Kuka tuntemasi ihminen on/oli jaloin ihminen?
siis kuka tuntemistasi ihmisistä auttaa/auttoi aina muita, on/oli epäitsekkäin, avuliaisin, oikeudenmukaisin tai sellainen, jota voisit kaikkein mieluimmin kutsua hyväksi ihmiseksi? Perustele vastauksesi. Ei nimiä vastauksiin.
Kommentit (16)
Mun äiti oli. Antoi kaiken, kärsi toisten takia. Loppujen lopuksi menehtyi syöpään. Äitini uhrautumisen tajusin vasta sitten kun äitini oli mennyt...
[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 18:30"]
Äiti Teresa.
[/quote]
Ai. Pelkkä tekojulkkis. Vai oletko itse henkilökohtaisesti tietoinen hänen itsensä tekemistä jaloista töistä?
Kyllä nolottaa ihmiset, jotka ihailevat jotain äiti Teresaa siksi, kun ovat jostain lukeneet, että sen nimistä tyyppiä pitää kunnioittaa. Kuka oikeasti tietää, mitä hän sai aikaan?
Eikös Äiti Teresasta sanottu, että esim. hakkasi nitä katulapsia jne. ei todellakaan ollut mikään "pyhimys" vaikka sinällään toikin asiaa esille ja sai sille julkisuutta.
[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 18:30"]
Äiti Teresa.
[/quote]
tunsitko hänet henkilökohtaisesti?
Entinen tyttöystäväni. Hän on rehellinen, aito ihana nainen. Ei koskaan tahdo muille pahaa.
Minun rakas maailman parhain isä <3
No Mungis tietty. Ei yhtään mainosta itseään esim täällä, pyyteettömästi käy vaan paskalla.
Edesmennyt isoäitini. Auttoi aina muita ja eli vaatimattomasti.
Katsoin tv7:lta dokumentin englantilaisesta uskovasta naisesta joka meni Intiaan lähetystyöhön. Hän pelasti siellä temppelistä temppeliorjina pidettyjä lapsia (seksiorjia siis). Hän oli minusta todella rohkea ja hyvä. Enkä ole mitään kuullut,e ttä todellisuus olisi toista vaan huolehti oikeasti näistä lapsista, että saivat paremman tulevaisuuden.
Äitini äiti, mummuni siis. Itse en häntä ikäväkseni päässyt juuri tuntemaan, koska hän oli 75-vuotias syntyessäni ja minä olin vasta kolmentoista hänen kuollessaan, ja viimeiset kolme vuottaan hän oli jo aika dementtinen. Mutta muistan kuulleeni hänestä pelkkää hyvää, ja hänen hautajaisissaan jopa isäni itki.
Itse hyvin tuntemistani ihmisistä oma isäni. Hänellä oli omat heikkoutensa ja joskus riitelimme, että kipinät sinkoilivat, mutta oikeudenmukainen hän oli aina ja aina valmiina auttamaan kuka tahansa apua tulikin pyytämään. Eikä juuri ollut mitään, mitä hän ei olisi osannut tehdä. Isää on ikävä.
[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 18:44"][quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 18:30"]
Äiti Teresa.
[/quote]
tunsitko hänet henkilökohtaisesti?
[/quote]
Tunsin.
Mun mieheni. Hoiti omat vanhempansa siihen asti, että joutuivat vanhainkotiin ja silloinkin kävi katsomassa. (Mun mies on itsekin jo aika vanha...) Auttaa yleensä aina ihmisiä kun pyydetään, mutta osaa sanoa tarvittaessa ei. Ei koskaan puhu ilkeästi kenestäkään, mutta arvostelee kyllä jos joku on tehnyt selkeästi väärin ja hänelle siitä siis valitan :) (Eli tukee sitä jolle tehty väärin).
Lasten kanssa on tasapuolinen ja oikeudenmukainen, huomaa siis esim. jos pikkusisarus tekee väärin eikä meillä isompi aina ole automaattisesti syypää kaikkeen vain siksi, että "toinen on pienempi". Muutenkin antaa molemmille asioita yhtä lailla niin paljon kuin se vain on mahdollista.
Ei hylännyt minua, vaikka en halunnut seksiä 5 vuoteen ja haluttomuus muutenkin ollut ongelmani. (Ei ole onneksi enää.) Jaksaa mua, vaikken ole helppo ihminen.
Kantaa vastuun asioista eikä vieritä virheitään muille. Jne jne jne.
Ei ole silti täydellinen mies, on esim. välillä vähän tylsä... Mutta sanomattakin on selvää, että se ei mua haittaa, koska arvostan hänen luonnettaan.
Ihana kirjoitus yllä! ♥️