yh äitien haukkuminen
miksi ihmeessä av palstalla aina hyvinkin törkeästi haukutaan yh äitejä? ihan kuin eivät olisi ihmisiä ollenkaan. minusta se tuntuu tosi pahalta vaikken itse yh äiti olekaan, mutta muutama ystäväni on ja ovat mitä ihanimpia ihmisiä. ei nainen siitä miksikään muutu onko yh tai ei.
Kommentit (52)
Kyllä, ihmeellisen vihaiseksi mennyt asenne yhäreitä kohtaan, vaikka kaikki yksinhuoltajat jotka tiedän itseni mukaanlukien ovat mitä parhaimpia Äitejä.
Yksinhuoltajana elämä on rytmitettävä ja suunniteltava tarkasti. Elämä on siis todella tasapainoista. Omastakin hyvinvoinnista ja jaksamisesta on pidettävä huolta, jotta ihan fyysisestikin jaksaa.
Mutta eihän mikään ikinä kenellekään kelpaa oli niin taikka näin, niin kyllähän arvosteltavaa löytyy tai sitten päteviä neuvoja kuinka ne asiat sitten pitäisi tehdä.
Esim. Ensin minullakin oli mies ja meille syntyi lapsi..no se oli vielä ihan ok monille. Sitten mies petti minua ja ajattelin että tämä oli tässä, mutta kauhistelijat saivat pääni kääntymään että yritä vielä, oletpa ankara ja älä riko perhettä yhden hairahduksen takia! Mies petti taas ja oli ilmeisesti turhautunut tähän yrittämiseeni ja hänestä kuoriutui väkivaltainen ihminen. Seuraavaksi kauhistelijat kauhisteli kuinka minä en ole lähtenyt huonosta suhteesta että parempi yksin lapsen kanssa ku huonossa epäterveessä suhteessa! Nyt olen sitten onnellinen yksin lapsen kanssa, mutta kauhistelijat kauhistelevat että en voi olla kovin hyvä ihminen ja nainen ja äiti koska olen yh ja ihan epäonnistunut kaikessa.
Usein yh:ita haukkuvat ovat niitä jotka eivät itse uskalla erota huonosta parisuhteestaan. Kouluttamaton kotiäiti, yhteinen asuntolaina, liian monta lasta. Liian hienot perhekulissit joiden takana kuohuu.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 23:46"]
Jäin leskeksi. Kun uusien ihmisten kanssa en heti tuonut esille sitä, miten olin jäänyt yksinhuoltajaksi, sain monesti nenän vartta pitkin katselua. Sitten kun kerroin tai joku kertoi, että aviomieheni oli kuollut, muuttui ilme noloksi ja kohtelu ihan toisenlaiseksi. Ihmiset rakastaa tuntea itsensä paremmaksi, onnistuneemmaksi, onnekkaammaksi kuin joku muu.
[/quote]
Mulle tuota ilmettä ei tule, minun kohtaloani pelätään kuolemaakin enemmän, koska mieheni on loppuelämänsä vammautuneena ja lapsen tasolla. Kirjoitin tohon yhteen yh haukkumisketjuun sen mitä meille tapahtui. Mies vammautui vakavasti, eikä koskaan enää tule ennalleen, ei ikinä edes tule tunnistamaan omia lapsiaan. Siinä olisi jo riittävästi taakkaa, mutta pitää sen lisäksi kuulla haukkumisia siitä kuinka olen paska ja huono ihminen, vain siksi koska huolehdin yksin lapsista kun mies ei enää pysty olemaan meidän elämässä mukana.
[/quote]
Kuka käski naida vammaisen miehen kun terveitäkin on? Vammaisen kanssa on riskit ja ne varmaan sullakin oli tiedossa, mut otit tietoisen riskin. Toivottavasti ees lapsenne on terveitä, eikä kanna muita geenivirheitä kuin äitinsä kevytkenkäisyyden.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:18"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 23:46"]
Jäin leskeksi. Kun uusien ihmisten kanssa en heti tuonut esille sitä, miten olin jäänyt yksinhuoltajaksi, sain monesti nenän vartta pitkin katselua. Sitten kun kerroin tai joku kertoi, että aviomieheni oli kuollut, muuttui ilme noloksi ja kohtelu ihan toisenlaiseksi. Ihmiset rakastaa tuntea itsensä paremmaksi, onnistuneemmaksi, onnekkaammaksi kuin joku muu.
[/quote]
Mulle tuota ilmettä ei tule, minun kohtaloani pelätään kuolemaakin enemmän, koska mieheni on loppuelämänsä vammautuneena ja lapsen tasolla. Kirjoitin tohon yhteen yh haukkumisketjuun sen mitä meille tapahtui. Mies vammautui vakavasti, eikä koskaan enää tule ennalleen, ei ikinä edes tule tunnistamaan omia lapsiaan. Siinä olisi jo riittävästi taakkaa, mutta pitää sen lisäksi kuulla haukkumisia siitä kuinka olen paska ja huono ihminen, vain siksi koska huolehdin yksin lapsista kun mies ei enää pysty olemaan meidän elämässä mukana.
[/quote]
Kuka käski naida vammaisen miehen kun terveitäkin on? Vammaisen kanssa on riskit ja ne varmaan sullakin oli tiedossa, mut otit tietoisen riskin. Toivottavasti ees lapsenne on terveitä, eikä kanna muita geenivirheitä kuin äitinsä kevytkenkäisyyden.
[/quote]
Sisälukutaito hakusessa? Tuossahan sanottiin, että mies vammautui. Kirjoittaja ei siis mennyt yksiin vammaisen kanssa. Juu, luin tuon viestin tuolta toisesta ketjusta. Kovasti tsemppiä teille elämässä!
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:18"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 23:46"]
Jäin leskeksi. Kun uusien ihmisten kanssa en heti tuonut esille sitä, miten olin jäänyt yksinhuoltajaksi, sain monesti nenän vartta pitkin katselua. Sitten kun kerroin tai joku kertoi, että aviomieheni oli kuollut, muuttui ilme noloksi ja kohtelu ihan toisenlaiseksi. Ihmiset rakastaa tuntea itsensä paremmaksi, onnistuneemmaksi, onnekkaammaksi kuin joku muu.
[/quote]
Mulle tuota ilmettä ei tule, minun kohtaloani pelätään kuolemaakin enemmän, koska mieheni on loppuelämänsä vammautuneena ja lapsen tasolla. Kirjoitin tohon yhteen yh haukkumisketjuun sen mitä meille tapahtui. Mies vammautui vakavasti, eikä koskaan enää tule ennalleen, ei ikinä edes tule tunnistamaan omia lapsiaan. Siinä olisi jo riittävästi taakkaa, mutta pitää sen lisäksi kuulla haukkumisia siitä kuinka olen paska ja huono ihminen, vain siksi koska huolehdin yksin lapsista kun mies ei enää pysty olemaan meidän elämässä mukana.
[/quote]
Kuka käski naida vammaisen miehen kun terveitäkin on? Vammaisen kanssa on riskit ja ne varmaan sullakin oli tiedossa, mut otit tietoisen riskin. Toivottavasti ees lapsenne on terveitä, eikä kanna muita geenivirheitä kuin äitinsä kevytkenkäisyyden. miten kehtaat sanoa noin? osaatko edes hävetä ? toisekseen lue kirjoitukset ennen kuin kirjoitat törkeyksiäsi ja kommentoit.
[/quote]
Niin se vaan näkyy menevän että teki mies mitä vaan, niin syy on aina naisessa. Sen vuoksi miehet voivat lakata näkemästä vaivaa parisuhteissaan aina siinä vaiheessa kun se väljähtyy (ja jokainen suhde väljähtyy ajan myötä). Nimittäin jos perheellinen mies silloin päättää pettää ja jättää, niin hän voi tehdä sen huoletta, koska vain siitä petetystä ja jätetystä naisesta tulee hylkiö ja luuseri, kun taas mies voi jatkaa huoletonta elämäänsä vailla mitään tunnontuskia.
Näin täällä Pohjolan Jemenissä.
Vaikka Ap tarkoituksesi on hyvä, ainakaan minä en kenenkään tsempityksiä kaipaa. En ole mikään avuton raukkaparka, jota pitää lohduttaa. Sen enempää kuin sinäkään. En määrittele itseäni yksinhuoltajuuden kautta. Surullista on jos se on asia, joka jollekulle tulee itsestä ensimmäisenä mieleen. Tai kapeakatseista (ja paljastavaa, mikä lienee motiivi) jos muita naisia määrittelee ensisijaisesti yksinhuoltajana.
Av on av. Moni näistä "yh sitä ja tätä" -ketjuista on yksinhuoltajien itse aloittamia. Mustaa huumoria ja sarkasmia. Ei kannata ihan kaikkea täällä ottaa kirjaimellisesti tai kaikesta loukkaantua.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:17"]
Usein yh:ita haukkuvat ovat niitä jotka eivät itse uskalla erota huonosta parisuhteestaan. Kouluttamaton kotiäiti, yhteinen asuntolaina, liian monta lasta. Liian hienot perhekulissit joiden takana kuohuu.
[/quote]
Jep. tai paska mies/isä, joka pelkää vaimonsa lähtevän?
Mä toivoisin että jokainen yh ymmärtäisi että me ollaan erityisen luupin alla, ihmiset kyttää koko ajan että mitäs virheitä me tehdään. Jos mies tai perheellinen nainen roikkuu baareissa ja naiskentelee ympäriinsä minkä ehtii niin se on ok mut valitettavasti ei yh:lle.
Itse olen päättänyt elää kaikessa rauhassa töitä tehden, lapsiin keskittyen. Mua ei kiinnosta miehet eikä biletys.
Itse lähdin väkivaltaisesta suhteesta siinä vaheessa kun mies laajensi minun rääkkämisen myös lapsiin. Oli melko järkytys tajuta ihmisten tympeät asenteet kun tein todella suuren työn lähtiessäni lätkimään ja että sain miehen jättämään meidät rauhaan. Silti tulee aina näitä huokailijoita että "oisitte menneet pariterapiaan" yms. No olisin mennyt jos mies olisi suostunut.
Nyt meillä on kaikki hyvin, yhteiskunnan jatkuvaa kritiikkiä lukuunottamatta. Kyllä sen kestää kun toinen vaihtoehto olisi olla kenties jo mullan alla tai katsoa miten isä hakkaa lapsiaan.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 23:49"]Ennen en osannut edes ajatella mitä elo pienen vaativan vauvan kanssa on ja vaikka meidän perheessä on sekä äiti että isä, tuntuu ettei aika riitä mihinkään ylimääräiseen. Nostan siis todella hattua yksinhuoltajille, olette uskomattoman vahvoja naisia ja miehiä.
[/quote]No, miltei kaikki yksinhuoltajienkin lapset ovat syntyneet hyvään liittoon ja isä on edelleen vahvasti mukana elämässä. Tunnen satoja ihmisiä ja vain yhden äidin joka tietoisesti on halunnut lapsen yksin.
Tää nyt on vain tämän hetken ilmentymä. Joku osuvasti kommentoikin, että toiset vaan eivät kestä toisten hyvinvointia. Kateus ja kauna kohdistuvat milloin mihinkin ja koetaan riemua, kun saadaan kommentoida nasakasti ja ollaan siinä uskossa, että sai osuttua ihmisten arkoihin paikkoihin. Mikäs sen mukavampi keino saada tasapainoinen onni omaan elämään!
no mutta kuitenkin, tuntuu ainakin tätä palstaa seuraten, että keskustelijoiden henkilökohtaisuuksiin mennään ikäänkuin aaltoillen, välillä on pidempiä harmonisia jaksoja, nyt mennään kovin minäminä-asenteella ja arvostellaan aivan kaikki epäkohdat ja nauretaan toisten epäonnelle. Toivon hartaasti, että oikeasti apua ja tukea tarvitsevat löytävät sitä elävästä elämästä. Av on turhan monen ilkeilevän paskalaari, kun ei muuta ole.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:18"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 23:46"]
Jäin leskeksi. Kun uusien ihmisten kanssa en heti tuonut esille sitä, miten olin jäänyt yksinhuoltajaksi, sain monesti nenän vartta pitkin katselua. Sitten kun kerroin tai joku kertoi, että aviomieheni oli kuollut, muuttui ilme noloksi ja kohtelu ihan toisenlaiseksi. Ihmiset rakastaa tuntea itsensä paremmaksi, onnistuneemmaksi, onnekkaammaksi kuin joku muu.
[/quote]
Mulle tuota ilmettä ei tule, minun kohtaloani pelätään kuolemaakin enemmän, koska mieheni on loppuelämänsä vammautuneena ja lapsen tasolla. Kirjoitin tohon yhteen yh haukkumisketjuun sen mitä meille tapahtui. Mies vammautui vakavasti, eikä koskaan enää tule ennalleen, ei ikinä edes tule tunnistamaan omia lapsiaan. Siinä olisi jo riittävästi taakkaa, mutta pitää sen lisäksi kuulla haukkumisia siitä kuinka olen paska ja huono ihminen, vain siksi koska huolehdin yksin lapsista kun mies ei enää pysty olemaan meidän elämässä mukana.
[/quote]
Kuka käski naida vammaisen miehen kun terveitäkin on? Vammaisen kanssa on riskit ja ne varmaan sullakin oli tiedossa, mut otit tietoisen riskin. Toivottavasti ees lapsenne on terveitä, eikä kanna muita geenivirheitä kuin äitinsä kevytkenkäisyyden.
[/quote]
Ja sinä et edes ymmärrä lukemaasi ja olet suunapäänä.
Oikeassa elämässä yksinhuoltajista veemäisesti puhuvat on molemmat ollut miehiä, jotka ei naista saa. Sit ajatellaan et ainakin sellaisen seksinkipeän yh:n saa yhdeksi illaksi, mut ei sitten heru sitäkään.
Henkilökohtaisesti en ymmärrä miks lassukoiden naisviha kopioidaan naisten keskinäiseen maailmaan.
Yh:t ovat aina iskemässä varattuja miehiä. Siksi heistä ei pidetä.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 08:28"]Yh:t ovat aina iskemässä varattuja miehiä. Siksi heistä ei pidetä.
[/quote]
Paitsi ne miehet tykkää. Kun olin yh, en muuta ehtinytkään tehdä kuin bongata varattuja miehiä. Ihan sama kuka ja minkä näköinen, mikä oli ammatti tai rasvaprosentti, pääasia että oli varattu, niin eikun kimppuun. Varatut miehet. Niissä vaan on sitä jotain. Oikeastaan pitäisi varmaan jättäytyä yh:ksi taas, niin pääsisi toiselle varatun miehen makuun.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 08:28"]
Yh:t ovat aina iskemässä varattuja miehiä. Siksi heistä ei pidetä.
[/quote]
Oikealla yksinhuoltajilla ei ole aikaa mihinkään iskemisjuttuihin. 1 viikonloppuvapaa neljässä vuodessa. Joten ei voi sanoa, että olisin AINA iskemässä.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2014 klo 00:01"]
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 23:55"]Tulee mieleen, että tämä asenne juontaa juurensa pitkälle historiaan. Koko ajan parempaan suuntaan ollaan toivottavasti menossa.
[/quote]
Lasten käytöshäiriöt ovat kasvussa. Rikkinäiset perheet aivan varmasti yksi iso selittäjä. Kuka sitten mitäkin parempana suuntana pitää...
[/quote]
Nimenomaan ne rikkinäiset perheet, joissa vanhemmat pysyy hammasta purren yhdessä, vaikka mänöö päin helvettiä! Niissä ne lapset kärsii. Pitää ymmärtää erota jos ei homma toimi. Lapsetkin voittaa siinä. Tunnen monta ihmistä jotka lapsena hartaasti toivoivat vanhempiensa eroa. Ja kyse ei ollut mistään hätäisistä suhteista, vaan yhdessä oli oltu kauan ennen kuin ongelmia alkoi tulla. Se voi olla monella yksinhuoltajien haukkujalla vielä edessä, ero.
Kyllä miehet tykkää flirttailla roskapussia viedessään, kun se oma vaimo on aina netissä naama norsunvitulla kirjoittelemaasa yh:sta kateellisia juttuja
Ne niitä haukkuu joilla ei ole äitiydestä mitään käsitystä.
vai ovatko nämä haukkujat niitä entisiä tai kenties tämänpäivänkin ihania koulukiusaajia, jotka nyt vaan ihan huvikseen haukkuvat kaikkia ja kaikesta.