikana.
Ikää 50v eikä työhaastatteluihinkaan pääse.
[quote author="Vierailija" time="12.05.2014 klo 16:04"]
No jaa,
Vanhan opistotutkinnon päälle opiskelin ennen tutkintouudistusta muutaman vuoden työttömänä oltuani dippainssin paperit, mm. lopputyöstä arvosana kiitettävä.
Sen jälkeen avoimessa yliopistossa muutama sata opintopistettä päälle kaupallisia aineita viimeisen 5 vuoden aikana.
Ikää 50v eikä työhaastatteluihinkaan pääse.
[/quote]
Tärkein työpaikan saannin kriteerihän on "katkeamataon, loogisesti etenevä, nousujohteinen työura", eikö sinun koulutuksillasi, osaamillasi ja kokemuksillasi muuten ole juurikaan merkitystä.
Niin, ja työttömyyshän on big no-no.
Koulutukset on syytä käydä nuorena, tutkimusten mukaanhan niistä ei vanhempana ole juurikaan hyötyä muuta kuin työssä jo oleville.
Jos haluat työttömänä lähteä työelämään, se ei onistu juuri muuten kuin perustehtävien kautta, silloinkin eri alalle kuin mistä koulutuksesi on. Omalle alalle ei ole pääsyä, koska kukaan palkkaaja ei ymmärrä, miksi tuollaisella koulutus- ja aktiivisuushistorialla sekä todennäköisesti suuremmalla pätevyydellä kuin palkkaaja itse kukaan haluaisi perustehtäviin.
Kuten et nyt näin oikeasti haluakaan.
Kannattaa hiukan tutustua, miten asiat oikeasti työmaailmassa etenevät virallisen (virkamies-)lässytyksen sijaan.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:09"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:04"]
Valitettavasti SUomessa 2 tonnin ja 4 tonnin palkoilla ei ole verojen ja tulonsiirtojen jälkeen juurikaan mitään eroa. Eli kova yrittäminen ei näy juuri ollenkaan tuloissa. Siksipä työnteko onkin täällä lähinnä harrastus jota tehdään kun lomilta ja vapaapäiviltä ehditään.
[/quote]
sosiaaliseen nousuun kuuluu muutakin kuin rahuli
[/quote]
Kyllä varmaan. Mutta raha on sosialimista huolimatta aika hyvä mittari. Ja sosialistisessa Suomessa raha näyttää kiinnostavan aika paljon jostain syystä. Tuntuu että ihmiset ovat täällä materialistisempia kuin kaikkien vihaamassa USAssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:17"]
Harmi, että vastaisuudessa tällainen sosiaalisen asemansa parantelu käy hyvin vaikeaksi, kun suurin osa opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille. Tradenomien ja hoitsujen on siis turha haaveilla akateemisuudesta, jos ei käy todella hyvä tuuri ja ole todella erinomainen pääsykokeessa.
[/quote]
Kauanko luulet täällä olevan lähinnä vain maksutonta opiskelua? Pian sisään mentäneen lukemalla esim. kandiksi omalla rahalla avoimessa saamalla siten opinto-oikeuden (ja suosituilla aloilla toki karsintaa ts. maa ei silti täyty lääkisläisillä).
Tuota sosiaalista nousua on tietysti vaikea määritellä. Olen valmistunut maisteriksi 35-vuotiaana ja väitellyt tohtoriksi 42-vuotiaana. Ehkä elämä on muuttunut. Monet arkielämän tavat ovat vaihtuneet. En päässyt "seurapiireihin", mutta elämänasenne on muuttunut. Tavallaan tunnen myös olevani osa "sivistyneistöä". En ole varsinaisesti kokenut mitään luokkanousua siinä mielessä, että olen edelleen keskituloinen. Olen kuitenkin laajentanut ystäväpiiriäni ja tavallaan hahmotan, kuinka erilaista elämää ihmiset loppujen lopuksi elävät. Ymmärrystä myös aikaisempaa elämänpiiriä kohtaan on, mutta myös inhon tunnetta siitä, että koulutus asettaa ihmiset niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin terveydessäkin eriarvoiseen asemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti SUomessa 2 tonnin ja 4 tonnin palkoilla ei ole verojen ja tulonsiirtojen jälkeen juurikaan mitään eroa. Eli kova yrittäminen ei näy juuri ollenkaan tuloissa. Siksipä työnteko onkin täällä lähinnä harrastus jota tehdään kun lomilta ja vapaapäiviltä ehditään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 14:22"]
Varmaan on jo monta kertaa oikaistukin, mutta sosiaalisen nousun käsite on hieman epäselvä. Ehkä on tarkoitettu ekonomista asemaa.
Akateemisuudesta taas se, että nykyään on näennäisakateemisuutta ja sitten ehtaa klassista akateemisuutta. Nykyään niin iso osa ikäluokasta opiskelee yliopistotutkinnon melko kepoisin valmiuksin ja jopa ilman varsinaista tieteellistä ajattelua, että he ovat tällainen yliopistojen läpikulkuerä, jota ei oikein voi pitää aidosti akateemisina. Muodollinen tutkinto ei sivistyksen ja tieteellisen ajattelutavan tae.
[/quote]
Mut he ovat kuitenkin viettäneet aikaansa akateemisissa piireissä. Vaikka eivät itse olisikaan jotenkin muka "aidosti akateemisia"(??) niin varmaan ainakin heidän tuttavapiirisissään sellaisia on.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2015 klo 12:04"]
Valitettavasti SUomessa 2 tonnin ja 4 tonnin palkoilla ei ole verojen ja tulonsiirtojen jälkeen juurikaan mitään eroa. Eli kova yrittäminen ei näy juuri ollenkaan tuloissa. Siksipä työnteko onkin täällä lähinnä harrastus jota tehdään kun lomilta ja vapaapäiviltä ehditään.
[/quote]
sosiaaliseen nousuun kuuluu muutakin kuin rahuli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, että vastaisuudessa tällainen sosiaalisen asemansa parantelu käy hyvin vaikeaksi, kun suurin osa opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille. Tradenomien ja hoitsujen on siis turha haaveilla akateemisuudesta, jos ei käy todella hyvä tuuri ja ole todella erinomainen pääsykokeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rividippana olin perusrenki jonka selkänahasta otettiin vähän enemmän kuin on terveellistä. Olin jo projektipäällikkö kun hyppäsin siitä rotanpyörästä ja tein väikkärin.
Sen jälkeen alkoi respektiä tulemaan ja ovia aukenemaan. Olin alallani Suomen top-5:n sakissa ja vähän jo puolikuuluisa mutta lähdin ulkomaille ja siellä olen ollut siitä asti. Kesämökin saatan Suomesta ostaa jostain järven rannalta mutta muuten Suomi on taaksejäänyttä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
No minulla on menossa kolmas 'ura' eli menin vanhoilla päivilläni yliopistoon ja valmistuinkin vielä. Olen kovapalkkaisessa ja vaativassa työssä. Taloudellisesti olen kohonnut ylempään keskiluokkaan.
Mutta. Ja tämä on Suomessa todellinen tabu: en pidä yhtään siitä lokerosta, johon minua ollaan tunkemassa. En pidä niistä ihmisitä, joita nyt on esim. työssä joudun kohtaamaan niin työkavereina kuin asiakkainakin. Ne eivät ole 'minun ihmisiäni'. Ja tästä voi tulla rajoittava tekijä. En välitä kissanristiäisistä ja muusta hengailusta tämän porukan kanssa. Ei kiinnosta pätkääkään raahata jotain golfkärryä kilometrikaupalla ruutuhousuissa. Ei kiinnosta maistella viinejä asiantuntijan ilme naamalla. Eli sosiaalinen verkostuminen jää vähäiseksi, ei taitojen puutteesta, vaan halun puutteesta. Erittäin kunnianhimoiset tyypit ilmeisesti vain sivuuttavat tämän, ajattelevat, et OK, siedän näitä tyyppejä, koska se kuuluu tähän juttuun ja kun olen saavuttanut sitäjatätä, olen siinä asemassa, et voin valita seurani ja haistattaa kaikella paskan. Mutta kun minä en ajattele näin, minä ajattelen, et tämä kaikki on jo minun elämääni, se elämäni ei ala sitten kun, se on koko ajan käynnissä, enkä halua tuhlata sitä viettämällä aikaa ihmisten kanssa, joista en pidä ja joita en kauheasti arvosta.
Eli johtavasta asemasta mun on turha haaveilla, ellen sitten perusta omaa yritystä. Tai silloinhan sitä todennäköisesti joutuisi pokkuroimaan vielä enemmän DDD. No, niinpa olen tilanteessa, jossa minulla on työ ja vapaa-aika tiukasti erillään. Pidän työstäni, mutta en sen lieveilmiöistä. Vapaa-aika menee aivan toisenlaisten ihmisten seurassa, alakulttuureissa ja harrastuksissa. Ja yksi syy tähän on se, että minulla oli elämää jo ennen tätä nykyistä alaani, kun taas suurin osa työkavereistani on tullut alalle suoraan peruskoulu-lukio-yliopisto -putkesta ja tietynlaisesta keskiluokkaisesta lokerosta, ja sen takia työkaverini tuntuvat minusta tynnyrissäkasvaneilta ja tavattoman tylsinä.
Haukut työkaverisi tynnyrissä kasvaneiksi koska harrastavat viininmaistelua ja golfia ja käyneet koulut putkeen? Ei sinun tarvitse pitää golfista ja vaatemakusikin voi olla erilainen, mutta väittää kuka on kiva ja kuka ei, sen perusteella pelaako hän golfia on ahdsmielistä. Jos oikeasti olisit käynit greencard kurssin ja päässyt sinne kentälle kävelemään tietäisit, että siellä on kaiken sorttista porukkaa. Haluttomuus tutustua ihmisiin tietenkin estää verkoistumista ja toisaalta tuo sinusta huokuva määrättyjä asioita harrastavien ihmisten halveksiminen ei auta.
En juo mitään alkoholipitoista joten minulle maisteleeko joku viiniä, kaljaa tai limsoja on ihan sama ja tavallaan ihan yhtä tylsää näin ulkopuolisena kuin joku joka kertoo käyvänsä underground klubeilla. En harrasta sitäkään.
Varmasti sinunkin alallasi on ihmisiä jotka oikeasti pitävät noista jutuista, vaikka sinusta sitä on vaikea uskoa, kuinka joku voisi pitää viineistä tai golfista. Ja heillehän se on suuri etu, kun muutkin työkaverit ja asiakkaat pitävät heidän intohimoistaan.
Tapauksesi kertoo hyvin kuinka tärkeää on olla omantyyppisissä ryhmissä tai joutuu kärsimään. Sen enempää määrittelemättä missä niistä ryhmissä on parhaimmat tyypit.
En ymmärrä mikä Suomessa on siis tabu? Se, että ihmisiä lokeroidaan? Se ettei sinusta viini ja golfiharrastajat ole kivoja? Vai tehdääksesi uraa joudut feikkaamaan harrastuksia?
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti SUomessa 2 tonnin ja 4 tonnin palkoilla ei ole verojen ja tulonsiirtojen jälkeen juurikaan mitään eroa. Eli kova yrittäminen ei näy juuri ollenkaan tuloissa. Siksipä työnteko onkin täällä lähinnä harrastus jota tehdään kun lomilta ja vapaapäiviltä ehditään.
Noin se on. Siksi lähdinkin Suomen neljän tonnin palkoilta Saksaan kahdeksan tonnin palkoille. Johan alkoi näkyy niitä koulutuksen tuomia hyötyjä.
Luin 16:n vastauksen ja ihmettelin, että joko minä vastasi tähän aiemmin. Ei sentään ihan kaikki yksityiskohdat täsmää, mutta meitä on muitakin aivan samassa tilanteessa.
Ei noussut mikään vaan ehkä pikemminkin laski. Asentajilla ja opistoinsseillä on nykyään paremmin töitä kuin meillä maistereilla.
Työhaastatteluun pääsen nykyään vain silloin, kun kaikki 27 kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa haastatellaan. Ei auta aikaisempi eikä uudempi tutkinto, ei pari vuosikymmentä alan työkokemusta, ei lisäopinnot ...
Osa ihmisistä pitää iluisen oppositioasenteen, DI joka jää ikuiseksi asentajaksi asenteeltaan, kritisoi töissä koko ajan ihan kaikkea eikä sitten osaa hommiaan, kun jäi toi lukio väliin ja sitä myöten matematiikat johon opinnot pohjaavat.
Kyllä kouluttautuminen kannattaa kirjoitti:
Rividippana olin perusrenki jonka selkänahasta otettiin vähän enemmän kuin on terveellistä. Olin jo projektipäällikkö kun hyppäsin siitä rotanpyörästä ja tein väikkärin.
Sen jälkeen alkoi respektiä tulemaan ja ovia aukenemaan. Olin alallani Suomen top-5:n sakissa ja vähän jo puolikuuluisa mutta lähdin ulkomaille ja siellä olen ollut siitä asti. Kesämökin saatan Suomesta ostaa jostain järven rannalta mutta muuten Suomi on taaksejäänyttä aikaa.
Puolikuluuisa TkT 😂 usein väitöskirjat näkyvät työelämän puolella liian kapeana osaamisena... paitsi tietenkin Saksassa, sinnekö lähdit?
Pelkkä tulojen moninkertaistuminen ei merkitse sosiaalista nousua. Syyt ovat yllättävän yksinkertaiset: meillä sosiaaliluokat eivät ole mitenkään yksiselitteiset, eikä pelkästään koulutus- ja tulotaso ratkaise, mihin luokkaan voisi parhaiten sijoittaa.