Mikä nykyisessä lapsiperhearjessa väsyttää eniten ?

Siis tarkoitatko tämänhetkistä tilannetta kussakin perheessä? Täällä se, että mä oon raskaana ja meillä on uhmaikäinen. En ole todellakaan elämäni kunnossa, vaan aika mitääntekemätön, joten miehelleni jää aika paljon hommaa, lisäksi remontti painaa päälle.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 09:06"]Siis tarkoitatko tämänhetkistä tilannetta kussakin perheessä? Täällä se, että mä oon raskaana ja meillä on uhmaikäinen. En ole todellakaan elämäni kunnossa, vaan aika mitääntekemätön, joten miehelleni jää aika paljon hommaa, lisäksi remontti painaa päälle.

[/quote]

Juuri sitä. Mikä nykyisessä lapsiperhearjessa teidän perheessä on tällä hetkellä väsyttävintä?

Meillä on kaksi lasta ennestään ja nyt on tulossa kaksoset, eniten väsyttää se etten tee mitään ja tiedän etten tulevaisuudessakaan tule tekemään mitään. Olen vaan äiti, enkä mitään muuta. Aika ja energia ei vain riitä omiin juttuihin, mutta onneksi voin aina piristää itseäni sillä tiedolla että ainakin olen antanut aikaa lapsilleni.

Meillä 3-vuotias uhmaikäinen jolla puheenkehityksen viivästymä ja 5 viikkoinen vauva. Eniten väsyttää iltapäivällä kun esikoinenkin alkaa olla väsynyt. Lasken tunteja siihen milloin voin aloittaa iltatoimet. Vauva ei väsytä. Ehdin ja jaksan tehdä paljon enemmän kuin esikoisen vauva-aikana (vaikka olenkin mummoäiti ;) 38 v) 

Se kun lapset jäävät elämään alushousujen alle eivätkä kasva.

-Mies 29v-

Ai hitsi, tää olis ollut mielenkiintoisempi aihe yhteiskunnallisena kysymyksenä, jos verrattaisi aiempiin aikoihin. Tai jos ylipäätään kartoitettaisi väsymyksen syyt nyky-Suomessa. Kuten otsikon ja aloituksen perusteella luulin ap:n tarkoittavan.

Rahan vähyys

Kahden aktiivisesti urheilevan teinin kanssa ahdistaa se joka päiväinen ruuanlaitto. Pitäisi keksiä arkena kaksi lämmintä ateriaa ja viikonloppuisin kolme. Huoh! 

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 09:19"]

Ai hitsi, tää olis ollut mielenkiintoisempi aihe yhteiskunnallisena kysymyksenä, jos verrattaisi aiempiin aikoihin. Tai jos ylipäätään kartoitettaisi väsymyksen syyt nyky-Suomessa. Kuten otsikon ja aloituksen perusteella luulin ap:n tarkoittavan.

[/quote]

Se on sikäli hankalaa, että suurin osa nyt lapsiperheen arkea elävä ei oikein kykene vertailemaan nykyarkea vaikkapa 40 vuoden takaiseen, koska se kokemuspinta puuttuu. Historiallisen lapsiperheen arkea voitaisiin siis vain arvailla, eikä arvailuun perustuva vertailu ole kauhean eksaktia.

Mutta jos ketju kasvaa pitemmäksi, tästähän pystyy hyvin kartoittamaan lapsiperheiden väsymyksen syitä nyky-Suomessa.

Helvitinmoinen siivoaminen ja siivoaminen... pyykkivuori ei lopu koskaan, ja sitten kun on saanut kaikki pestyä, viikattua ja laitettua kaappiin, niin joku muksuista menee ja repii ne puhtaat vaatteet laittialle... sitten niitä löytyy sänkyjen yms. alta.

Meillä pitäisi olla teollisuustiskikone tai ainakin kaksi tavallista...

Olisin onnellinen jos meillä olisi varaa palkata kokopäiväinen siivooja.

Tee viiden viikon ruokalista kerralla niin ongelma on ratkaistu.

Minua ketuttaa, ahdistaa ja vähän väsyttääkin meihin nykyäiteihin kohdistuva jatkuva huono kritiikki. Mitään ei osata, eikä varsinkaan oikein, eikähän me mitään tehdäkään. Jatkuvaa haukkua tulee joka puolelta, mutta kukaan ei anna neuvoja eikä vinkkejä. Juttelin tästä yli seitenkymppisten äitini ja isoäitini kanssa. He sanoivat, ettei kukaan osaakaan neuvoa, mutta haukkua vain.

Henkilökohtaisessa elämässä harmittaa se, ettei ehdi askarrella lasten kanssa tarpeeksi. Tosin kysyttiin väsymisestä, harhauduin. Väsymistä mulla aiheuttaa eniten ajan puute.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 09:19"]Ai hitsi, tää olis ollut mielenkiintoisempi aihe yhteiskunnallisena kysymyksenä, jos verrattaisi aiempiin aikoihin. Tai jos ylipäätään kartoitettaisi väsymyksen syyt nyky-Suomessa. Kuten otsikon ja aloituksen perusteella luulin ap:n tarkoittavan.

[/quote]

No teepäs siitä oma aloitus. Kuka estää. ;-)

Ap

Yksinäisyys. Seinät kaatuu päälle

Täällä eniten väsyttää kotityöt, jotka ei lopu koskaan!

Mies. 40v ikiteini, joka luulee, että hänen ei tarvitse ottaa osaa perhe-elämään, vaan voi sinkkuilla aina silloin kun itselleen sopii, eli joka viikonloppu ja loma.

Univaje vauva-arjessa. Kuitenkin pitää jaksaa päivät touhuta ettei kaikki valu kaaokseen. Ekaluokkalaisella uhmaa ja yleistä tottelemattomuutta, vinkumista miks hän ei IKINÄ, vaikka oikeesti aina. Kavereita lappaa eessuntaassun, selvitellään riitoja ja järkätään yökyläilyä.

Mies tekee pitkää päivää ja itse hoidan kauppa-asiat ja roudaan vauvaa ja kasseja ja puhelin soi kokoajan.. Ois ihana päästä viikonlopuks töihin rauhottumaan :) Mutta, älkää ottako negatiivisesti. Hetken tätä vielä kestää ja kesälomat alkaa. Oikeesti mulla on kaikki ihan hyvin.

Työ väsyttää, pitkä työmatka ja pitkä työpäivä. Väsyttää ihan hulluna enemmän, kuin vauva&pikkulapsi -aikoina, kun sai kuitenkin olla kotona.

Vauva 10kk on piilottanut kaukosäätimen! En löydä sitä mistään. Tälläistä tänään...

Se ikuinen kitinä ja vollotus. Ei hetken rauhaa..

Kolme poikaa (14, 10 ja 8) tappelevat kaiken aikaa. Tahallaan ärsyttävät, että saadaan toinen kiukustumaan ja sitten painitaan, nujakoidaan, tönitään jne. Sitten kun saan tilanteen rauhoittumaan, niin jo kohta joku aloittaa saman homman uudelleen. Ei tätä tahdo hermo kestää.