vauvan nukkumisesta...tai siis kun vauva ei nuku..

Meillä herra on nyt 2 kk ja viikon vanha. Hän on myös ns. virkeä vauva. Neuvolassa asiasta juteltiin ja sanoivat että jotkut lapset vain valvovat enemmän kuin toiset. Terve lapsi, huolehtivat enemmän meidän vanhempien jaksamisesta.



Meillä poika on nukkunut yönsä useinmiten hyvin. Nukahti alkiviikot puolenyön maissa tai jälkeen ja nukkui 3-4 tuntia söi ja nukkui uudestaan. Aamuyöstä tosin on usein myös valvottu ja sitten on aamulla torkkunut muutaman tunnin pätkän. Viime viikolla alkoi nukkumaan öisin pidempiä pätkiä, jopa 6-7 tuntia ja sitten herää eli nukkuu esim 23-05. Noista yöunista on oltu kateellsia, mutta toisaalta kun ei päivällä ole mahdollista yhtään nukkua eikä juurikaan saa pestyä pyykkiä tms kotihommia hoidettua niin ne väkisin vievät aikaa tuolta yöunelta eli eipä meillä aikuisetkaan tällä htekellä kovin hyvin nuku.



Päivisin hän nukkuu todella harvoin ja todella vähän eli juuri tuollaisia 10-15 minuutin torkkuja. Joskus saattaa nukkua yhdet 1-2 tunnin päiväunet. Kantoliinassa kyllä torkkuu ja rauhoittuu, mutta joskus ei oikein suostu olemaan siinäkään. Lisäksi meillä vaaditaan lähes koko aika huomiota eli ei oikein tykkää olla jumppamatolla tai istua sitterissä edes sen aikaa että pääsisi käymään vessassa tai syömään (vaikka siis olisi vieressä eli näkisi minut koko aika) eli sylittely, juttelu ja laulaminen on tosi tärkeää.



Pikkuisen tuo 2 kuukauden ikä ehkä toi helpotusta eli viime viikolla päästiin pitkästä aikaa vaunuilla liikkeelle niin että vauva makoili valveilla tyytyväisenä - ennen ei vaunuja voinut käyttää koska se oli yhtä itkua, paitsi myöhään illalla, jolloin nukahti niihin. Olemme myös huomanneet, että meillä usein itketään uni-itkut ennen nukahtamista.



Nyt olen tehnyt sitä, että kun vauveli näyttää väsyneeltä niin mennään rauhassa omaan sänkyyn - iltaisin on sinne saattanut nukahtaa. Päivisin kantoliinaillaan tai torkutellaan tissillä imetystyynyn päällä ja pari kertaa niistä on saanut siirrettyä nukkumaan omaan sänkyyn päikkärit. Samaa rauhallista ja lyhyttä unilaulua kun toistaa tauotta, niin saattaa myös rauhoittua ja torkahtaa kun näyttää väsyneeltä. Elämä taitaa vain olla niin mielenkiintoista, ettei millään malttaisi nukkua välillä...

Sain sellaisen vinkin että vauvan nukahtaminen vie yllättävän pitkään. Jos ei nuku syvää unta niin herää helposti eli silloin vasta siirtää omaan sänkyyn kun silmät eivät " liiku" ja on rennon lötkö. Varsinkin aamuyöllä tuo rauhassa odottelu on ollut tärkeää. Telkkaria pidän imettäessä hiljaisella tai äänettömällä ettei vieraat äänet häiritse nukahtamista. Meillä on nukutettu joskus väsynyttä kaveria heiluttamalla vaunujen kantokoppaa tai turvaistuinta eli nukahtaa tuohon heiluvaan liikkeeseen. Ja se tosiaan oli viime viikon yllätys että jos ei illalla nukahda tissille niin saattaakin nukahtaa muutamassa minuutissa omaan sänkyyn - tosin siihen tarvittiin myös tuttia avuksi.

Näinhän se on, että paljon taitaa olla maailmassa ihmettelemistä, niin ei ehdi tai malta aina nukkua :) Hyvä tietää, että samanlaisia pikku-ihmisiä on muillakin kotona eli että ihan normaalia tämä taitaa olla.

Meillä on kohta 1 kk täyttävä neiti. Yöt meillakin on nukuttu yleensä ihan kivasti.. tyttö on heräillyt sen 1-2 krt. yössä syömään. Päivät ovat olleet nukkumisen suhteen välillä ongelmallisia eli silloin ei juuri nukuta.. tyttö herää tuolloin aina herkässä univaiheessa 5-15 min. välein. Alusta asti tyttö on ollut kova uneksimaan, ja ilmeistä ja käsien/ jalkojen liikehdinnästä päätellen kaikki unet liittyvät pääosin tissillä oloon. Tyttö tuntuu heräävän herkässä univaiheessa yleensä samassa kohtaa itkuun (eli kun tissi ei tunnukaan/ maistukaan suussa). Herättyään tytölle tulisi olla aina tarjoamassa rintaa, jotta itku loppuu. Hetken päästä tyttö taas nukahtaa, kunnes taas herää itkuun..



Kun päivät valvotaan, niin illat ollaan sitten yliväsyneitä ja huuto on herkässä. Menee aikansa, että tyttö pääsee uneen. Kun se lopulta onnistuu niin yleensä tällaisen rankemman päivän jälkeen tyttö sitten nukkuukin pitemmän pätkän eli ei herää yön aikana kertaakaan. Pisin pätkä syvää unta on ollut 12 h!



Tutille olen tyttöä yrittänyt opettaa, jos se toisi jonkinlaista helpotusta tilanteisiin (voimakas imemisrefleksi). Joitakin kertoja olen saanut tytön tutilla rauhoitettua, mutta yleensä tyttö vain raivostuu tutista entisestään.. Kantoliinasta on ollut jonkin verran apua tilanteissa (voimakkaasta heijaamisesta/ hyssyttelystä), samoiten kapaloinnista. Mies on saanut useimmiten tytön nukahtamaan syliinsä, isiltä kun ei voi huutaa samalla tavalla tissiä.



Neuvolassa ajattelin seuraavalla kerralla kysyä, että onko olemassa vastasyntyneiden uniongelmia (?)



T: Muusa

Meidän neiti oli aluksi ihan samanlainen, nukkui vain sylissä ja heräsi kun laitoin sänkyyn tai vaunuihin. Mielestäni vauvoilla saattaa olla pari ekaa kuukautta niin kova " maailmaantuloshokki" että haluavat olla lähellä koko ajan. Näin ainakin asian itselleni selitin... =)



Nyt tyttö, 3kk, nukkuu vaunuissa (pieniä tosin) päikkäreitä! =)

ja unihäiriöistä erittäin hyvä artikkeli (pääasiassa tosin vähän vanhempien vauvojen):



http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649

olen kirjoittanut tästä aiemminkin, mutta meillä päiväunet pelasti riippumatto. Aiemmin poika ei nukkunut päikkäreitä kuin sylissä ja joskus harvoin minun vieressä sängyssä. Ostettiin matto, johon ei tietenkään suostunut nukkumaan heti, mutta muutaman yrityksen jälkeen alkoi nukkumaan siinä ja nyt esim. on nukkunut 2.5h putkeen. Ei nuku edelleenkään sängyssä ja vaunussa max. 45min. Ei varmasti toimi kaikille, mutta mielestäni hinta ei ole niin paha etteikö kannattaisi kokeilla. Ilmeisesti kuppimainen asento luo turvaa (meillä heräsi usein huitomiseen) ja matossahan on helppo keinuttaa, jos meinaa herätä.



Kamu & poika 2.5kk

meillä kans yöt menee hyvin, mut päivällä on vaikea saada nukkumaan. meilläkin kantoliinassa nukkuu hyvin, mut ei siinäkään aina jaksa olla kantamassa. nytkin nukkuu sylissä kantoliinassa.



mutta mutta, rupesin pari päivää sit kokeilemaan ihan pokalla omaan sänkyyn nukuttamista. oman äitin neuvo oli, että sänkyyn vaan, tutti suuhun ja saman tien itse pois huoneesta. jos rupee itkemään, niin käy laittaa tutin suuhun ja taas pois. toissapäivänä jouduin laittamaan tutin kahdesti takaisin ja tänään vain kerran. sinne nukahti ja molempina päivinä nukkui 2,5 tuntia. olin ihan äimänä, että noinko helpolla se kävi. toki jos vauva ei huoli tuttia niin rauhoittuminen on vaikeaa. ja jos ei rauhoitu tutista huolimatta, niin sit ottaa syliin siksi aikaa kun rauhoittuu ja pistää sit taas takas sänkyyn.



suosittelen kokeilemaan tätä johdonmukaisesti. niin ja kun käy tutin laittamassa niin siinä ei saa kuin korkeintaan hyssytellä. meillä on pinnasängyssä se koristeverho, kai sekin tuo turvallisuutta kun on semmoinen oma pesä siellä.jos laittaa isoon sänkyyn niin herää aivan varmasti heti.



tytteli-83 ja neiti 7 vk

>>Superärsyttävä vastaus: " sellaisia ne vauvat on..." >>



Juu :-)) ja muita yhtä hyviä on: " vauva-aika on sitä äidin elämän onnellisinta aikaa" , " Tuon ikäinenhän ei muuta tee kuin syö ja nukkuu" ja " Te olette varmaan niin onnesta ymmyrkäisinä ettette muuta tee kotona kuin tuijota vauvaa" . Vähän vuodatusta (anteeksi etukäteen)... mulla on ollut erittäin rankka odotusaika (lähes kaikille läheisille sattui tosi ikäviä asioita: vakava sairaus, avoero, itsemurhayritys, työssäuupuminen, masennus jne. itsekin uuvuin kaiken keskellä ja jouduin parin kuukauden sairaslomalle), puolentoistavuorokauden synnytys päättyi kiireelliseen sektioon, epiduraali teki reiän selkäytimen kovakalvoon ja hoitoyrityksistä huolimatta sain kolmen viikon hirviömäisen päänsäryn ja neljät särkylääkkeet (en päässyt noina viikkoina sängystä juuri ylös), kun tokenin oli vauvelin koliikkiviikot pahimmillaan (en tajua miten mies oli jaksanut hoitaa noi mun sairasviikot sekä minua että vauvaa - mä en silloin voinut muuta kuin imettää) ja kun se alkoi vähän helpottaa lopetti vauva nuo päiväunet. Kateellisena sitten olen kuunnellut kun kaverilla on samanikäinen poju joka oikeasti yleensä nukkuu päivisin pariinkin otteeseen päikkärit.



Mutta onneksi vauva on ollut muuten terve ja kuten yksi vauvakirja niin ärsyttävästi mutta vähän lohdullisesti totesi että " ole onnellinen jos vauvasi on virkeä, se tarkoittaa sitä että hän haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa kanssasi." Todettiinpa siinä myös että virkeät vauvat olisivat älykkäitä. Että sen voimalla sitten valvotaan :-))



Toi riippumatto varmasti toimis meilläkin nukahtamisongelmiin! Täytyy katsella mistä sellaisen löytäisi. Ja varmasti myös tuo oma rauha ja se että jättäisi hänet itsekseen sänkyyn nukahtamaan ois yrittämisen arvoista. Iltaisin se on ainakin pariin otteeseen toiminut.



Tänään sain päiväunet pidennettyä lähes 2 tuntiin kun nostin pojan ulos nukkumaan ja kun itki kävin vain laittamassa tutin suuhun ja hyssyttelin. Luulen että meillä on välillä vähän hätäisestikin nostettu vauva nukkumasta kun on unissaan itkenyt vatsakipuja. Ihanaa kun sai suht rauhassa laittaa ruoan ja syödä ja ehti vielä laittaa pyykkiäkin koneeseen.

Huutava lapsi ei varmasti rauhoitu yksin. Itse olen nyt tehnyt niin, että kun vauva alkaa haukottelemaan, niin silloin siirrän hänet sänkyyn. Nyt on taas nukutussessio menossa, tähän mennessä olen laittanut kaksi kertaa tutin suuhun ja silitellyt päätä. Nyt on ollut jo 10 minuuttia hiljaista, näinköhän jo nukahti. Itse jo meinasin ottaa ylös sängystä kun itki monesti, mutta pidin pään kylmänä ja laitoin vaan tuttia. Kyllä se tiukkuus näköjään kannattaa. Vähän oli vaan vaikea jättää toinen sinne nukkumaan kun se lutkutti tuttia ja tapitti suoraan silmiin, aivan kuin olisi sanonut että äiti älä jätä tänne yksin. Mie oon nyt ihan superiloinen tästä sänkyyn nukuttamisesta. Tähän mennessä on yöt nukkunut miun vieressä, mut taidan rueta nukuttamaan nyt omaan sänkyyn kun kerta noin hyvin sinnen nukahtaa. Ajattelin ottaa nojatuolin makkariin, jossa imetän, jotta en itse nukahda. Tänäkin aamuna herättiin silleen, että vauva nukkui miun tissin päällä kun nukahdettiin molemmat kesken imetyksen. = )



Alussa oli itse niin väsynyt, että en jaksanut nukuttaa sänkyyn. Ajattelin, että miten on vaan helpointa, siten teen. Mut nyt en enää ole väsynyt, joten voin öisinkin nousta sitä tuttia laittamaan suuhun. Luulen, että ei mene hyvin montaa yötä kun vauva tottuu uuteen tapaan. Ja nythän se on huomattavasti helpomaa kuin jos antaisin ajan kulua paljon eteenpäin.



Tsemppiä kaikille nukuttajille, vauvojen kasvaessa nää ongelmat helpottaa. Tää on pieni aika meidän elämässä, koittakaamme siis jaksaa!



Tytteli-83