Tuttavien ja sukulaisten oudot jouluperinteet

Vierailija kirjoitti:

Anoppilassa ruokaa oli AINA liian vähän: 8 syöjää niin 7 perunaa. Jälkiruokaa koko sakille: 1 dl kermaa, 2 dl rahkaa ja 2 ruokalusikallista luumusosetta joukkoon. Listaa ja esimerkkejä riittää. Joulunvietossa 2 teinipoikaa niin voitte uskoa, että oli kiire kotiin

Veisin kyllä runsaat tarjoiluvalmiit ruokatuliaiset, jos tuollaista olisi.

Vierailija kirjoitti:

Kun näitä lukee läpi, niin me ollaan varmaan se outo perhe, jolla on oudot perinteet.

Me emme nimittäin koskaan ole sukuloineet tai muutenkaan vierailleet yhtään kenenkään luona jouluna, vaan olemme viettäneet koko joulunajan kotona oman perheen kanssa (lukuunottamatta yhtä Afrikassa vietettyä joulua, silloinkin oman perheen kesken). Meille on kyllä saanut tulla, kuka on halunnut, mutta me emme ole liikkuneet minnekään. 

Samanlaiset oudot täällä myös. Aina oman perheen kesken kotona - tosin pari joulua Thaimaassa vietetty mutta samoin oman perheen kesken.

Ei mene hermot eikä tarvii ketään ihmetellä,kun viettää rauhaisan joulun kotona, tyttären kanssa. Muita sukulaisia tapaan muulloin. :) Lahjaksi tyttö sai itse tilata netistä vaatteita ja kosmetiikkaa. Hyvää joulua kaikille. Ottakaa iisisti. PS onneksi ei ole turvakotiin lähtöä,kun ei ole miestä 🎄

Ihmettelin kun ystäväni laittoivat mies puvun ja kravatin ja rouva juhlamekkon päälle aattona kun lähtivät jouluaterialle vanhempiensa luo.

Toisilla on juhannuskokko, meillä yleensä joulukokko

Oma 'perinne' lienee joidenkin mielestä outo: meillä ei syödä jouluateriaa pitkän kaavan kautta vaan kinkku ja laatikot syödään reippaasti arkiseen tyyliin ja sen jälkeen lahjoja jakamaan. 

Vaimoni joutuu (tai haluaa, en vieläkään ihan tiedä, kumpaa) uskontonsa vuoksi käymään läpi naapurit, soittamaan meidän rapun ovikellot ja kysymään, haluaisivatko he jakaa kanssamme jouluaaton ilta-aterian. Ei ole aiempina vuosina vielä kukaan halunnut, ja useimmat ovat jo tottuneet kyselyyn, mutta tänä vuonna yksi etä-äiti kuulemma vastasi, että kuulostaa kivalta idealta ja että hän ilmoittelee aattona. On vähän suttuinen nainen eli ilmeisesti ammattikoulun tai ammattikorkean käynyt, mutta ei minua periaatteessa haittaa.

Mulla ystävä, joka pitää puolet vuodesta tekokuusta olohuoneessaan valoa antamaan pimeään talviaikaan. Melkeinpä heti juhannuksen jälkeen alkaa jo se joululahjojen suunnitteleminen ja parvekkeelle tulee jouluvalot. Itse väkertää joulukortteja pitkin vuotta että pääsee ne joulukuun alussa lähettämään. Joskus hankkii lahjoja jo joulun jälkeen alennusmyynneistä ja panttaa niitä sitten koko vuoden. Ja ne kuvottavat jouluaiheiset instapäivitykset kun kelit viilenee! Hyi helv joku raja!

Mummoni oli surkea kokki

jäkkäri oli jouluna ja muulloin paketti jäätelöä keittiön tiskipöydällä 

kinkku oli kyllä kamarat ja verkot päällä - tiskipöydällä 

Vierailija kirjoitti:

Miehen perheessä syödään pannacottaa mansikkakastikkeella jouluna jälkiruoaksi. Hihittelin asialle, koska mielestäni sellainen jälkiruoka ei kuulu suomalaiseen jouluun.

Mansikka on kesäherkku, toki ymmärrän että se kastike on punaista ja siten sopii jouluun.

Terkkuja kullalle jos luet tätä. Tänä vuonna saan itsekin tutustua tähän meidän perheen uuteen jouluperinteeseen ja lapsi tulee kasvamaan siihen että pannacotta mansikkakastikkeella kuuluu joulupöytään. Ihan hauskaa minusta. Ei pilaa mun tunnelmaa yhtään. Hyväähän se on. En olis vain itse keksinyt jouluun yhdistää. Olen enemmän luumujälkiruokien syöjäksi jouluna tottunut. Suklaisia juttuja yms.

Mun joulutavoista hän taas ihmetteli karjalanpaistia joulupöydässä. Se on itäsuomalainen jouluruoka.

Voi olla, että myöhemmin tulee vielä jotain mieleen. Mielenkiintoinen ketju.

Meillä on monena jouluna ollut panna cottaa jälkkäriksi jouluna. Nyt ei enää ole, kun en voi sokerilla tehtyjä jälkkäreitä syödä. Poika sen vielä useimmiten teki vähän eri lisukkeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni joutuu (tai haluaa, en vieläkään ihan tiedä, kumpaa) uskontonsa vuoksi käymään läpi naapurit, soittamaan meidän rapun ovikellot ja kysymään, haluaisivatko he jakaa kanssamme jouluaaton ilta-aterian. Ei ole aiempina vuosina vielä kukaan halunnut, ja useimmat ovat jo tottuneet kyselyyn, mutta tänä vuonna yksi etä-äiti kuulemma vastasi, että kuulostaa kivalta idealta ja että hän ilmoittelee aattona. On vähän suttuinen nainen eli ilmeisesti ammattikoulun tai ammattikorkean käynyt, mutta ei minua periaatteessa haittaa.

Nyt on kyllä sanottava, että teidän tyyppiselle pariskunnalle olisi vaikea olla edes kohtelias. Kaikkeen ei vain ihmisen sietokyky riitä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudessani meillä syötiin jouluruokia aina jouluaatosta vähintään uuteen vuoteen asti. Me lapset emme niistä erityisemmin pitäneet ja ainakin minä odotin sitä joulun ja vuodenvaihteen väliä lievällä kauhulla kun ruokana oli joka päivä vain niitä laatikoita, kinkkua, rosollia ja joulukaloja. Mitään muuta ei saanut syödä koska oli sentään joulu ja niitä varten oli nähty kovasti vaivaa niiden tekemiseen. Kun muutin asumaan yksin, niin en ole koskaan hankkinut itselleni mitään jouluruokia enkä nykyään voi kuvitellakaan, että söisin esim. jotain lanttulaatikkoa tai lipeäkalaa.

Meillä syödään jouluruokia kunnes ne on syöty ja sitten hernekeittoa. Eipä ole kukaan valittanut Näin oli lapsuudessa ja näin on omassa kodissanikin ollut. En edes jaksaisi tai viitsisi joka päiväksi uutta ruokaa kehitellä eikä mahtuisi jääkaappiinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni joutuu (tai haluaa, en vieläkään ihan tiedä, kumpaa) uskontonsa vuoksi käymään läpi naapurit, soittamaan meidän rapun ovikellot ja kysymään, haluaisivatko he jakaa kanssamme jouluaaton ilta-aterian. Ei ole aiempina vuosina vielä kukaan halunnut, ja useimmat ovat jo tottuneet kyselyyn, mutta tänä vuonna yksi etä-äiti kuulemma vastasi, että kuulostaa kivalta idealta ja että hän ilmoittelee aattona. On vähän suttuinen nainen eli ilmeisesti ammattikoulun tai ammattikorkean käynyt, mutta ei minua periaatteessa haittaa.

Siis häh? On hieman suttuinen nainen eli ilmeisesti ammattikoulun- tai korkean käynyt. Miten tuo suttuisuus siihen liittyy? Mitä se sinun sutturasi siellä rappukäytävässä norkoilee noin niinkuin vastaavasti? Onko kovakin koulutus?

"ammattikoulun- tai korkean käynyt"

Eipä tekisi koulutus pahaa sinullekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulutorttujen valmistaminen melkein viikkoa ennen joulua.

Työkaveri sanoi joskus vuosia sitten, että : "miehen kanssa tehtiin eilen hirveellä kiireellä joulutorttuja". Oli maanantai-aamu ja jouluaatto oli muistaakseni perjantaina.

Miksi ihmeessä joulutortut pitää tehdä valmiiksi monta päivää etuajassa. Mahtaa olla kuivakoita sitten jouluna. Jos valmistaa tortut valmiista taikinasta ja hillosta, niiden tekemiseen menee muutamia minuutteja. Ja ovat parhaimillaan tuoreena ja hieman lämpöisinä tomusokerihuntu päällänsä. 

No tapansa kullakin. 

Jospa tekevät itse alusta asti taikinan tortuille. Omassa lapsuudessani, ei edes myyty valmistaikinoita. Tuolloin tortut tehtiin aina noin viikkoa ennen pakastimeen. Tiedän nykyisinkin ihmisiä, jotka valmistaa itse takinan torttuihin. Ovat nimittäin aivan

Ei tulisi mieleenkään viime hetkellä enää leipomaan alkaa. Ainoa mitä leipomista huomenna teen on, että paistan pataleivän, jonka taikina on jo kohoamassa, kun vaatii pitkän kohotusajan. Huomenna enää lounaaksi riisipuuron teko ja kinkku siinä samoihin aikoihin uuniin. Laatikot huomenna pakkasesta sulamaan jääkappiin ovat omatekoisia.

Vierailija kirjoitti:

"ammattikoulun- tai korkean käynyt"

Eipä tekisi koulutus pahaa sinullekaan.

Anteeksi huomaamattomuuteni. Riitäisikö arvon puhemiehelle kaksi maisterintutkintoa? Valitettavasti ei Suomen kielellä. Olen viimeksi asunut Suomessa teini-ikäisenä ja tuo viivan paikka taisi nyt mennä hieman metsään. Pardon moi

Vierailija kirjoitti:

Tuttavaperheessä ostetaan aina paljon ja tosi kalliita lahjoja: uutta teknologiaa kuten uusia puhelimia ja pelikoneita, matkoja, kylpylälomia, satojen eurojen koruja ja lahjakortteja. Ovat ihan tavallinen keskituloinen perhe, mutta jotenkin heillä on tällainen perinne, että jouluun käytetään varmaan muutamia tuhansia euroja joka vuosi. Vanhemmat maksavat joulun luottokorttilaskuja aina pitkälle kesään asti

Luottokortilla maksuton joulu ja varaton uusi vuosi.

Minun lapsuudessani oli yksi melko erikoinen tapa, mikä liittyi joululahjoihin. Se oli se, että lahjoja oli määrällisesti melko paljon jokaiselle, mutta kaikki olivat hinnaltaan melko halpoja eivätkä välttämättä kovin mieleisiä. Esim. joku värityskirja ja puuvärikynät erillisissä lahjoissa minulle, joka en edes välittänyt mitenkään kuvien värittämisestä kuten en myöskään piirtämisestä tai askartelusta. Minä ainakin olisin mieluummin ottanut jonkun yhden vähän kalliimman ja hienomman nälkä kuin monta pientä ja halpaa, jotka saattoivat mennä melko pian rikki tai jäivät jonnekin laatikon pohjalle pölyttymään. Muistan yhtenä jouluna toivoneeni erästä välillä kalliimpaa nukkea oikein kovasti ja puhuin usein, että en halua mitään muuta kuin sen. Eli minua ei olisi haitannut, että olisi tullut vain yksi lahja ja se olisi ollut se nukke. En kuitenkaan saanut sitä, mutta sain monta halpaa lahjaa, jotka yhdessä varmasti maksoivat enemmän kuin se nukke. 

Myöhemmin kysyin, että miksi me saimme lapsena paljon halpoja leluja muutaman isomman sijaan ja jos joku toivoi jotain kalliimpaa lahjaa, niin sitä ei saanut. Miksi sitten piti saada useamman sellaisen halvan lahjan, ei-toivotun lahjan. Mitään selvää vastausta en saanut. Mutta ilmeisesti vanhemmat jostain syystä ajattelivat, että lapsen haluavat paljon lahjoja vaikka ne ovat pieniä ja halpoja. Kuten vaikka se värityskirja, 2 paria sukkia tai karkkipussi eri paketeissa sen sijaan, että ne olisivat olleet samassa paketissa.

Olen saanut itse tarpeekseni sukujoulusta - onneksi tänä vuonna olen aaton töissä.

Tädilleni kokoontuu koko suku käytännössä ryyppäämään. Juominen aloitetaan jo puoliltapäivin ja jatketaan pitkälle tapaninpäivään saakka. Meheviä riitoja saadaan myös aina aikaiseksi. Kummitätini taikoo aina ihanan joulupöydän, mutta muu suku käy vaan närppimässä, kun ryyppäämiseltään ehtii. Eniten käy sääliksi lapset, jotka joutuvat kärsimään lasisen lapsuuden.

Voi olisinpa saannut olla mukana ,laiulaminen tuoo niin hyvän mielen eli et mennyt talo elää tavallaan Heittäydy mukaan älä arvostele .Varsinki jos ikäihmisiä ihana juttu -