Mua on alkanut ahdistamaan tämä parisuhde.
Ollaan aloittamassa rakentamaan ja kaiken piti olla kunnossa, yhteinen ihana tulevaisuus edessä. Nyt tuntuu, että mua vaan ahdistaa. Mies on passiivinen, hermostuu herkästi. Ei tee kotitöitä. On pitkään töissä ja illat makaa sohvalla.
Tuntuu, että muutos olisi alkanut juuri, kun otettiin yhteinen laina. Ei olla siis naimisissa, eikä meillä ole yhteisiä lapsia. Onko mies nyt sitten oma itsensä, kun tietää, ettei voida helpolla erota? Mitä ihmettä mä teen. Itkettää, en tiedä enää haluanko tätä.
Kommentit (9)
Juu tsemppasi tuohon asti ja nyt on oma itsensä, olet ns. varma nakki. Itse haksahdin aikoinaan muuttamaan yhteen alkoholistin kanssa, hänkin tsemppasi vuoden todella vakuuttavasti.
tai ehkä sitä vaan stressaa laina.. ja kai nyt väsyttää töiden jälkeen. Et säkään jaksa heilua ku heinämies 24/7. Semmonen mies ei oo aidosti onnellinen, jonka ämmä käskyttää sitä mennen tullen.
En mä haluaisi toista käskyttääkään, enkä edes koe käskyttäväni. Mutta jos mies viettää pahantuulisena kaikki illat sohvalla, niin ei musta ole ok. ap
Ootteko saaneet juteltua asiasta, saako mies kerrottua, mikä pistää mielen kireäksi? Toivottavasti saisitte juteltua kunnolla ja lähtisi sitä kautta helpottamaan!
Ei missään nimessä yhteisiä lainoja tuollaisen kanssa! Eikä todellakaan mitään rakennusprojektia, jos nyt jo laiskottaa ja vituttaa kaikki. Mieti nyt vielä kunnolla mihin kuseen olet itseäsi pistämässä. Ja pidä hyvä huoli ehkäisystä, sillähän se äijä saa sut entistä enemmän nalkkiin nyrkin ja hellan väliin jos teet sille vielä lapsia.
Menet pankkiin neuvottelemaa miten pääset eroon lainasta. Ja sitten häippäset.
Enpä tiedä, voiko tässä enää perua mitään.
Olen yrittänyt puhua. Hetken tuntuu paremmalta ja sitten taas on kaikki ennallaan. Mies on tosiaan myös jonkin verran kontrolloiva. Olemattomista mustasukkainen. Ja jos hän on väsynyt, niin siitä saa sitten kärsiä kaikki.
Voi elämä, mihin mä olen itseni laittanut. Kaikki tuntui niin hyvältä. Täytyy nyt vaan yrittää pysyä rauhallisena ja puhua. Mutta ihanaa, että saa tänne avautua! ap
[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 13:15"]
Enpä tiedä, voiko tässä enää perua mitään.
Olen yrittänyt puhua. Hetken tuntuu paremmalta ja sitten taas on kaikki ennallaan. Mies on tosiaan myös jonkin verran kontrolloiva. Olemattomista mustasukkainen. Ja jos hän on väsynyt, niin siitä saa sitten kärsiä kaikki.
Voi elämä, mihin mä olen itseni laittanut. Kaikki tuntui niin hyvältä. Täytyy nyt vaan yrittää pysyä rauhallisena ja puhua. Mutta ihanaa, että saa tänne avautua! ap
[/quote]
Kaiken voi perua. Ainakin keskustelet sen kanssa kunnolla tulevaisuudesta. Jos ei mies suostu myöntämään, että muuttumisen varaa on, ei kannata jäädä siihen kärsimään. Menette uudelleen pankkiin ja keskustelette lainan perumisesta, tai ainakin jaatte sen henkilökohtaisesti kummankin nimelle. Haluatko sä olla vastuussa, jos äijä heittääkin hanskat tiskiin ja kieltäytyy maksamasta? Ja oikeasti talon rakentaminen on niin iso ja stressaava homma, että se koettelee kypsempiäkin liittoja kuin teidän. Mitä jos ostatte asunnon, jota ei tarvitse rempata eikä hoitaa?
Jumalauta, kyllä miehen kotitöitä pitää tehdä!