Lue keskustelun säännöt.
Miksi nuori aikuinen lapseni on mulle niin ilkeä?
09.12.2020 |
Olen normiäiti, käyn töissä, huolehdin itsestäni, kodistani, perheestäni ja varakkuuttakin on. Tälle nuorelle aikuiselle lapsellekin, joka opiskelee hyvässä yliopistossa, on vuosien varrella maksettu harrastukset ja lomamatkoja, kannustettu, oltu ylpeitä ja autettu omaan kotiin muuttanutta myös rahallisesti.
Mutta taas kerran nuoren vierailu päättyi siihen, että hän ruokapöydässä osoitti halveksuntaa ja suoranaista vastenmielisyyttä minun mielipiteitäni, tekemisiäni ja välittämistäni kohtaan. Eikö nykyisten nuorten aikuisten äideillä saa olla omia mielipiteitä? Mietin, että mikä helvetti meni kasvatuksessa pieleen, kun nuori ei ymmärrä, että minullakin on tunteet. En kohtaa työelämässäkään tällaista täydellistä ylikävelyä ja töykeyttä, mutta kotona omassa illallispöydässä kyllä joudun pidättelemään kyyneleitä.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt joku keskustelu tarkemmin, jossa hän kohtelee sinua töykeästi. Muuten ei voi kommentoida. Tuo, ettet halua lyödä nyrkkiä pöytään viittaa siihen, ettet osaa puolustaa itseäsi, toisin sanoen olet jollain tavallan rajaton. Se taas indikoi, että rajattomuus heijastuu myös lapseesi, joka suuttuu siitä. Siinä olet onnekas, että hän osaa puolustautua ja sanoo, milloin raja ylittyy. Toki hän voi olla myös kiittämätön.
Mun 11-vuotiaani tuntuu ainakin kiittämättömältä.
Mistä hänen pitäis olla kiitollinen? Eikös lapsen maailmaan saattaminen ja hänen kasvattamisensa pitäis olla täysin pyyteetöntä? Jos haluaa täysjärkisen lapsen kasvattaa? Toki jos perhe kovin maipuloiva, ei pyyteettömyyttä tietenkään ol
On selvää, että jos isä tai äiti on lapsena kokenut pahoinpitelyä tai henkistä julmuutta tai vanhempien alkoholismia, hän näkee automaattisesti oman lapsensa lapsuuden olosuhteet hyvinä. Kun itse on kokenut paljon pahempaa, niin kohtalaisen normaali arkinen perhe-elämä vaikuttaa ihan paratiisilta. Perheen aikuinen lapsi ei ollenkaan ymmärrä millaista hänen vanhemmallaan on ollut ja miten ptikälle vanhempi on päässyt, kun on kyennyt järjestämään jälkikasvulle mukavat olosuhteet. Suurta niukkuutta pienenä kokenut haluaa yleensä tasoittaa oman lapsensa tien mahdollisimman sileäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on lapsesi horoskooppimerkki? Ettei vaan olisi oinas, olen huomannut että oinakset ei paljoa muiden tunteista piittaa ja ovat hanakasti arvostelemassa muita (mutta auta armias jos sanot heille jotain pahasti, silloin on hel* irti).
Oinaat on kammottavia, olen huomannut saman
Itseni elämää isä yritti kovasti kontrolloida vielä omilleni muutettuanikin.
Lapsesi voi olla ihan aiheetta suuttunut toki, mutta itselle tuli mieleen että menetän aina hermoni omien vanhempieni seurassa, sillä heidän mielipiteensä ovat ihan älyttömän toksisia eivätkä edes tajua sitä. Siis just tällaista mitä boomerit laukoo, vaikka ovat nuorempaa ikäluokkaa, eläkeläisiä silti. Käyttävät n-sanaa, kommentoivat ihmisten ulkonäköä, syömisiä, haukkuvat puolisot ja kaikki, kovasti on konservatiivisia ja ihan ilkeitäkin mielipiteitä. Ihan jo se saa raivon partaalle jos kommentoidaan vihjaillen että syön liikaa (olen normaalipainoinen) koska ei vaan jaksa tuota heidän maailmankuvaa. Mitä menit möläyttämään lapsellesi?
mutta tämänkin sanottuani toki on mahdollista että lapsi on kiittämätön ja ylimielinen, mutta haluaisin kuulla hänen mielipiteensä. Onko muutenkin kaikki hänellä hyvin jos tiuskii yms?
Ja siis nuo konservatiiviset mielipiteet on monesti minun elämääni puuttumista jollain tavalla, vihjaillaan että pitää avioitua, tehdä heille lapsenlapsia tai muuta, ihan järkyttävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puuttuu kokonaan sellainen hyvässä hengessä jutustelu tasavertaisina ihmisinä. Ei jaksa sitä muiden haukkumista ja ilkeitä vitsejä. Koko ajan vihjaillaan että elän väärin.
Meillä äitini yritti ja ehkä vieläkin välillä yrittää puuttua minun ja vaimoni asioihin. Silloin tulee täältä kyllä vastapalloon palautetta ja ihan varmasti on voinut joskus loukkaantuakin, mutta aina kun on rajat selvitetty niin hyvin on kuitenkin pärjätty. Ja kyllä hän myös tukeekin meitä mistä olen kiitollinen ja välit kuitenkin pysyneet kunnossa.
Vaikea kommentoida muuten kun ei tiedä yksityiskohtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"osoitti halveksuntaa ja suoranaista vastenmielisyyttä minun mielipiteitäni, tekemisiäni ja välittämistäni kohtaan."
Miten?
Välittämiseni ja innostukseni hänen opintoihinsa liittyen käännetään negatiiviseksi, se sattuu! Mielipiteeni siitä, miten hakuprosesseihin voi suhtautua, on halveksunnan aihe.
Kaikkea tällaista, joka tietysti voi olla itsenäistyvän nuoren oman suunnan etsimistäkin, mutta miksi se pitää tehdä niin, että loukkaa toista. En minäkään loukkaa häntä, vaikka monessa asiassa voisinkin.
Ap
Eli hän on hakemassa korkeakouluun ja siitä on kauheat paineet ja stressi, ja yrität käskeä häntä asennoitumaan jotenkin eri tavalla? Ehkä häntä vaan ärsyttää, nykynuorilta vaaditaan jo paljon, ei halua neuvoja ihmiseltä jolla ehkä oli helpompaa aikanaan?
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun paikka, että mistä moinen käytös johtuu ja eikö ymmärrä, että pahoitat mielesi. Noissa tilanteissa myös isällä on velvollisuuksia. Mutta ensin pitää selvittää mistä kauna on peräisin.
Eiköhän tuohon ole ihan oikea syy.
Nämä "syyttömän" vanhempien marttyriavaukset ei oikein uppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama ongelma, autan nyt rahallisesti kun on hetken työtön koska vaihtaa alaa ja menee ensi vk työhaastatteluun. Hänellä on adhd.
Rahahanat kiinni ja nuori lomareissujen ulkopuolelle. Hän on kykenee maksamaan menonsa itse. Lukot vaihtoon ja napanuora poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina on muitakin vaihtoehtoja, tavata muualla, puhua ja käyttäytyä toisin.
Tavatkaa harvemmin ja tyttären valitsemassa kahvilassa, ulkoilmatapahtumassa, teatterissa, tehkää pitkiä kävelylenkkejä jne. Jo pelkästään ympäristön vaihdos saa muutoksen aikaan. Koti tipauttaa molemmat herkästi äidin ja lapsen rooliin, ja se on huono juttu.
Ala ajatella tytärtäsi aikuisena, vrt. vaikka työkaveri tms. Tee "mielikuvaharjoituksia", miten puhut hänelle kuin aikuiselle, ei kuin tyttärelle, sekin on taitolaji.
Kuuntele tarkkaan, mitä tyttäresi sanoo. Se on tärkeintä. Ei se, mitä itse sanot, neuvot, opastat, ohjaat. Vastata voit myöhemminkin, päivän, viikon tai kahden viikon päästä.
Älä takerru tyttäreesi, älä leiki uhria tai marttyyria, se on vihon viimeistä. Äläkä takerru pikkuasioihin. Ohita ärtymys molempien kohdalla, aivan kuin et olisi mitään huomannutkaan. Rauhoita itsesi ja käyttäydy aina fiksusti, sinähän se "vanhempi ja viisaampi" olet.
Anna sen aikuisen olla. Niin makaa kuin petaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulet omistavasi aikuisen lapsesi. Ptyi!
Minusta kuulostaa ap siltä, että et ole itse osannut ajatella että lapsellasi on tunteet. Olet tuputtanut omaa suhtautumistapaasi lapselle jonka arvaan tuntuneet painostukselta. Mainitsit innostuksen ja ehdotukset siitä mitä lapsi voisi tuntea opiskeluista.
Se on varmaan ahdistanut, jos hänellä on ollut stressiä huolta ja murhetta, näköalattomuutta jos tuputat hänelle omaa INNOSTUSTASI.
Minun ihana äitini sanoisi että kuulostaapa väsyttävältä, ymmärrän miksi olet niin allapäin. älä huoli, kaikki järjestyy kyllä ja sinulla on täällä aina paikka jos opinnot ei suju. Se tuo ymmärryksen tunteen, joka tuo turvan tunteen. Nämä tuovat energian ja rauhan selättää ongelma.
Lapsi on ollut varmaan todella ahdistunut ja ajattelet vain itseäsi :(
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa ap siltä, että et ole itse osannut ajatella että lapsellasi on tunteet. Olet tuputtanut omaa suhtautumistapaasi lapselle jonka arvaan tuntuneet painostukselta. Mainitsit innostuksen ja ehdotukset siitä mitä lapsi voisi tuntea opiskeluista.
Se on varmaan ahdistanut, jos hänellä on ollut stressiä huolta ja murhetta, näköalattomuutta jos tuputat hänelle omaa INNOSTUSTASI.
Minun ihana äitini sanoisi että kuulostaapa väsyttävältä, ymmärrän miksi olet niin allapäin. älä huoli, kaikki järjestyy kyllä ja sinulla on täällä aina paikka jos opinnot ei suju. Se tuo ymmärryksen tunteen, joka tuo turvan tunteen. Nämä tuovat energian ja rauhan selättää ongelma.
Lapsi on ollut varmaan todella ahdistunut ja ajattelet vain itseäsi :(
Ja vielä varmaan ollut etukäteen stressaantunut, että ei varmasti saisi lomaa huolistaan kun äiti tuppautuu ja tuputtaa. Valmiiksi pahalla tuulella ja sitten kun äiti tekee juuri sen mitä arvasi (hilirimpisis nyt vaan tunnet ja ajattelet ja suhtaudut tälleen KIVASTI niinku äiti sanoo, sen sijaan että myötäeläisi ja kehottaisi keskittymään mukavaan hetkeen perheen kanssa) niin tilanne on ollut valmis.
Ja pahinta jos tietää että äiti sitten ajattelee lähinnä omia tunteitaan ja uhriutumistaan kun häntä nyt on loukattu..
Itselläni on sairaus,joka johtaa kuolemaan ehkä muutaman vuoden sisällä ja en ole kertonut tästä aikuisille lapsilleni. Aina kun he sivaltavat sanoillaan,mietin vain mielessäni että en ole kauan heidän sylkykuppina enääja annan mielessäni heille ja itselleni anteeksi kaikki pahat sanat teot ja ajatukset. En ole ollut täydellinen äiti heille mutta onko kukaan oikeasti täydellinen? Antakaa ja pyytäkää anteeksi sillä ette tiedä koska täältä ajasta tulee lähtö iäisyyteen. Oma äitini lähti yllättäin tai oli hänelläkin sairauksia,joten ikä ja sairaudet huomioonottaen lähtö olisi ollut lähivuosina. Iloa ja Rauhaa kaikille
Nuorellasi on viivästynyt itsenäistymiskehitys. Ajattelin heti otsikosta, että heitä se pihalle ja omaan talouteensa asumaan.
Mutta sitten lukikin, että asuu muualla. No, mutta nuorellasi on omia ongelmiaan, jotka hän projisoi sinuun. Kun ei kykene ongelmiaan muullakaan tavalla kohtaamaan. Verisukulainen on aina turvallinen kiukunpurkauksen kohde, kun se on ja pysyy verisukulaisena. Jos kaverille alkaa riehua, on pian entinen kaveri.
Mutta mikä tuohon ratkaisuksi, sitä en osaa keksiä.
Onko ne sun mielipiteet sitä rataa kuin mun äidillä..
Äitini yrittää määrätä joka asian. Opiskelin väärää alaa: ekonomi, ei sairaanhoitaja.
Politiikassa yrittää painostaa äänestämään persuja ja avoimesti halveksuu ekonomeja (mikä itse olen). Ekonomit ovat kuulemma jotenkin varastaneet rahaa duunareilta. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa.
Lapsia pitäisi olla! Vaikka tietää etten halua.
Koiria tietenkin max 1. Meillä on 2.
Erosi ex-miehestä, koska hän oli väkivaltainen. Äiti: miten käyttäydyit niin huonosti, että hänen piti lyödä!!?
Mielestäni on ihan ymmärrettävää, etten äitini mielipiteille anna juuri arvoa enkä ole samaa mieltä. Hiljaakaan en saa olla, koska äiti vaatii olemaan samaa mieltä ja kun en ole, onse pakko sanoa.
Yleensä käytökseen on syy.
Iso ihminen..