Lue keskustelun säännöt.
Karsein pikkukylä jossa olet asunut?
06.05.2014 |
Itsellä keuruu, todella sisäänpäinkääntyneitä ihmisiä ja inhottava ilmapiiri, vieläkin puistattaa jos joudun esim autolla ajamaan ohi :/
Kommentit (1506)
Ei kai kukaan ehdi asua useammassa pikkukylässä, joten täällä mainitaan se, missä on sattunut syntymään tai olosuhteiden pakosta asumaan. Joten se mainittu pikkukylä on samalla myös paras pikkukylä, missä he ovat asuneet.
Ne, ketkä mainitsevat top 10 kaupunkeja, ovat yrittäneet paeta omia ongelmiaan muuttamalla ja joutuneet toteamaan, että vika ei ole kaupungissa, vaan omassa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt aika monella paikkakunnalla Suomessa ja ulkomailla. Yleisesti ottaen viihtyminen on ollut itsestä (ja elämäntilanteen mukaisista kiinnostuksen kohteista) kiinni, oli paikkakunta suuri tai pieni.
Ainoa poikkeus on Kangasala, jossa kävin yläastetta. Veikkaan, että helvettikin olisi parempi paikka kuin ko. koulu oli. Kiitos siitä kuului ensisijaisesti paikallisille teineille. Tästä johtuen Kangasala on mielikuvissani edelleen melko prseestä.
Mä oon syntynyt Kangasalla :D. Mutta olin 7kk kun on muutettu Treelle ja aika pian sitten sieltäkin muualle Suomeen. Olen ajatellut, että pitäisi varmaan joskus tehdä joku kesäreissu sinne. Kuvissa ainakin on kauniita maisemia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:D Vähän menee ohikseksi, mutta menkööt.. En ole itse asunut, mutta puolet suvustani asuu Suolahdessa, ja on tullut käytyä useampaan otteeseen. Voin hyvin kuvitella tämän kirjoittajan tunteet.:D Aktiviteetit tuntuvat koostuvan pikkuisen huoltsikan pöydissä kyttäilystä ja kirkossa juoksemisesta. Joka kerta, kun olen käynyt siellä olen saanut kuulla helsinkiläisyydestäni kuittailua, siis ihan lapsesta asti. Jos käyn mummoni kanssa kaupassa, jostain takavasemmalta eteeni ryntää mummeli, joka mittailee ensin päästä varpaisiin ja narisee "jaaaa, sinäkös olet niitä Helsingin tyttöjä, mites sinä siellä.." Ei mitään hajua, mistä minut tunnetaan, mummollani on monta lastenlasta, enkä pukeudu mihinkään Support Helsinki -paitoihin.Sama toistuu muiden sukulaisten luona kahvitellessa, kunhan perinteinen sairauksien päivityskierros on käyty läpi, alkaa ihmettely siitä, miten kukaan ikinä milloinkaan voi uskaltaa asua Helsingissä, kaupungissa, jossa jokainen ryöstetään ja hakataan viidesti viikossa, ihmiset huoraavat avoimesti ja siellä on, hui kamala, niitä n**kereitäkin..
Reilusti OT mutta pakko laittaa: tähän päivään mennessä en ole tajunnut miksi niin moni muualla Suomessa asuva oikeasti luulee, että Helsinki on jokin kamalan vaarallinen paikka. Esimerkiksi yksi sisämaakaupungissa asuva vanhempi sukulaisnaiseni ei ole tähän päivään mennessä ymmärtänyt, miten uskallan ajaa polkupyörällä Helsingissä. Hänestä on täysin käsittämätöntä että joku uskaltaa polkupyöräillä Helsingissä!
Mä kun kävin vanhempien luona entisellä kotikylällä Pohjoisella Pirkanmaalla, siellä aina joku tuli kyselemään, että mitä sinne suureen maailmaan kuuluu ivallisella äänellä. Olin jo muuttanut Helsinkiin pari vuosikymmentä sitten. Äiti viimeisinä vuosinaan pelkäsi, että minut kidnapataan kun asun Helsingissä. Oli jo vähän vanhuudenhöperöyttä. Mun veljet yritti kyllä puhua järkeä, että miksi meidän likka kidnapattaisiin, ei me siitä mitään lunnasrahoja maksettaisi :D.
Mutta joo. Oikeasti todella ahdistavaa käydä tuolla Helsinkiin muuttaneena. Nykyään käyn vain vanhempien haudalla. Joillakin on niin kummallisia käsityksiä ja sehän on silkkaa tietämättömyyttä ja vieraan pelkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt aika monella paikkakunnalla Suomessa ja ulkomailla. Yleisesti ottaen viihtyminen on ollut itsestä (ja elämäntilanteen mukaisista kiinnostuksen kohteista) kiinni, oli paikkakunta suuri tai pieni.
Ainoa poikkeus on Kangasala, jossa kävin yläastetta. Veikkaan, että helvettikin olisi parempi paikka kuin ko. koulu oli. Kiitos siitä kuului ensisijaisesti paikallisille teineille. Tästä johtuen Kangasala on mielikuvissani edelleen melko prseestä.
Mä oon syntynyt Kangasalla :D. Mutta olin 7kk kun on muutettu Treelle ja aika pian sitten sieltäkin muualle Suomeen. Olen ajatellut, että pitäisi varmaan joskus tehdä joku kesäreissu sinne. Kuvissa ainakin on kauniita maisemia.
Kangasalla on kaunista. Kannattaa kyllä tehdä kesäreissu syntymäkuntaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jämijärvi. Kaikkien paskamaisten kylien kruunaamaton kuningas. Suurin osa porukasta juoppoja tai muuten vaan hulluja. Siellä ei ole edes mitään kauniita maisemia. Siellä on vain kyräilyä ja umpimielistä tuijottelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä missä koko sukuni olivat juoppoja ja minua kiusattiin koulussa.
Vierailija kirjoitti:
En ole henkilökohtaisesti asunut karseilla paikkakunnilla. Pidän maaseudusta, enkä voi sietää kaupunkeja. Niistä pahin on henkilökohtaisesti Helsinki. Kuitenkin, jos karseaa pikkukylää haetaan, ei tarvi mennä Merkikarviaa pidemmälle Satakunnassa. Siellä on eräs pikkukylä, nimeltä Trolssi. Kaamea paikka. Vaikuttaa ihan joltain moottorisahamurhaajan kylältä. Olen ajanut monesti siellä (ajoin jäteautoa), enkä koskaan nähnyt ketään ulkona. Verhot heiluivat taloissa, kun tulin ja varmasti puhelimet pirisi, että saadaan tiedottaa kuka tuli heidän kyläänsä. Trolssi on ainoa paikka, josta tulee oikeasti pahat vibat. Koko kylä vaikuttaa, kuin se olisi jäänyt 1910-luvulle ja ihmisetkin ovat varmasti sen mukaisia, jos siis heitä koskaan näkisi. Lyön vetoa, että kun Trolssin väki näkee vilauksenkin tuntemattomasta autosta, juoksevat he sisälle kyttäämään. En ole koskaan ollut pikkukylässä, jossa aika näyttää pysähtyneen, mutta Trolssi on mielestäni kaikkein kamalin. Asuisin mielummin Helsingissä metrossa, kuin siellä.
Tuo verhojen heiluttaminen on ihan joku selkärankaan pakotettu juttu pikkukylällä. Mä itse muutin pikkukylältä Helsinkiin jo 30 vuotta sitten. Täällä en kurki verhojen välistä kun autot liikkuu kadulla, tai menee paloauto, en tietenkään. Mutta kun menen sinne lapsuudenkotiin pikkukylälle (sisko perheineen asuu nykyään siinä), heiluttelen heti verhoja kun kuuluu auton ääni ja siinä sitten pällistelen, että kuka siellä nyt liikkuu :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olen Suomessa asunut kymmenellä paikkakunnalla ja ulkomailla kahdessa miljoonakaupungissa, on tullut mieleen tällaisia neuvoja hyvän asuinpaikan valintaan:
- tärkeintä, muuta vain sellaiselle paikkakunnalle, jossa porukka vaihtuu, ja asukit ovat nähneet muitakin kuin toisiaan; sisäänlämpeävyys vähäisintä
- edellisestä johtaen vältä maa/metsätalouskuntia, joissa muita ammatteja löytyy vain kunnan hommista
- samoin yhden ison työpaikan paikkakunnat ovat sairaita yhteisöjä, siellä on vain me yhtiön porukka ja muut rupusakkia
- tarkista myös, ettei paikkakunnan hallintoa pyöritä kiihkouskovaiset ja lahkolaiset - eivätkä kepulaiset
- ei kannata muuttaa paikkakunnalle, mikä ei ole päävaltateiden, päärautatieden ja kunnolla toimivan lentokentän varrella (jollainen ei ole esim. Pori ja Savonlinna); jos näitä ei löydy, yritykset välttävät niitä tai häipyvät ekana sieltä, näistä siis tulee niitä kuihtuvia; lisäksi ainakin minulle on tärkeää, että löytyy kunnollinen keskussairaalatasoinen toimiva terveydenhoito, jos jotain ongelmia itselle tai perheelle tulee
- näitä kriteejä kun alkaa yhdistää vähän säveltäen, niin löytyy ehkä viisitoista ensisijaista kaupunkia ja muutama kymmenen niiden välittömässä läheisyydessä olevaa kuntaa
- tässä kuitenkin pari vähän erilaista hyvää kokemusta: Helsinki, kaikkea löytyy paitsi kaipaamani vaellusmaastoja ja hiihtolatuja, monenmaalaisia ystäviä; Sotkamo, tällaisen liikunta-aktiivin toivepaikka kesään ja talveen, täälläkin nähty muita kuin toisiaan:)
- vastineeksi Seinäjoki, syntymäkaupunki ja suvun pääpaikka; peltoa ja marketteja, RumaSuomi-ohjelmassa asiantuntija määritteli pelkästään liike-elämän ehdoilla rakennetuksi paikaksi; samaa mieltä, vaikka olen liike-elämän toimitsija:) kiva käydä sukulaisissa muttei asua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahti, tuo Suomen per.sereikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihti. Kertoneekaiken että kylän tunnetuin asukas on Panu Huuhtanen. Kuka muka? Kies joka on tunnettu typeryydestään ja omien puheidensa mukaan Laura Huhtasaaren salarakas.
Kertokaa toki kuinka hyvin teillä nyt menee, löytyikö onni isommasta kaupungista. Löytyikö unelma työ, unelma pari........ Vai löytyikö pinnallisuus ja välinpitämättömyys.
vaasa. ei ole todellistakaan kuinka paljon tätä paikkaa vihaan, mutta poiskaan en saa muutettua ennen opintojen päättymistä.
Vierailija kirjoitti:
Pohjois-Karjalan pikkukylät. Vietin lapsuuteni yhdessä sellaisessa parintuhannen asukkaan kyläpahasessa, jossa esimerkiksi kouluterkkari tuli vaivihkaa koulussa kyselemään minulta, silloin ala-asteella olleelta lapselta, että ovatko vanhempasi eronneet, kun kylällä niin puhutaan? Kun en halunnut kommentoida, niin suuttui ja äyskäisi, että kyllä hän sen muualtakin saa selville.
Kylän puheenaiheeksi riitti sekin, jos kyläkaupan edessä oli outo auto, varmaan joku ULKOPAIKKAKUNTALAINEN liikkeellä, herra siunaa!!
Minustakin juoruttiin vielä vuosia ko. kylästä poismuuttamiseni jälkeen, että olen teini-yh ja asun yksiössä sen lapsen kanssa, ja toinen mukula on tulossa. Tuossa kylässä edelleen asuva sukulaiseni soitti minulle, että onko jotain jäänyt kertomatta, kun tällaista puhutaan.
No, edelleenkään minulla ei ole yhtään lasta eikä ole ikinä ollutkaan, mutta kyllähän ne kylillä tietää paremmin.
Pohjois-Karjalasta on minulla yksi kokemus tuttavaperheestä, jossa lapsena käytiin kerran kylässä. Heillä oli keittiön pöydällä kiikarit, jotka napattiin aina käteen kun naapurissa näkyi liikettä ja sitten suureen ääneen selostettiin, että nyt tuli naapuriin vieraita käymään, taitaa olla Niemisen (nimi muutettu) rouva uuden miehensä kanssa. Se on kyllä niin viinaanmenevä ukko, voi että. Talonsa joi ja lapsiin ei pidä yhteyttä, voi voi.
Tuntui jo lapsena tosi pahalta sellainen kyttäys ja juoruilu, hrrr.
Liminka 70-80-luvulla
- verhot heiluivat
- juoruttiin että isäni pettää äitiäni
- ala-asteella oli muutama ihan hirviö miesopettaja
- isä haki Krankasta pitsan = isä kävi Krankassa ryyppäämässä
- pyssyt paukkuivat ja nyrkit heiluivat todella usein, useampi ihminen tapettiin, kylänraittia piti vältellä heti kun kaupat menivät kiinni
Olen asunut Limingassa vielä yhteen otteeseen 2000-luvulla ja silloin pahin meno oli jo rauhoittunut. En muuttaisi kumminkaan takaisin, Oulussa on parempi. Nyt Liminkaa pidetään lintukotona ja olihan se aika pitkälle sellainen jo kun toisen kerran asuin, mutta vielä 80-luvulla se oli sellainen villilänsi että oksat pois.
Vierailija kirjoitti:
Liminka 70-80-luvulla
- verhot heiluivat
- juoruttiin että isäni pettää äitiäni
- ala-asteella oli muutama ihan hirviö miesopettaja
- isä haki Krankasta pitsan = isä kävi Krankassa ryyppäämässä
- pyssyt paukkuivat ja nyrkit heiluivat todella usein, useampi ihminen tapettiin, kylänraittia piti vältellä heti kun kaupat menivät kiinni
Olen asunut Limingassa vielä yhteen otteeseen 2000-luvulla ja silloin pahin meno oli jo rauhoittunut. En muuttaisi kumminkaan takaisin, Oulussa on parempi. Nyt Liminkaa pidetään lintukotona ja olihan se aika pitkälle sellainen jo kun toisen kerran asuin, mutta vielä 80-luvulla se oli sellainen villilänsi että oksat pois.
Ennemmin Liminka mitä Oulunsalo, siellä ei 90-luvulla edes ollut kapakkaa ettei l*stoille tule paha mieli! Samaten kaikki opettajat oli lahkolaisia.
Elämäntapaintiaanit??