Lapselleni oma hevonen? Mielipiteitä
Lapseni on 13, ja on jo kauan aikaa ajatellut omaa hevosta. Kannattaako minun hankkia hänelle sellainen?
Tyttö on harrastanut ratsastusta 1,5 vuotta. Itse olen myös harrastanut kauan ratsastusta joten tiedän asiasta jotakin, ja ystäväni on valmistunut ammatiltaan hevosenhoitajaksi, joten kokemusta ja asianmukaista osaamista olisi myös lähipiirissä.
Tyttäreni vasta sanoi minulle, ettei haluaisi omaa hevosta pelkästään ratsastuksen vuoksi. Hän haluaisi kokea vastuuta ja hoitaa hevosta, eikä ole aina ratsastamisen perään.
Hän on jo vähintään puolen vuoden ajan etsinyt kaikenlaista tietoa hevosista ja hevosen omistamisesta, ja tuntee olevansa tietoinen suurimmaksi osaksi siitä vastuusta ja ajantarpeesta, joita oma hevonen vaatisi.
Omalla pihalla olisi vanha lato, jonka voisimme kunnostaa talliksi. Taloudellinen tilanne on myöskin se, että hevonen olisi mahdollista hankkia, ja kaikki kulut mahdollista maksaa.
Tyttäreni myös viisaasti mietti, että jos ensin kokeilisi vaikka ottamalla hevosen ylläpitoon vähäksi aikaa, eikä suoraan ostaisi sitä omaa hevosta.
Itse myös haluaisin meille hevosen, jolla voisin itsekin ratsastella.
Mitä mieltä te olette? :)
Kommentit (98)
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:32"]
Kuka opettaa tytön ratsastamaan?
[/quote] Oman/ylläpito-/vuokrahevosen hankkiminen ei estäisi kuitenkaan ratsastuskoulussa tunneilla käymistä, joten siinä vastaus. :)
[/quote]
Oma hevonen ja YKSI ratsastustunti viikossa. Kehittyminen on hidasta ja onko kivaa ensin käydä tunnilla ja mennä kotiin, harjata hepo, putsata kaviot ja sama uudestaan ilman opea. En ikinä antaisi lapseni mennä yksin maastoon puolentoista vuoden tuntien jälkeen! Tiedätkö mitä tapahtuu, jos hevonen haistaa hirven? Ne menee yleensä ihan sekaisin ja hevonen tulee yksin takaisen talliin.
Onko mahdollista hankkia juuri tälle hevoselle ja ratsastajalle oma valmentaja pari kertaa viikossa? Taidot on aika heikot vielä ja jokainen hevonen on yksilö.
kuka kouluttaa hevosta? Ei ainakaan lapsesi.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:24"][quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:22"][quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:09"]
Ja mitäs isä ja perheen muut lapset on mieltä? Suostuvatko he siihen, että sitten ei matkusteta koskaan mihinkään, edes viikonlopuksi mummolaan,vai onko teillä hevosenhoitotaitoinen tukiverkosto?
[/quote] Ennenkään ei ole mihinkään matkustettu, ei edes mummolaan. Kyllä kuitenkin totta kai asianmukainen hoito mahdollisen loman ajaksi hoituisi, jos joskus sellanen tulisi vastaan.
[/quote]
Meillä kun vanhemmat matkustaa niin mä olen hevosen vahtina kotona ja itse matkustan sitten yksikseni. Hevosen tultua en ole päässyt mukaan perheen yhteisille ulkomaan matkoille
T.2
[/quote]
Tuo onkin hyvä taktiikka 13 vuotiaan kanssa
Hevonen omaan pihaan = paljon työtä. Talli pitää siivota silloinkin, kun ei huvita tai jaksa jne.
Jos haluaa kokea vastuuta ja hoitaa hevosta, eikä ole niin ratsastamisen perään, niin eikö hoitohevonen olisi nyt eka ratkaisu. Vaikka jonkun niiden teidän ystävien tallilla.
Metsäretkiä ja rapsuttelua varten oma polle pihassa on ihan kiva. Jos haluaa oppia ratsastamaan, pitää olla kunnon kenttä ja opetusta, niin lapselle kuin hevoselle. Jos lähellä on talli tai pääsette trailerilla jonnekin, fine. Muuten en usko, että ensimmäisen loskatalven jälkeen kiinnostaa.
Mäkin komppaan täällä ensin vuokra-/ylläpitoheppaa joltain ratsastustallilta näin aluksi. Kun pääsee enempi juoneen sisälle ja hankkii sitä tietoa vielä lisää, niin sitten kenties omaan pihaan, kunhan puitteet hoitaa kuntoon ja hommaa sille hepalle jonkun kaverin. Ja se mitä tuossa joku mainitsi hirvistä on hyvä muistutus jos maastoilee. Siinä tulee todellakin pysyä hevosen kyydissä kunnon kiitolaukassa, jos ei osaa lukea hevosta ja ratsastaa hevosen liian lähelle hirviä (nim. kokemusta on).
Päästäisitkö itse 13-vuotiaan, joka on ratsastanut puolitoista vuotta yksin metsäretkelle. Hevonen on vaisto- ja pakoeläin. Omituinen risahdus metsässä voi johtaa pillastumiseen ja pakenemiseen.
Tässä taas ap:n malliesimerkki; ap kysyy otsikossa mitä mieltä ihmiset ovat jos hankkivat oman hevosen, ja kun oikeasti ihmiset sanovat sen mielipiteensä, niin ap ihmettelee miksi kaikki ovat niin negatiivisia (ei saadakaan sitä mielipidettä mitä halutaan, eli positiivista). Miksi kysyä mielipidettä, jos ei ole valmis sitä kuulemaan?? Ap olisi voinut otsikossa sanoa, että kaikki negatiivisesti asiaan suhtautuvat, älkööt vaivautuko vastaamaan.
Yksin ratsastaminen maastossa minkä ikäisenä tahansa, ei ole kovin terveellistä.
Itsekin suunnilleen samanikäisenä luulin ymmärtäväni, mitä paljon hevosta pienemmän ja helppohoitoisemman lemmikin hankkiminen ja siihen sitoutuminen kokonaisuudessaan merkitsee. Nykyään olen nuori aikuinen ja elän omillani silloin hankitun eläimen kanssa, ja voin sanoa todella käsittäneeni vastuun vasta tullessani siihen ikään, kun pojat ja muut menot alkoivat kiinnostaa ja omaan asuntoon muutto koitti.
Vaikka 13-vuotias kuinka tuntuisi kypsältä ja ajattelevaiselta, en usko että hän voi mitenkään käsittää sitä kuinka vahvasti eläin sitoo, varsinkin jos kyse on hevosesta. Itsekin rakastan lemmikkiäni, mutta kyllä nyt 21-vuotiaana kieltämättä harmittaa miten monet reissut esimerkiksi jäävät kokematta koska eläimelle ei ole hoitajaa.
Eihän ap ole täällä torpedoinut muiden mielipiteitä, vaan on jopa kiittänytkin niistä ja sanonut, että harkitsee vielä muutaman vuoden ja sen jälkeen katsoo ensin joko vuokra- tai ylläpitohevosta. Kyllä siinä on minun mielestä mieli muuttunut aikalailla, kun alussa pohti, että hommaa nyt heti 13v:lle oman hevosen kotipihaan. Vai tipuinko mä kärryiltä ajat sitten?
Ja eniten jäi tuossa kotipihahoidossa mietityttämään se, kuka sille hevoselle tosiaan antaa sen päiväruoan, myös joka arkipäivä. Siis pohdittavaksi mahdollisesti siihen ajankohtaan, jos ap aikoo hankkia hevosen pihapiiriinsä.
Mä ja mun äitini ajateltiin vuokrata ens kesänä hevonen mutta en tiedä onko se järkevää olen aina halunnut iki oman hevosen mutta ajattelen sen hintoja.Vuokraamme ehkä hevosen 1-3 päiväksi ens kesänä mietin välillä tipunko jos se on vauhdikas mutta ikinä en ole tippunut ainakaan vielä olen ratasatanut tosi kauan.Äitini aina sanoo että jos voitamme lotassa saat oman hevosen ja me muutetaan tallille.Melkeimpä mahdotonta voittaa lotossa kun me ei usein edes osteta arpoja.Käyn katselemassa keltaisessa pörsissä hevosia joita on myynnissä.Olen käynyt kahta ihan erilaista tallia entinen talli oli hyvin kotoisa ja sielä ei haitannut hirveästi jos joku meni väärin.Nyt on haasteellisempi talli ,mutta sielä taas on tosi kilttei heppoi.
Äitisi ei aio ostaa sulle hevosta koskaan. Aikuisena voit ostaa oman hevosen, jos rahat riittää.
Miten tämä on mennyt tällaiseksi, että hevosia pidetään yksin? Sitten vielä sanotaan että ne eivät tule toimeen toisten hevosten kanssa. Tosi surullista. Hevosethan ovat laumaeläimiä, ne kasvatetaan nuorina laumassa ja silloin varmasti niillä on edellytykset pärjätä aikuisina ihmisten ja toisten hevosten kanssa. Nykyään ihmiset istuvat yksinään kotona, hevoset jäystävät yksinään nurmea yksinäisessä tarhassa. Onko se jotenkin niin hienoa, että kaikilla pitää olla takapihalla hevonen. Niin ja trampoliini.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:29"]
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:20"]
Mikäli äiti/isä olisi ns pitkän linjan heppaihminen, ja kokemusta tallinpidosta niin hyvin voisi pitää hevosta kotonakin. Mikäli olisi reilu vuoden harrastustaustalla olevan lapsen vastuulla, niin aika rankka idea. Tiedän pari tapausta, ketkä on palaneet tosi loppuun sen suuren vastuun alla kun hevonen kotipihassa (vaikka onkin ajatuksena sinänsä ihana).
Sen sijaan hyvin 1,5 v ratsastanut voi pitää täyshoitotallilla ylläpito/omaa hevosta, kunhan valvonta on kunnossa. Eli käy tunneilla viikoittain, ja mielellään joku kokenut ratsastaa läpiratsastaa hevosta säännöllisesti. Tällöin joku muu huolehtii kaikesta muusta paitsi liikutuksesta (tokihan sitten tulee kengitys, ellkäynnit jne mutta niihinkin saa konsultaatioapua tallilta paremmin ja ap kertoi että on ammattilaisia lähipiirissäkin). Sitten kun on oikeasti realistinen käsitys niin voi hepan ottaa puitteiden salliessa kotiinkin - noin pienellä kokemuksella en itse ottaisi riskiä :)
Tunneilla käyden ja vuokrahepalla tyttö pääsee ratsastuksen makuun paremmin, ja kehittyy varmasti itse enemmän kuin pellonreunalla ilman ohjausta köpöttelemällä! Jokaisen hyvän ratsastajan taustalla on säännölinen ja ammattitaitoinen valmennus.
[/quote] Kiitos asiallisesta vastauksesta!
On myös henkilöitä, jotka voivat omalta osaltaan auttaa meitä hevosen kanssa. On monta tuttavaa ja ystävää joilla on oma hevonen/omia hevosia, sekä juuri tämä ammattihevosenhoitaja.
Koittakaa nyt kuitenkin jo kuunnella - olen päättänyt että ensin vuokraus/ylläpito, sitten jos vielä mahdollista, oma hevonen asianmukaisine hoitoineen jne.
En ole ihan asiasta tietämättömänä tai vailla apua hankkimassa hevosta tytölleni - ei, en tietenkään. :)
[/quote]
Oletko kysynyt, onko tuolle ammattihevoshoitajalle ok auttaa teitä?
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 22:32"]
Kuka opettaa tytön ratsastamaan?
[/quote] Oman/ylläpito-/vuokrahevosen hankkiminen ei estäisi kuitenkaan ratsastuskoulussa tunneilla käymistä, joten siinä vastaus. :)
[/quote]
Kyllä se vaan estää, kun rahat, voimat ja aika ovat kortilla. Kun ei viitsi motivoitua omaakaan ratsastamaan, on syyllisyydentuntokin jo niin kova, että tuntuu pettämiseltä änkeä vieraaseen satulaan ja vielä maksaa siitä. Omankaan kanssa ei tule hakeuduttua valmennuksiin jne, kun se aika ei tahdo riittää kotonakaan lenkille lähtemiseen. Koiran hoitaminen on paljon helpompaa eikä sitä tarvitse satuloida kun lähdetään ulos.
Ilman opetusta taas motivaatio kuolee ja hevonen muuttuu jatkuvasti tylsemmäksi ratsastaa. Tällä lapsella hinkua ei ole alun perinkään - hoitaminen on jo nyt se tärkeämpi juttu. Hoitakoon koiraa. Äiti voi miettiä ihan omalta kannaltaan, miten hevoshullu on. Lapselle hevosen hankkiminen on kuitenkin karhunpalvelus, ja jos homma kaatuu äidille, kaikki äidin hevoseen käyttämä aika on pois tyttäreltä, jolla ei nytkään oikein ole ketään.
Oma hevonen sopii kahdenlaisille harrastelijoille: niille, joilla on valtavasti resursseja, sitkeyttä ja motivaatiota kehittyä ja luonteenlujuutta vaihtaa hevosta ja luopua, kun on sen aika. Ja sitten niille, jotka eivät koe minkäänlaista häpeää siitä, että hevonen potee kaikenlaista huonon hoidon takia ja tekee puutarhatontun virkaa ja kärsii (niitä ei sivistysmaissa edes laki salli pidettävän yksin). On myös olemassa niitä, jotka pystyvät kehittymään vaatimattomasta lähtökohdasta, mutta aloittajan asenne ei kuulu siihen kategoriaan. Ensimmäisestä ryhmästä monen kehitys kaatuu siihen, että ei satuta törmäämään oikeisiin hevosiin ja valmentajiin, eikä taustatuki ole kunnossa. Tai sitten iskee omistajan ylpeys, joka laittaa pään pilviin ja nostaa jalat sinne myös. Eletään haavemaailmassa. Töitä ei tehdä kehittyäkseen, vaan päteäkseen. Tämä ei tee hyvää sielulle eikä hevoselle. Useimmat hevosenostajat alkavat ratsastaa monella tapaa aiempaa huonommin, ja usein tämä on silmiinpistävää. Osataan ehkä jotenkuten ratsastaa omaa hevosta omalla erikoisella tyylillä, muttei enää muita. Sitten ei tee mieli muiden selkään enää noustakaan nolaamaan itseään.
Tiedän yhden lapsen, joka käy omansa lisäksi ratsastamassa säännöllisesti muualla. Syynä on viisaan ja osaavan hevosäidin painostus, ratsastuskoulun läheisyys ja lapsen sosiaalisten siteiden lujuus. Jos on alunperin erakoituva luonne, tallilaisten kateus hevosenomistajaa kohtaan tulee olemaan vaikeampi käsitellä kuin joukkoon pääseminen ilman hevosta. Ja tässä tapauksessa lapsella ei ole vastuuta muusta kuin omansa ratsastamisesta, eikä siitäkään joka päivä. Lisäksi koulu menee hyvin ilman panostustarvetta.
Nykypäivänä on aika yleistä törmätä hevoseen, joka on kasvanutkin ilman laumaa eikä osaa käyttäytyä, ja saa siksi muilta päihinsä ja pelkää. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että ilman lauman turvaa hevosella on stressi, kun se on yksinään vastuussa turvallisuudestaan. On myös yleistä, että vastaan tulee erittäin omahyväisiä ihmisiä, jotka tietävät kaiken tarpeellisen hevosista, vaikkei osata edes harjata kunnolla. Aloittaja valitettavasti vaikuttaa siltä, että sijoittuu helposti tähän kaikkiviisaiden kategoriaan, jos 16-vuotiaana hevosenhoitajakoulun käynyt naapuri on hänestä ammattilainen, joka pystyy takaamaan harrastuksen turvallisuuden.
Vieraan hevosen ottaminen harjoittelukappaleeksi ei ole sen viisaampaa. Mitäs sitten, kun se sairastuu ja loukkaantuu, kun on lähdetty heppoisin eväin liikkeelle? Etenkään tätä en voi suositella muuten kuin todella asiansa osaavien silmien alla. Ihmiseltä kysytään myös todella hyvää luonnetta, että kestää saamansa palautteen ja ottaa siitä opikseen.
T. valmentaja
Myös suosittelen muita eläimiä. Itse olen pian 13-vuotias tyttö, ja olen ratsastanut 7 vuotta ja omaa ponia en saa. Äitipuolellani oli pari vuotta hevonen mutta myi sen pois kun aika ei riittänyt lapsen ja hevosenhoitoon. Minä itse kävin sillä sitten kaksi kertaa viikossa ratsastamassa. Olen itse kerännyt tietoa marsuista, koska olen ehkä saamassa kaksi. Itse joudun niiden oston maksamaan ja kaikki ruuat ja aivan kaikki kulut. Marsut ovat ainoastaan minun vastullaani, eikä kukaan muu, kuin äitini ole valmis hoitamaan niitä, mutta olenkin äidilläni vain kolme viikonloppua kuussa. Itse olen kesäloman aikana tässä nyt tehnyt paljon hommia, joista saan palkkaa. Kaikki nämä rahat käytän marsuihini. Suosittelen juurikin marsua, kania tai vaikka hamsteria lapsesi lemmikiksi, koska nämä eivät ole niin työläitä kuin hevoset, eikä näihin mene kuussa lähellekkään niin paljoa rahaakaan:) Itse olen laskenut kahteen marsuun menevät kuukausittaiset kulut ja ne ovat suunnilleen 5-20€paikkeilla, kesällä ehkä vähemmän, jolloin vähennään pellettiä, koska annan tuoretta ruohoa. Mutta siinä on vain minun näkemykseni asiasta.
Paljon työtä. Hoidettava aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä. Vaatii myös koneita, traktorin ym. Rehuille säilytystila. Lannalle varastointi ja käsittely. Hevosia pitäisi olla vähintään kaksi. Lisäksi kenenkään pihapiiri ei ole hevosenpidosta ainakaan kaunistunut. Eu-määräyksiin hevosten pitopaikasta ja tilavaatimuksista kannattaa tutustua tarkasti. Muutama luotettava hevosihminen olisi hyvä olla tuttavapiirissä. Harrastuksena ei huono, mutta vaatii koko perheen omistautumisen ja paljon työtä kotona pidettynä. Suosittelisin aluksi vuokratallia ja myöhemmin omaan pihaan. Kannattaa tarkasti asiantuntevan henkilön kanssa hevoskauppaa suunnitella ja halvin ei paras. T. Vanhempi hevosmiäs
[quote author="Vierailija" time="26.07.2015 klo 15:41"]
Myöskään hevonen ei viihdy tallissa koko päivää, joten pihatto on parempi, koska siellä se voi olla koko ajan ympäri vuoden. Hevosella on aina pihatossa heinää yms.,joten jos aamulla käy lisäämässä ruokapaikan täyteen heinää, niin se pärjää sillä seuraavaan aamuun.
[/quote]
Nostit sitten vanhan ketjun, mutta me haluamme kyllä tietää, miten tässä kävi. Jos tytölle ostettiin se hevonen, mitä sitten tapahtui?
Taloudellinen tilanteenne on hyvä, mutta silti ette koskaan käy missään, ok.