Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia et ole halunnut ystävystyä jonkun kanssa?
Tuon "Muita, jotka jäävät aina ulkopuolisiksi ihmissuhteissa?" -ketjun innoittamana. Kun tapaa uusia sinänsä ihan mukavia ihmisiä, joidenkin kanssa ystävystyy ja joidenkin kanssa suhteesta ei kehity mitään tuttavuutta syvempää, tahattomasti tai jommankumman puolelta tarkoituksellisesti. Erityisesti ajattelen tilanteita, joissa itse on ollut kiinnostunut tutustumaan toiseen, mutta toinen ei osoita vastakaikua, oli sitten itse kummalla puolella tätä yhtälöä tahansa. Joskus tietysti on kyseessä olosuhteet ja ajoitus, miksei tuttavuus tai kaveruus syvenny ystävyydeksi. Itse sitä tietysti tahtoisi ajatella, että miksi joku ei halua tutustua, mähän olen hauska ja ystävällinen tyyppi. Joskus on hankala objektiivisesti nähdä syitä tilanteelle. Mutta kyllä niitä raadollisia syitä on itse kullakin olla se osapuoli, joka ei vastaa Facebook-ystäväpyyntöön tai keksii tekosyitä, kun ei halua lähteä kahville jonkun sellaisen kanssa, joka ei ihan kuitenkaan tunnu siltä että haluaisi ystävystyä.
Mitä syitä teillä on siihen, että olette torjuneet jonkun ystävystymisyritykset? Oli se sitten elämäntilanteesta, olosuhteista tai ihmisten välisistä asioista johtuva syy. Ei ne aina ole kovin yleviä tai reiluja syitä. Niistä ehkä huomaa senkin, että vaikka se ystävyys ei lähtisi kehittymään, se ei tarkoita sitä että toinen osapuoli olisi mitenkään auttamattoman paska tyyppi.
Mulle tulee omakohtaisesti äkkiseltään lähivuosilta mieleen seuraavia:
- Kaverin huumorintaju ei ollenkaan osunut yhteen omani kanssa, vitsit menivät ohi puolin ja toisin
- Tutustuin töissä yhteistyökumppaniin, jonka kanssa en halunnut vapaa-ajalla viettää aikaa, mutta töissä hänelle täytyi olla ystävällinen mikä ehkä hämäsi häntä luulemaan kaverisuhteeltamme enemmän
- Kaverin kaverin jatkuva negatiivisuus lähes kaiken suhteen
- Loukkaavan suora puhe muille sillä varjolla, että "mä nyt vaan on tämmönen"
- Arvelin ihmisen pitävän minua alempiarvoisena, koska hän oli todella kaunis ja tyylikäs
- Tuttu oli jatkuvasti suuna päänä joka paikassa kuin superpallo, itse olen rauhallisempi tyyppi
- Eräs kertoi suunnilleen ensitapaamisella sairaushistoriansa ja vuodatti kovat elämänkokemuksensa
- Toinen oletti, että olen hänestä ja hänen asioistaan loputtoman varauksettoman kiinnostunut, ei ollut kiinnostunut vastaavasti minusta lainkaan
- Perhekerhossa eräs mukava äiti oli minua niin paljon vanhempi, että meidän elämäntilanteet lapsijuttujen ulkopuolella oli hyvin erilaisia
Kommentit (1027)
Voi tuntua oudolta mutta liian nopeasti tuttavallinen ihminen nostaa minussa halun vetäytyä. Joko avaudutaan omasta elämästä heti ekalla tai toisella tapaamiskerralla, tai sitten yritetään jotenkin heti leimautua kaveriksi.
Ei noissa ole sinälllään mitään vikaa ja jotkut vain tykkäävät olla heti kavereita, mutta johtuu omasta menneisyydestäni että tulen epäluuloiseksi jos joku on liian nopeasti ystävystymässä. Olen nähtävästi helposti lähestyttävä ihminen ja aikaisemmin olin myös vähän liian kiltti, joten kaikenlaisia takiaisia tuli kerättyä "ystäviksi".
Toinen mitä on vähän vaikeampi tunnistaa heti ovat ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneet minusta, vaan haluavat vain jotain seuraa omiin puuhiinsa. Tämäkin ok, jos meillä olisi yhteinen kiinnostuksen kohde, esim. harrastus. Tutustuin muutama vuosi sitten ihmiseen joka vaikutti mukavalta. Kävimme yhdessä leffassa, teatterissa ja näyttelyissä jne. Hän pyysi minua mukaan yhteen liikuntamuotoon joka kiinnosti minuakin. Sitten hän yhtäkkiä lopetti tämän kokonaan, minä olin tykästynyt hommaan joten jatkoin itsekseni. Seuraavana oli vuorossa käsityöt, kävin hänen organisoimassaan harrastuskerhossa muutaman kuukauden - kunnes hän päätti hankkia koiran ja on nyt aktiivinen agility-harrastaja. Käsityöt jäivät siltä seisomalta. Hän ei enää voi lähteä minnekään minne ei voi ottaa koiraa mukaansa. Eli kaikki näyttelyt, leffat, muut harrasteet, ulkoilu ja liikunta (paitsi koiran lenkitys) on sitten hänelle mahdottomia. Meille ei voi koiraa tuoda puolison pahan eläinallergian takia, eli vierailut ovat sitten pääsääntöisesti pihalla tai hänen luonaan.
Olen aktiivinen ihminen ja tykkään että ystävän kanssa voi tehdä ja mennä. Toki jos on pieniä lapsia niin on ymmärrettävää että muutaman vuoden ajan voi olla vaikea lähteä kotoa etenkään ilman lasta minnekään. Mutta hemmetin tylsä ystävyys jos voin tehdä hänen kanssaan vain kahta asiaa: nököttää heillä kotona tai lenkittää koiraa. Hän ei enää lähde minnekään muualle kanssani. Kyselee kyllä jatkuvasti minua käymään kotonaan. Tiedän että kyse ei ole rahasta, ettei nyt yhtäkkiä olisi varaa lähteä minnekään. Luulen että hänelle "ystävät" ovat ihmisiä jotka pitävät niistä asioista joista hän nyt tällä hetkellä sattuu olemaan kiinnostunut, ja ne kiinnostuksen kohteet nyt sattuvat vaihtumaan todella usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi oli liian sentintarkka siitä, että ei vaan vahingossakaan joudu maksamaan mistään senttiäkään enemmän kuin oma osuutensa ja mihinkään ei voinut mennä tekemättä ensin valtavaa hintavertailua (ja nyt puhutaan ihan minimaalisista hintaeroista, kun esim. piti valita tylsä pizzeria sen takia että siellä joku pizza maksaa 50 senttiä vähemmän kuin viihtyisämmässä pizzeriassa). Oli todella rasittavaa käydä sellaisen kanssa syömässä, matkalla tms. Minua ei häiritse, jos joudun maksamaan välillä vähän enemmän, jos esim. ravintolalasku puolitetaan silloin kun molemmat ovat syöneet suurinpiirtein samanarvoisen satsin. Yhteydenpito kuivui aika pikaisesti.
Toiseen tuttuun en halunnut tutustua paremmin vähän vastaavasta syystä. Hän ilmeisesti luuli, että muut eivät huomaa, kun hän aina rohmusi itselleen yhteisillä aterioilla parhaat palat ja kaateli itselleen eniten viiniä tai ei viitsinyt pitää mukanaan käteistä ja siihen vedoten pyysi muita hoitamaan tipit (ulkomailla), käteistaksimatkat yms. ja sitten järjestään unohti asian. Ei koskaan itse halunnut kustantaa mitään muille. Tällaiset siipiveikot ovat sen verran rasittavia, että seura ei innostele.
käly(ex): itsekäs, laiska, ylimielinen, epäkypsä, huumorintajuton, huomionhakuinen prinsessa, piloille lellitty tuhlailija. kaikessa kiilaileva pihi, huonotuulinen, pinnallinen. mulle kaikki nyt. ei sillä ollut muitakaan ystäviä, tuttuja vain ja miehiä. tykkäsi kyllä minusta, olin normimukava.
Liian tarvitsevat, rajattomat ja muista ystävistäni mustasukkaiset ystävät joudun poistamaan elämästäni. Tai pikemminkin kaverikandidaatit, koska em asioiden vuoksi kanssani ei voi edetä ystävyyteen saakka.
Olen myös lopettanut kaksi ystävyyttä sillä perusteella, että mun hyvä menestys ja ilon aiheet ovat jotenkin haitanneet ystävää tai ystävä on ohittanut elämäni myönteiset asiat.
Liian uteliaat ihmiset, esimerkki:
Työkaveri, jonka kanssa tultiin hyvin toimeen työn merkeissä ehdotti useamman kerran että voitaisiin nähdä myös vapaa-ajalla. Hän on kuitenkin kyselee jatkuvasti todella henkilökohtaisia asioita ja jankkaa kunnes saa jonkinlaisen vastauksen. Itse olen aika sulkeutunut ja ystävyyssuhteissa arvostan sitä että ystävät luottaisivat siihen että kerron heille elämästäni ne asiat, mitkä olen halukas/valmis kertomaan.
Töissä noita uteluita oli helpompi vältellä, mutta jos nähtäisiin vapaa-ajalla niin ajatus siitä jatkuvasta kyselemisestä ahdistaa. Nyt hän ehti jo vaihtaa toiseen työpaikkaan, mutta senkin jälkeen on pari kertaa laittanut viestiä että jos nähtäisiin. Oon huono sanomaan suoraan, etten halua, niin toivon että pian ymmärtäisi, kun aina kohteliaasti kieltäydyn.
Ja kyseessä on siis aivan ihana ihminen, ja hän itse jakaa elämästään tyylin kaiken, mutta ei ymmärrä että kaikki eivät ole yhtä avoimia ja senkin pitäisi olla ok
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aika sulkeutunut ja ystävyyssuhteissa arvostan sitä että ystävät luottaisivat siihen että kerron heille elämästäni ne asiat, mitkä olen halukas/valmis kertomaan.
Sama täällä. Varsinkin kun on sivusta seurannut, kuinka usein muista ihmisistä juorutaan kahvipöytien ääressä. Tässä onkin sellainen ihmistyyppi, jonka kanssa en välitä lähteä rakentamaan syvällisempää ihmisuhdetta: Loppasuu, joka on toiselle ystävällinen tämän ollessa paikalla, mutta kyräilee ja juoruilee, kun kohde on poistunut huoneesta. Jos näen hänen tekevän tätä muille, en keksi mitään syytä, miksei hän tekisi sitä myös minulle.
Vierailija kirjoitti:
käly(ex): itsekäs, laiska, ylimielinen, epäkypsä, huumorintajuton, huomionhakuinen prinsessa, piloille lellitty tuhlailija. kaikessa kiilaileva pihi, huonotuulinen, pinnallinen. mulle kaikki nyt. ei sillä ollut muitakaan ystäviä, tuttuja vain ja miehiä. tykkäsi kyllä minusta, olin normimukava.
Miten olla pihi tuhlailija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon paska ystävä, enkä halua rasittaa itselläni muita. Kaikki pääsevät helpommalla sillä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
käly(ex): itsekäs, laiska, ylimielinen, epäkypsä, huumorintajuton, huomionhakuinen prinsessa, piloille lellitty tuhlailija. kaikessa kiilaileva pihi, huonotuulinen, pinnallinen. mulle kaikki nyt. ei sillä ollut muitakaan ystäviä, tuttuja vain ja miehiä. tykkäsi kyllä minusta, olin normimukava.
Miten olla pihi tuhlailija?
Olettaisin että piloille lellitty tuhlailija = ottaa kaiken irti, silloin kun joku muu tarjoaa jotain. Ja pihi on sitten, ettei halua käyttää omia rahoja mihinkään edes itselleen, saati että joskus maksaisi jollekin muulle vastavuoroisesti jotain, oli se miten pientä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs oli itsekeskeinen mulukku, joka puhui minusta pahaa ystävilleni ja dissasi aina kun en ollut paikalla, koska oli niin saakutin epävarma itsestään ja heikkoitsetuntoinen. En todellakaan edes yrittänyt olla kaveri kuultuani tämän kaiken.
Eräs oli kuolettavan tylsä. Jutteli koko ajan joistain lapsuusmuistoistaan, ei voinut keskustella kuin aikuiset.
Yksi oli liian läheisriippuvainen. Yhden juttelukerran jälkeen oli kiin riippakivi ja koko ajan vaatimassa. Alkoi ahdistaa ja pahasti.
Ammattiloukkaantujan jätin omaan rauhaansa. Kaikki oli aina jotenkin hyökkäystä häntä vastaan ja oli myös kova puolestaloukkaantuja.
Meni aika naurettavaksi hänen touhunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs paljastui parin tapaamiskerran jälkeen pahimman luokan rassepersuksi ja salaliittohörhöksi että oksat pois. Oli myös oikeasti luokattoman tyhmä ihminen, vaikka osasi naamioida sen jollain tavalla. En kaivannut pikkulapsen tasolla olevaa ihmistä ystäväkseni.
Esimerkit on puhutteleva, mutta käy hienokseltaan, mitä suomalainen tänään sietää. Takertuvia, epäsosiaasia besservissereitä, huomataan viiveellä, että aivan vääränlainen " ystävä". Suomalaisuus on muuttunut, ennen hyväksyttiin herkästi tätä monenkirjavaa joukkoa paremmin, mutta tänään sietokyky on rajallisempaa! Stressitaso, työn vaativuus, elämän hektisyys vaativat ihmissuhteilta molemmin puolin aikaa ja hyväksyttävyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräästä ihmisestä totesin aika äkkiä että puhui helposti pazkaa selän takana muista ja saattoi olla todella negatiivinen sekä kateellinen joten ajattelin että samanlaisen toiminnan kohteeksi joutuisin varmaan sitten minäkin.
Liian liki tulevat ja turhan uteliaat ihmiset ahdistavat; haluan säilyttää oman yksityisyyteni enkä ole valmis jakamaan elämääni kuin harvojen valittujen kanssa. Tapailen kyllä mielelläni erilaisia ja erilaiset taustat omaavia ihmisiä ja keskustelen ja vaihdan mielipiteitä heidän kanssaan, mutta mieluiten oman kodin ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Olen epäsosiaalinen. En pärjää ihmisten kanssa joten tykkään olla yksin. Koulukiusaamisen kohteena olo ei ole vieläkään lähtenyt pois parinkymmenenkään vuoden jälkeen. En luota keneenkään ja minua on aina selkään puukotettu. En pysty pitämään puoliani, joten parempi olla vaan itsensä seurassa. Sori ei ole sinun syy.
Sama. Elämääni kuuluu vaan muutama ihminen. En halua enää tutustua muihin. Liikaa pettymyksiä.
Serkun puoliso on täysin vastakohtani. En vaan jaksa. Harmittaa, kun serkku taas on kiva. Ei tule kyläiltyä puolison takia.
Meille tuli töihin uusi kirjanpitäjä. Hän on hyvin sosiaalinen ja haluaa tutustua kaikkiin. Minä tunnistin hänet ulkonäöstä, mutta hän ei tunne minua. Hän on naimisissa minun ex-poikaystäväni kanssa. Minä heitin ukon pellolle jatkuvan uskottomuuden takia. Viimeinen niitti oli, kun hän tartutti minuun klamydian. En halua tavata pariskuntaa missään.
Yksi oli sellainen, että vaikka on myös hyvin mukava ihminen, niin on kuitenkin aina jonkin hyödyn perässä. Rahaa, kyytiä, palveluksia vailla. Myös oli vähän ehkä sellainen että ripustautuu helposti.
Toinen oli välillä mukava mutta välillä käyttäytyi koppavasti ja puhui todella alentavasti jos ei sitten heittäytynyt kokonaan mykkäsokeaksi, joten päätin olla kaveeraamatta sen enempää vaikka olimme jo kaavailleet samanikäisille lapsillemme yhteistä tekemistä (ovat samalla luokalla).
Minä olen paljon kotona mutta teen kaikkea hyödyllistä, välillä toki pitää myös rentoutua, mutta teen kaikenlaisia pieniä korjaustöitä, kotitöitä ja pidän talon järjestyksessä. Aina löytyy jotain tekemistä. Pidän myös ulkoilusta mutta en helteellä. En varsinaisesti nauti luonnossa liikkumisesta. Erikseen tietysti sienestys joka on myös hyödyllistä. En tykkää vain oleilla ulkona ilman mitään päämäärää. Tietysti grillaaminen hyvässä porukassa ilman alkoholia on mukavaa puuhaa. En tykkää möllötellä rannalla.