Älkää kieltäkö lapsianne leikkimästä jonkun kanssa!

Minä asuin lapsena pienellä paikkakunnalla ja siellä, jos halusi että voi leikkiä jonkun kanssa, piti olla kaikkien kaveri. Joa kaveri kiusasi, siitä ei pitänyt välittää, koska muuten ei ollut seuraa.

Omalle lapselleni olen aina sanonut, että kaikkien kanssa on tultava toimeen, mutta jos se "kaveriksi" itseään nimittävä kiusaa, manipuloi, varastaa tai lyö, se lapsi ei ole oikea kaveri, eikä sen kanssa ole pakko leikkiä. Toimeen pitää tulla, ja leikistä ulos jättäminen pitää perustella esim. "En halua leikkiä kanssasi, koska sinä lyöt minua" jne.

Varsinaisesti en kiellä leikkimästä jonkun kanssa, mutta olen ohjeistanut lapseni niin, että hän ymmärtää suojella itseään tuhmilta lapsilta.

Minä olen kieltänyt lastani leikkimästä tietyn lapsen kanssa. Tämä kielto tuli siitä syystä, että kyseinen lapsi sai oman lapseni mukaan kolmannen lapsen kiusaamiseen.  En puolustele omaa lastani, vikaa on ollut hänessäkin tietysti, mutta halusin erottaa tämän parivaljakon koska muiden lasten kanssa leikkiessä samoja ongelmia ei ollut. Tilanne rauhoittuikin, ja nyt tytöt tulevat toimeen keskenään.

Sitten taas toisaalta käsissä on toisenlainen ongelma, joka liittyy jo joidenkin kokemaan tilanteeseen, eli miten suhtautua siihen, että jollain lapsella eivät kotiolot ole kunnossa. Sen ikäisestä lapsesta kuitenkin kyse, että osaa vaatia perusteluja, jos kieltää menemästä kaverin kotiin, mutta sen verran pieni, että selittäminen leimaamatta on hankalaa ja niin, ettei asiasta sitten lapsi möläyttele vaikkapa koulussa. Ei haittaa, vaikka meillä leikkisivät tai ulkona, mutta tämän lapsen kotiin en haluaisi omaa lastani päästää. Onneksi ei kyse ole läheisemmästä kaverista.

En ole joutunut varsinaisesti kieltämään leikkimästä kenenkään kanssa. Ennemminkin se menee niin päin, että tutustutaan sellaisiin perheisiin, joiden kanssa synkkaa, ja lapsillakin synkkaa hyvin keskenään ja leikit sujuu. Perheiden arvomaailmat on vähän samanlaiset, lapsista pidetään hyvää huolta ja niitä kasvatetaan ja keskusteluyhteys vanhempien kesken on hyvä. Siinä voi sitten luonnostaan jäädä sivuun sellaisia ystävyyssuhteita, jotka ei olisi meidän mielestä niin hyväksi lapsille.

Sellaisetkin lapset saavat tulla meille, joiden kodeista on muodostunut vähän erikoinen kuva, mutta emme niin paljon tuputa lapsiamme sinne leikkimään eivätkä ne ole halunneet. Jos koti ja sen ilmapiiri on hyvin erilainen (siis negatiivisessa mielessä) kuin kotona, lapsi aika luonnostaan välttelee sellaisia paikkoja.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 21:22"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 21:14"]Kielsin lastani enää olemasta yhden tytön kanssa, kun vein tytön kerran kotiin. Äiti tuli alusvaatteisillaan ja t-paidassa hiukset likaisena avaamaan oven kaljapullo kourassa. Äidillä ei ollut edes mitään hajua, missä tyttö oli ollut. Tyttö oli sanonut minulle, että oli soittanut äidillensä ja kyläily oli ok. 

Lastensuojeluilmoitusta tehdessäni virkailija sanoi, että tytön asia on jo hoidossa..

[/quote]

Aika kurjaa, että lapsella on tollaset kotiolot ja sitten vielä kaveritkin kielletään. Syytön se lapsiraukka on. Eikö teillekään saa tulla leikkimään?

[/quote]

Meidän lapsuuden kodissa tuollainen tyttö tuli meille asumaan pariksi viikoksi. Äitini käski suihkuun, petasi puhtaan vuoteen, kampasi tukan ja antoi minulta puhtaita vaatteita. Asuttiin naapurissa ja koulunkäyntikin siitä onnistui hyvin.

Kyse oli siis ihan puhtaasti siitä, että vanhempia ei kiinnostanut tippaakaan lapsen meno, vaan joivat ryyppyputkea, ja meidän äiti auttoi sitten tätä tyttöä (joka oli siis kaverini), jolla ei ollut turvallista yöpaikkaa.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 21:22"]

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 21:14"]Kielsin lastani enää olemasta yhden tytön kanssa, kun vein tytön kerran kotiin. Äiti tuli alusvaatteisillaan ja t-paidassa hiukset likaisena avaamaan oven kaljapullo kourassa. Äidillä ei ollut edes mitään hajua, missä tyttö oli ollut. Tyttö oli sanonut minulle, että oli soittanut äidillensä ja kyläily oli ok. 

Lastensuojeluilmoitusta tehdessäni virkailija sanoi, että tytön asia on jo hoidossa..

[/quote]

Aika kurjaa, että lapsella on tollaset kotiolot ja sitten vielä kaveritkin kielletään. Syytön se lapsiraukka on. Eikö teillekään saa tulla leikkimään?

[/quote]

Se lapsi kävi meillä kahdesti. Toisella kerralla se tonki käsilaukkuani ja oli ottamassa seteleitä lompakostani, mutta huomasin. En osannut ajatella, että varastaisi, vaan jotenkin kuvittelin, että on vain utelias, eikä kotona ole opetettu, ettei toisten laukkuja tongita.

Toisella kerralla olivat kahdestaan tyttäreni huoneessa ja kun kurkkasin sisään, tyttö näytti älypuhelimeltaan alastomien naisten kuvia. Ei nyt mitään pornoa, eikä alapäätä, mutta yläosattomia naisia. Sen jälkeen lähdinkin viemään tyttöä kotiinsa, jossa se äiti kaljapullo kädessä tuli ovelle. 

Voin äitinä päättää, millaisessa ympäristössä lapseni kasvaa ja kieltää joidenkin kavereiden vierailut, jos niiltä oppii lapselle haitallisia asioita. 

Jos olisivat vain leikkineet yhdessä, olisin voinutkin antaa olla meillä ihan jo kotiolojen takia, mutta selvästi lapsesta ei ollut kuin haittaa. 

Muistan miten pahalta tuntui kun olin 7-8-vuotias ja kaverini äiti kielsi lastansa leikkimästä kanssani. Muistan sen tunteen, kun odottelin turhaan kaveria rullaluistelemaan hänen talonsa kupeilla, mutta ovi ei vaan auennut vaikka sisällä olivatkin.

Ja tässä syynä oli käsittääkseni se, että olin eri uskontoa kuin kyseinen perhe = ennakkoluulot. Muuten olin kyllä kiltti, hyvätapainen ja tunnollinen tyttö.