Lue keskustelun säännöt.
Mitä teette työpäivän jälkeen?
10.05.2014 |
Musta tuntuu, ettei mulla riitä aika ikinä mihinkään.
Esimerkkiviikko:
Maanantaina kotona päiväkotilaisen kanssa n. klo 17 ja suoraan nappaan toisen koululaisista kyytiin ja kiikutan harrastukseen. Sit kotio, nälkäsimmille pieni välipala ja laittamaan äkkiä ruokaa, kello tikuttaa noin 17.30 kieppeillä. klo 18.30 toinen koululainen harrastukseensa samalla kun haen sen ensimmäisen sieltä pois. Sit kotio syömään ja just ja just ehtii vielä hakemaan sen harrastuksissaan olevan lapsen kotiin. Kello kasin kieppeillä ehditään takaisin. Muksuille iltapala, iltapesut ja sit oliskin aika peitellä koko sakki nukkumaan ja lähden koiria lenkittämään.
Tiistaina isompi menee itse harrastuksiinsa ja pääsen ruuan laittoon jo heti viiden jälkeen, kunhan ensin käyn kaupassa. Syödään ja lähden koirien kanssa lenkille (Ehkä tunnin lenksun kerkii). Vanhin syö, kunhan kotiutuu. Todennäköisesti jotain pikku kotitöitä on pakko tässä vaiheessa hoitaa, laittaa pyykkikonetta pyörimään jne. Sit iltapalat sun muut ja ipanat nukkumaan.
Keskiviikolle osuis vaikka iltavuoro. Laitan aamulla koululaiset kouluun ja juon aamukahvit rauhassa, nuorin todennäköisesti nukkuu vielä hetken. Ysiin mennessä sekin herää ja laitetaan aamupalaa pöytään. Hetki touhutaan jotain ja sit pukemaan. Yleensä mennään pyörällä hoitoon ja otan koirat mukaan. Klo 11 mennessä (lounaalle) päiväkodille ja jatkan siitä sit hiukan pidempää reittiä kotiin. Käyn sit kaupassa, syön jotain ja meen töihin. Kotona olen ysin pintaan ja silloin muksut on jo nukkumassa. (Mies hoitaa tenavien harrastamiskuviot)
Tostai menee aika samalla kaavalla, tosin toinen koululaisista menee vasta klo 10 kouluun, joten ehdin senkin kanssa syödä rauhassa aamupalaa, eikä välttämättä tarvi mennä kauppaan, joten ehtii ehkä vähän raivata huusholliakin... (Lapsilla vapaailta)
Perjantaina, jos ei illaksi tarvi töihin mennä on viikon ainoa päivä, kun ei yleensä tarvi pinkoa mihinkään töiden jälkeen. Mut siinä vaiheessa ei enää yksinkertaisesti jaksa mitään ylimääräistäkään. Noh, ruoka on laitettava ja ne koirat nyt käytän pihalla... Ja sit jos on iltavuoro, niin taas menee aamu vähän siihen sun tähän, ja kotona olen vasta kymmenen jälkeen.
Lauantaiaamuna voi vaan todeta, että kämppä on vaihteeksi kaaoksessa ja siinähän se päivä iloisesti sit vierähtääkin. Tai jos ei jaksa puunata, niin aina voi painella pihalle raaputtamaan jotain kukkapenkkiä. Niitä rikkaruohoja meinaan riitää (mikä on sinänsä kyllä ihan terapeuttistakin...)
Omia harrastuksia mulla ei jostain kumman syystä ole... Mikä tässä oikein mättää?
Ois ihan kiva käydä joskus kyläilemässä. Tai vaikka uimassa. Tai vaikka leikkipuistossa. Mut hitot. Talvella vielä ankeampaa, kun kotiintullessa on ihan sysipimeääkin. Missä välissä ihmiset oikein tekee kaikkia juttujaan ja opettaa mukuloillekin kaikkea uutta ja jännää? Niinkuin nyt ihan vaikka luistelua tai uimista tai... (uimahallikin on täälläpäin viikonloppuisin pääosin kiinni)
Kommentit (42)
Runkkaan. Pelaan tietokoneella. Syön. Vedän niin monta leukaa, kun menee. Punnerran pyramidina 17:sta leuasta alaspäin (17, 30 sek lepoa, 16, etc.). Sen jälkeen askelkyykkyjä tai kyykkyjä sama homma jostain 18 alaspäin, kymmenen kilon painoliivin kanssa. Tämän jälkeen käydään suihkussa ja syödään. Tämän jälkeen ehkä poltan jointin ja katson paskaa Netflix:stä tai pelaan lisää pelejä tai soitan bassoa jointeissa. Paskaa poikamiehen elämää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yks joka kans ihmettelee tota lasten kuskaamisrumbaa. Oma hevosharrastus vei aikanaan pahimmillaan 4-5 iltaa viikossa klo 16-21. Koulusta kotiin, läksyt ja eväät mukaan ja pyörällä tallille. Näin siitä asti kun olin 10-11v. Omasta halustani. Välillä porukat haki kotiin illalla, jos esim. alkoi sataa kaatamalla, tie jäätyi tms. Myöhemmin toinen kilpaurheilu, treenejä 3-5 krt viikko. Bussilla kuljettiin, jos treenit loppui myöhään (22:30), tuli joku hakemaan. Kännykän sain, jotta voi soitttaa, jos tulee joku hätä.
koskaan ei ollut mitään ongelmia jaksamisen, koulun tms. suhteen. Itse halusin harrastaa. Porukat kävi silloin tällöin kisoissa tms, mutta enpä heitä koskaan sinne kentän/hallinlaidalle edes kaivannut. Kummastakaan harrastamastani lajista kun eivät ymmärtäneet tuon taivaallista muutenkaan.
Muksuille eväät reppuun ja pyörät alle niin jää itellekin sitä aikaa. Jotenkin tuntuu että nykyään muksuja hyysätään ihan hirveesti verrattuna esim omaan lapsuuteen ja nuoruuteen(ysäri ja 2000 -luvun alku).
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 05:22"]
Täällä yks joka kans ihmettelee tota lasten kuskaamisrumbaa. Oma hevosharrastus vei aikanaan pahimmillaan 4-5 iltaa viikossa klo 16-21. Koulusta kotiin, läksyt ja eväät mukaan ja pyörällä tallille. Näin siitä asti kun olin 10-11v. Omasta halustani. Välillä porukat haki kotiin illalla, jos esim. alkoi sataa kaatamalla, tie jäätyi tms. Myöhemmin toinen kilpaurheilu, treenejä 3-5 krt viikko. Bussilla kuljettiin, jos treenit loppui myöhään (22:30), tuli joku hakemaan. Kännykän sain, jotta voi soitttaa, jos tulee joku hätä.
koskaan ei ollut mitään ongelmia jaksamisen, koulun tms. suhteen. Itse halusin harrastaa. Porukat kävi silloin tällöin kisoissa tms, mutta enpä heitä koskaan sinne kentän/hallinlaidalle edes kaivannut. Kummastakaan harrastamastani lajista kun eivät ymmärtäneet tuon taivaallista muutenkaan.
Muksuille eväät reppuun ja pyörät alle niin jää itellekin sitä aikaa. Jotenkin tuntuu että nykyään muksuja hyysätään ihan hirveesti verrattuna esim omaan lapsuuteen ja nuoruuteen(ysäri ja 2000 -luvun alku).
[/quote]
Meillä vanhin on tuon 10v ja kulkee osittain harrastuksiin itse. Mutta esim. 7-vuotiasta en kyllä laita vielä talsimaan kilometritolkulla iteksiin...
Hups.. Anteeks. Tuli vähän pitkä sepustus...
Voisitko tehdä ruokaa vaikka isomman satsin ja tekeekö mies myös ja muu perhe kotitöitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies hoitaa arkisin tiskit ja tekee tietty ruuan niinä päivinä kun mä olen illan pois... (ellei pyydä mua hakemaan jotain einestä... eli aika usein :p)
Miks teidän lapset harrastaa noin paljon, jos et jaksa niitä sinne viedä eivätkä itse pääse?
Mulla on todella rattoisat illat katsellen telkkua, pyykäten, ruokaa ja iltapalaa laitellen, siivotakin ehtii jotain nurkkaa joka päivä niin ei mitään suursiivousta tarvitse tehdä koskaan. Mut en tosiaan vie lapsia minnekään harrastuksiin, jos eivät itse pääse, eivät mene ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän aina ettei kaaosta tulisi, mutta onhan välillä se arki rankkaa. Lapsille myös kotitöitä.
Lapsien pitää saada harrastaa. Älä ota sitä heiltä pois. Miten lapset jaksaisivat tehdä kotitöitä koulun, läksyjen ja harrastusten jälkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 17-vuotias lukiolainen ja kun luin amisvanhemman kommentin , jossa hän sanoi, että lasten pitää itse mennä harrastuksiin, päästäni alkoi höyry nousta!
Miksi olet lapsia tehnyt, ellet ole valmis tekemään mitään heidän hyväkseen?
No itsepä olet valinnut (?), että teillä on se kusetettava ja juoksutettava rakki vai oliko niitäkin useampi, omakotitalo rikkaruohoineen (?), lasten harrastukset eri aikoina eri paikoissa... eihän tuossa ma-illan poukkoilussa ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töiden jälkeen teen miehen kanssa ruokaa, sitten yleensä vähän katellaan telkkaa ja kun ruokalepo on ohi, niin naidaan. :) Loppuillasta ollaan koneella/luetaan yms.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 01:37"]
Olen 17-vuotias lukiolainen ja kun luin amisvanhemman kommentin , jossa hän sanoi, että lasten pitää itse mennä harrastuksiin, päästäni alkoi höyry nousta!
Miksi olet lapsia tehnyt, ellet ole valmis tekemään mitään heidän hyväkseen?
[/quote]Kuules, olen osannut aikoinaan ajatella vähän pidemmälle ja olemme asuinalueeksemme valinneet sellaisen, jossa on koulut ja palvelut vieressä, samoin liikunta- ja uimahallit kävelymatkan päässä, kirjastot sun muut. En sanonut ettei lapseni harrasta mitään, vai sanoinko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tee oikeastaan mitään. Tai sitten ihan mitä mieleen juolahtaa.
Sun elämä kuulostaa painajaiselta.
Ei meidän kylässä ees ole mitään uimahallia... Mutta molemmilla vanhemmilla tässä kylässä vakituinen työ. Pitäs varmaan muuttaa kauemmas, ni ei tarttis kuskailla. Ja jos kolme lasta harrastaa, niin aika vähällä musta pääsee, jos kahtena iltana tarvii kuskata + satunnaisesti peleihin. (paitsi, ettei nuorin ees harrasta) Mä en vaan käsitä, miten joillain riittää vuorokaudessa tunnit kuskata lapsia 4-5 kertaa viikossa ja pahimmillaan montaa lasta. Ei laita koskaan ruokaa?
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 01:46"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 01:37"]
Olen 17-vuotias lukiolainen ja kun luin amisvanhemman kommentin , jossa hän sanoi, että lasten pitää itse mennä harrastuksiin, päästäni alkoi höyry nousta!
Miksi olet lapsia tehnyt, ellet ole valmis tekemään mitään heidän hyväkseen?
[/quote]Kuules, olen osannut aikoinaan ajatella vähän pidemmälle ja olemme asuinalueeksemme valinneet sellaisen, jossa on koulut ja palvelut vieressä, samoin liikunta- ja uimahallit kävelymatkan päässä, kirjastot sun muut. En sanonut ettei lapseni harrasta mitään, vai sanoinko?
[/quote]
Kuka ne lapset opettaa uimaan tms. jos niiden tarvii itte mennä, eikä vanhemmat vie mihinkään?
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 01:37"]Olen 17-vuotias lukiolainen ja kun luin amisvanhemman kommentin , jossa hän sanoi, että lasten pitää itse mennä harrastuksiin, päästäni alkoi höyry nousta!
Miksi olet lapsia tehnyt, ellet ole valmis tekemään mitään heidän hyväkseen?
[/quote] 17v-lukiolainen ja amisvanhempi samassa lauseessa.. Priceless.
En lukenut avausta ihan tarkkaan, kuulosti niin hurjalta. Meillä kolme lasta, kullakin yksi "ohjattu" harrastus. Niiden suorituspaikat ovat lähellä. 14-vuotias käy treenaamassa sirkuskoulussa useamman kerran viikossa, nuorempien musiikki- ja taidekoulut ovat kävelymatkan päässä kotoa.
Kun tulen töistä laitan perheelle ruokaa, sitten syödään kaikessa rauhassa. Sen jälkeen mies ehkä lähtee yksin tai lasten kanssa uimaan tai fillaroimaan. Saan olla yksin ja puuhastella omiani. Hoidan pyykkejä, laitan ruokaa, luen ... Kuvataiteilijalapsi saattaa jäädä kotiin, piirtää omiaan, kertoilee niistä.
Tai sitten lösähdetään koko sakki leffan tai telkkarin ääreen. Tiskikone jumpsuttaa kodikkaasti taustalla. :)
Voisko tästä päätellä, etten sit kuitenkaan ole vaan ihan toivottoman laiska ja saamaton, vaikka hommat ei himassa oikein tunnu etenevän toivotulla tavalla... ?