En tunnista mitään tästä kuraulkoilun vastustamisesta
https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007646507.html?utm_medium=pro…
Äiti siis harmittelee lapsen hakemista päiväkodista, kun heitä ei saa kiinni ja itse kuraantuu. Toivoo heidän olevan sisällä. Itse olen kiitollinen siitä, ettei tarvitse itse värjötellä sateessa Ja viimassa vaan päikyn henkilökunta hoitaa tämän nakin ja lapsella kivaa seuraa. Meillä toki vain yksi lapsi eli eri tilanne sikäli kyllä. Joudun ulkoilemaan leikkipuistossa tosi harvoin, siis viikolla, mikä sopii mulle mainiosti, sillä sitä pidän tylsänä.
Tai tunnistan joo sen, että on veemäistä riisua kuraista lasta. Mutta kyllä mun lapsi juoksee aina mun luokse päikyn pihalla, kun haen hänet. Pienempänä kapusi mielellään rattaisiin ja vanhempana sitten käveltiin tai pyörän tarakalle.
Yritän auttaa ko. äitiä:
-haetko lapset liian aikaisin? Eli eivät ole ehtineet leikkiä ulkona, jota odottavat jutuista päätellen koko päivän? Haen itse lapsen aina lähempänä viittä, en koskaan ehtisi töistä kovin paljoa aikaisemmin. Silloin hän on tyytyväinen, on saanut peuhata ja reuhata ja ehtinyt jo tulla kivaksi ajatus päästä mun kanssa kotiin. Varmaan auttaa sekin, että moni kaveri on silloin lähtenyt jo.
-onko pakko hakea autolla? Jolloin stressattava auton ja turvaistuimen sotkua? Itse haen aina jalkaisin, pyörällä tai julkisilla. Käymme usein myös ruokakaupassa tämän jälkeen, kivasti menee aina. Meilläkin oli aluksi suht pitkä matka. Varasin lapselle aina mukaan (sokerittoman) pillimehun ja vielä pienempänä myös pienen jonkun välipalan tyyliin riisipiirakka, sillä hänellä oli jano reuhattuaan pihalla. Se välipala/mehu saattoi olla myös syy siihen, että oli kiva minun luokse tulla. Tää jäi pois vasta kun saatiin paikka läheisestä päikystä, jolloin matka kotiin lyhyt.
-jos et hakisi autolla, pystyisit "pyydystämään" pienemmän rattaisiin ja sitten hakemaan lapsen. Tuo kahden pakenevan villin samanaikainen pyydystely tuntuu kieltämättä kamalalta.
Ehkä en vaan tajua tuota autoilun ihanuutta, itselleni juuri se vaikuttaa väsyttävältä ja raskaalta. Olen itse valinnut asuinpaikakseni Helsingin, jossa hyvä julkinen liikenne, jonka varana oikeqsti voi laskea. Korona-aika opettanut kävelemään ja pyöräilemään, mikä on näkynyt kunnon kohoamisena, parempana fiiliksenä (voittajaolo, kun sateessa jaksan ja suoriudun lapsen kanssa ja se onkin helpompaa kuin ennen laiskana luulin) ja laihtumisena ja kiinteytymisenä.
No, höpisin nyt vain, kiakilla autottomuus ei ole vaihtoehto, mutta harkitkaa, jotka voitte. Koin nimenomaan vaunut todella kätevänä taaperon kanssa, ei niistä karkaa mihinkään. Autoilijaperheillä siinö tietyssä ikävaiheessa aina tuota pienten säntäilyä, miettinyt sen rasittavuutta. Rattaissa lapsen hallitsee kätevästi joka tilanteessa.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap korostaa mehun sokerittomuutta?
Onko sillä oikeasti merkitystä?
Kyllä on. Suurin osa pillimehuista sokeripommeja, jotka tekee väsyneestä lapsesta a) ihmishirviön b) jatkuvassa käytössä ylipainoisen.
Anteeksi off topic, mutta siis mitä tuo kohta a) tarkoittaa? Eikös sokerimehu juuri olisi hyvä väsyneelle lapselle, ja varmaan nälkäkin alkaa olla tuossa vaiheessa. Alhainen verensokeri aiheuttaa kiukkuista mieltä, aikuisillakin.
Toki ymmärrän että sokerimehu ei ole paras jokapäiväiseen käyttöön, mutta sokerihumala pillimehusta ei ole käytännössä mahdollista (jos tässä nyt siis sitä tarkoitetaan).
Varmaan riippuu lapsesta ja tilanteesta. Omalle lapselle tyhjään mahaan annettu sokerimehu TODELLA tuo pienen sokerihumalan, joka konkretisoituu lasku-sokerihumalaksi, kun pitäisi kävellä portaat kolmanteen kerrokseen,
Sokeriton mehu vie sen janon, minkä ulkona reuhaaminen ja peuhaaminen on tehnyt ja kyllä sekin virkistää, aina niiissä makeutta on, vaikkei lisättyä sokeria. Ei sokeriton mehu mikään vesi ole, marjoje okaa makeutta.
Elimistö osaa normaalitilanteessa tasata verensokerin liiallisia nousuja ja laskuja, joten jos mehu aiheuttaa kovin suuria notkahduksia suuntaan tai toiseen, niin voi olla sokeriaineenvaihdunnassa jotain häiriötä.
Sokerihumala ei edes ole mikään oikea fysiologinen ilmiö, vain aikuisten tapa selittää lasten käyttäytymistä.
Kukaan väitä sitä oikeaksi termiksi millekään. Mutta ihan turha kertoa, ettei sitä ilmiötä ole. Oletko koskaan viettänyt aikaa lapsen kanssa, joka saa syödäkseen/juodakseen paljon makeaa? Et.
aivan niin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1.En ehdi kuin aikaisintaan 16.45 itse ja silloin lapsi on ehtinyt leikkiä. Se ip leikki kavereiden kanssa on niille tärkeä, kuka sitä haluaa bileistä kesken lähteä.
2. Meillä on auto, mutta haluan, että lapsi ja minä saadaan hyötyliikuntaa arjessa ja että lapsi oppii kulkemaan eikä vain marisemaan takapenkillä. Pitää jaksaa kohdata säät tai ihminen kasvaa marisijaksi, sanoi oma äitini. Mitä vihasin teininä, mutta kai se totta on.
Kaksi itse asiassa todella osuvaa havaintoa! Kiitos!
Aivan! Miettikää,matkalla saattaa nähdä citykanin,cityketu,lokin koiranpas*aa,humalaisen sääliön,rekan vaikka mitä ihanaa. Sanavarasto lapsella kasvaa ja oppii ihmettelemään luonnonilmiöitä samalla.
Semmonen havainto kanssa että mitä rapaisempi lapsi,sen hauskempaa hänellä on ollut. JOS jaksaisit kuunnella,mitä hän selittää siitä ravan lappamisesta,..."kun se vei sitte sinne ja mä laitoin lapparilla ja se ottikin..." Sitten kun pääsette kotiin niin saatkin heti omaa aikaa kun olet sen verran aikaa jaksanut huomioida lasta. Paremmin kuin autolla ajellessa.
Minustakin autokyyti passivoi lasta. On siinä sidottuna kuin pakkopaitaan. Inhoan itsekin istua "vakuumissa" Autossa, irti kadun elämästä.
Muutettiin Helsingin kantakaupunkiin ja luovuttiin autosta. Todella jää taloudellisesti voitolle sillä, että maksamme HSl kuukausiliput. Kaikki tankkaus, pesut, vakuutukset, parkkimaksut yms stressi esim parkkipaikkojen löytämisestä, mennyttä, TÄYSIN MENNYTTÄ.
Tulee siis halvemmaksi ja on juuri reippauttanut meitä. Hvällä miellelä tullaan sieltä.päikystä, ehkä vähän väsyneempinä, toisaalta parempi ruokahalu. On kunto kohonnt ja ehkä tosiaan vähän laihtunut.
Mies aina stressasi, että auto varastetaan, sitä naarmutetaan tai murtaudutaan. Sekin stressi pois. Fillarir aaa lukolliseen varastoon ja hyvät lukot ylipäänsä, ei huolta. Kävellään, pyöräillään, mennään julkisiilla. Koronan takia julkisilla vöhemmän juuri nyt. Tai itse en ollenkaan, mies vähän.
Ennen olin niitä, jotka mesoaa, että ei voi lapsiperhe ilman autoa elää. Voi. Mukavammin, edullisemmin, hauskemmin, helpommin. Ei kaikkialla, mutta moni voi vaikuttaa asuinpaikkaansa, meidän koti on vähän pienempi kuin ystövillä kehyskunnissa, mutta ihan riittävä, eipä keräännynkamaa liian suuriin vaatehuoneisiin,
Vierailija kirjoitti:
aivan niin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1.En ehdi kuin aikaisintaan 16.45 itse ja silloin lapsi on ehtinyt leikkiä. Se ip leikki kavereiden kanssa on niille tärkeä, kuka sitä haluaa bileistä kesken lähteä.
2. Meillä on auto, mutta haluan, että lapsi ja minä saadaan hyötyliikuntaa arjessa ja että lapsi oppii kulkemaan eikä vain marisemaan takapenkillä. Pitää jaksaa kohdata säät tai ihminen kasvaa marisijaksi, sanoi oma äitini. Mitä vihasin teininä, mutta kai se totta on.
Kaksi itse asiassa todella osuvaa havaintoa! Kiitos!
Aivan! Miettikää,matkalla saattaa nähdä citykanin,cityketu,lokin koiranpas*aa,humalaisen sääliön,rekan vaikka mitä ihanaa. Sanavarasto lapsella kasvaa ja oppii ihmettelemään luonnonilmiöitä samalla.
Semmonen havainto kanssa että mitä rapaisempi lapsi,sen hauskempaa hänellä on ollut. JOS jaksaisit kuunnella,mitä hän selittää siitä ravan lappamisesta,..."kun se vei sitte sinne ja mä laitoin lapparilla ja se ottikin..." Sitten kun pääsette kotiin niin saatkin heti omaa aikaa kun olet sen verran aikaa jaksanut huomioida lasta. Paremmin kuin autolla ajellessa.
Minustakin autokyyti passivoi lasta. On siinä sidottuna kuin pakkopaitaan. Inhoan itsekin istua "vakuumissa" Autossa, irti kadun elämästä.
Muutettiin Helsingin kantakaupunkiin ja luovuttiin autosta. Todella jää taloudellisesti voitolle sillä, että maksamme HSl kuukausiliput. Kaikki tankkaus, pesut, vakuutukset, parkkimaksut yms stressi esim parkkipaikkojen löytämisestä, mennyttä, TÄYSIN MENNYTTÄ.
Tulee siis halvemmaksi ja on juuri reippauttanut meitä. Hvällä miellelä tullaan sieltä.päikystä, ehkä vähän väsyneempinä, toisaalta parempi ruokahalu. On kunto kohonnt ja ehkä tosiaan vähän laihtunut.
Mies aina stressasi, että auto varastetaan, sitä naarmutetaan tai murtaudutaan. Sekin stressi pois. Fillarir aaa lukolliseen varastoon ja hyvät lukot ylipäänsä, ei huolta. Kävellään, pyöräillään, mennään julkisiilla. Koronan takia julkisilla vöhemmän juuri nyt. Tai itse en ollenkaan, mies vähän.
Ennen olin niitä, jotka mesoaa, että ei voi lapsiperhe ilman autoa elää. Voi. Mukavammin, edullisemmin, hauskemmin, helpommin. Ei kaikkialla, mutta moni voi vaikuttaa asuinpaikkaansa, meidän koti on vähän pienempi kuin ystövillä kehyskunnissa, mutta ihan riittävä, eipä keräännynkamaa liian suuriin vaatehuoneisiin,
Kyllä tää itse asiassa kiinnostaa. En ole osannut ajatella noin, että tietoisesti tekisi tollaisen suurehkon elämänmuutoksen.
Itse minä itse asiassa pelkään ajaa liukkaalla ja pimeässä. Pieni stressi siitä ja parkkeeraus vähän jännittää aina. Autoa käytää enemmän mies. Mutta ehkä oon vaan tottunut liikaa. Ehkä pitäisi organisoida tällai elämä uudella logiikalla. Esim käveleminen mainio liikuntamuoto, pitää vaan löhteä ja herätä aiemmin, että ehtii.
Pitäiskö ehdottaa miehelle autosta luopumista? Ja kuukausiliput, ehkä uudet polkupyörät, joilla oikeesti kiva ajaa? Asutaan Helsingissä ja aika paljon ihmiset kuitenkin pyöräilee. Tunnen vain iin ärsyttviä sellaisia himopyöräilijöitä, pikasuhaajia.
Tuon toimittajan jutut äitiydestä ovat rasittavaa luettavaa. Kovin tuntuu olevan vaikeaa.
En allekirjoita mitään tuon jutun väitteistä enkä fiiliksistä. Ennemminkin ihmetyttää koko tarina. Itselläni on kuitenkin kolme lasta, joista kaksi kerrallaan oli yhtäaikaa päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aivan niin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1.En ehdi kuin aikaisintaan 16.45 itse ja silloin lapsi on ehtinyt leikkiä. Se ip leikki kavereiden kanssa on niille tärkeä, kuka sitä haluaa bileistä kesken lähteä.
2. Meillä on auto, mutta haluan, että lapsi ja minä saadaan hyötyliikuntaa arjessa ja että lapsi oppii kulkemaan eikä vain marisemaan takapenkillä. Pitää jaksaa kohdata säät tai ihminen kasvaa marisijaksi, sanoi oma äitini. Mitä vihasin teininä, mutta kai se totta on.
Kaksi itse asiassa todella osuvaa havaintoa! Kiitos!
Aivan! Miettikää,matkalla saattaa nähdä citykanin,cityketu,lokin koiranpas*aa,humalaisen sääliön,rekan vaikka mitä ihanaa. Sanavarasto lapsella kasvaa ja oppii ihmettelemään luonnonilmiöitä samalla.
Semmonen havainto kanssa että mitä rapaisempi lapsi,sen hauskempaa hänellä on ollut. JOS jaksaisit kuunnella,mitä hän selittää siitä ravan lappamisesta,..."kun se vei sitte sinne ja mä laitoin lapparilla ja se ottikin..." Sitten kun pääsette kotiin niin saatkin heti omaa aikaa kun olet sen verran aikaa jaksanut huomioida lasta. Paremmin kuin autolla ajellessa.
Minustakin autokyyti passivoi lasta. On siinä sidottuna kuin pakkopaitaan. Inhoan itsekin istua "vakuumissa" Autossa, irti kadun elämästä.
Muutettiin Helsingin kantakaupunkiin ja luovuttiin autosta. Todella jää taloudellisesti voitolle sillä, että maksamme HSl kuukausiliput. Kaikki tankkaus, pesut, vakuutukset, parkkimaksut yms stressi esim parkkipaikkojen löytämisestä, mennyttä, TÄYSIN MENNYTTÄ.
Tulee siis halvemmaksi ja on juuri reippauttanut meitä. Hvällä miellelä tullaan sieltä.päikystä, ehkä vähän väsyneempinä, toisaalta parempi ruokahalu. On kunto kohonnt ja ehkä tosiaan vähän laihtunut.
Mies aina stressasi, että auto varastetaan, sitä naarmutetaan tai murtaudutaan. Sekin stressi pois. Fillarir aaa lukolliseen varastoon ja hyvät lukot ylipäänsä, ei huolta. Kävellään, pyöräillään, mennään julkisiilla. Koronan takia julkisilla vöhemmän juuri nyt. Tai itse en ollenkaan, mies vähän.
Ennen olin niitä, jotka mesoaa, että ei voi lapsiperhe ilman autoa elää. Voi. Mukavammin, edullisemmin, hauskemmin, helpommin. Ei kaikkialla, mutta moni voi vaikuttaa asuinpaikkaansa, meidän koti on vähän pienempi kuin ystövillä kehyskunnissa, mutta ihan riittävä, eipä keräännynkamaa liian suuriin vaatehuoneisiin,
Kyllä tää itse asiassa kiinnostaa. En ole osannut ajatella noin, että tietoisesti tekisi tollaisen suurehkon elämänmuutoksen.
Itse minä itse asiassa pelkään ajaa liukkaalla ja pimeässä. Pieni stressi siitä ja parkkeeraus vähän jännittää aina. Autoa käytää enemmän mies. Mutta ehkä oon vaan tottunut liikaa. Ehkä pitäisi organisoida tällai elämä uudella logiikalla. Esim käveleminen mainio liikuntamuoto, pitää vaan löhteä ja herätä aiemmin, että ehtii.
Pitäiskö ehdottaa miehelle autosta luopumista? Ja kuukausiliput, ehkä uudet polkupyörät, joilla oikeesti kiva ajaa? Asutaan Helsingissä ja aika paljon ihmiset kuitenkin pyöräilee. Tunnen vain iin ärsyttviä sellaisia himopyöräilijöitä, pikasuhaajia.
Suosittelen pyöräilyä Helsingissä ihan varteenotettavana liikkumiskeinona. On hyvät pyörätiet, päösee nopeesti, ihanasti vapaasti kaikkialle, kunto kohoo, on hauskaa, nökee tuttuja, lapset tykkää. Lapsi istuimessaan tarakalla, niin kuntoilusta käy. Suosittelen.
Sellaiset pika-speedo-pyöräilijät ärsyttää. Jätä ne omaan arvoonsa. Pyöräilyn tueksi sitten julkiset, metoonhan saa ottaa pyörän, jos on pitkä matka tai kiire. Suositeelen!
Exä oli kova autoilumies, joka paikkaan autolla. Lomamatkoillakin ekaksi vuokrattiin auto lentoasemalla.
Erosta ylipäästyäni oon tajunnut, että viihdyn kulkien kadulla joko julkisilla, kävellen tai pyöräillen. Joku mainitsikin, että törmää tuttuihin. Se on tosi kivaa. Ei tapahdu autolla.
Helsinki on tällaisita syistä kiva kotikaupunki. Autoa ei tarvitse oikeesti. Itse miettinyt, että se on kauhea menoerä ja huolen lähde.
Olen investoinut kalliiseen polkupyörään. Ulkomaiden kaupunkilomilla vuokraan jonkun hyvän pyörän (aikaa ennen ja jälkeen koronan, ei nyt) ja sillä pääsee juuri sinne ja juri sieltä mistä haluaa, eikä jonnekin tylsään parkkitaloon sekoilemaan.
Ja alkuperäiseen: toi blogi on huono ja omituinen.
Vierailija kirjoitti:
viihdyn kulkien kadulla joko julkisilla, kävellen tai pyöräillen. Joku mainitsikin, että törmää tuttuihin. Se on tosi kivaa. Ei tapahdu autolla.
.
Tää on muuten totta. Enpä ole tajunnut ajatella.
Miksi lasten pitäisi olla sisällä pöiväkodissa iltapäivällä? Tosi tyhmä ajatus.
Ja jos omat lapset juoksee pakoon, kun haet lapsiasi, siellä sisälläkö ne ei juoksisi ja se pukeminenko olisi helppoa sellaisten lasten kanssa?
En oo kyllä ennen kuullut, että lapset juoksis päiväkodin pihalla äitiään pakoon ja äiti juoksis lätäkköön? Tosi tyhmä kirjoittaja, kaikenlaiset höpöttäjät blogia saakaan pitää.
En ymmärrä tuota äitiä lainkaan. Minä menen siihen päiväkodin portille (oikeastaan porttien väliin, siinä on tuplavarmistus) ja ilmoitan, että Joel ja Bea, äiti on tullut hakemaan teidät kotiin. En juokse pihalle, en pyydystä lapsiani, ainoastaan ilmoitan. Jos eivät tule paikalle (huomaavat minut kyllä), niin huikkaan, että jos haluatte jäädä, on se OK, mutta minä lähden nyt kotiin. Käännyn, avaan ulomman portin ja otan askeleen kohti autoa ja kas, lapset juoksevat perään. Heillä on vahva luotto siihen, että teen, kuten sanon eli en hetkeäkään epäröisi jättää heitä päiväkotiin.
Eivät he itke, eivät ole kauhuissaan, ainoastaan nauravat, että saatiin sut kiinni. (tässä vaiheessa olen toki ymmärtänyt kääntyä ja avaan heille portteja). Varmasti he traumatisoituvat ja menevät terapiaan 10 vuoden sisällä, mutta kyllä he joka tapauksessa siihen syyn keksivät ilman tätäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aivan niin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1.En ehdi kuin aikaisintaan 16.45 itse ja silloin lapsi on ehtinyt leikkiä. Se ip leikki kavereiden kanssa on niille tärkeä, kuka sitä haluaa bileistä kesken lähteä.
2. Meillä on auto, mutta haluan, että lapsi ja minä saadaan hyötyliikuntaa arjessa ja että lapsi oppii kulkemaan eikä vain marisemaan takapenkillä. Pitää jaksaa kohdata säät tai ihminen kasvaa marisijaksi, sanoi oma äitini. Mitä vihasin teininä, mutta kai se totta on.
Kaksi itse asiassa todella osuvaa havaintoa! Kiitos!
Aivan! Miettikää,matkalla saattaa nähdä citykanin,cityketu,lokin koiranpas*aa,humalaisen sääliön,rekan vaikka mitä ihanaa. Sanavarasto lapsella kasvaa ja oppii ihmettelemään luonnonilmiöitä samalla.
Semmonen havainto kanssa että mitä rapaisempi lapsi,sen hauskempaa hänellä on ollut. JOS jaksaisit kuunnella,mitä hän selittää siitä ravan lappamisesta,..."kun se vei sitte sinne ja mä laitoin lapparilla ja se ottikin..." Sitten kun pääsette kotiin niin saatkin heti omaa aikaa kun olet sen verran aikaa jaksanut huomioida lasta. Paremmin kuin autolla ajellessa.
Minustakin autokyyti passivoi lasta. On siinä sidottuna kuin pakkopaitaan. Inhoan itsekin istua "vakuumissa" Autossa, irti kadun elämästä.
Muutettiin Helsingin kantakaupunkiin ja luovuttiin autosta. Todella jää taloudellisesti voitolle sillä, että maksamme HSl kuukausiliput. Kaikki tankkaus, pesut, vakuutukset, parkkimaksut yms stressi esim parkkipaikkojen löytämisestä, mennyttä, TÄYSIN MENNYTTÄ.
Tulee siis halvemmaksi ja on juuri reippauttanut meitä. Hvällä miellelä tullaan sieltä.päikystä, ehkä vähän väsyneempinä, toisaalta parempi ruokahalu. On kunto kohonnt ja ehkä tosiaan vähän laihtunut.
Mies aina stressasi, että auto varastetaan, sitä naarmutetaan tai murtaudutaan. Sekin stressi pois. Fillarir aaa lukolliseen varastoon ja hyvät lukot ylipäänsä, ei huolta. Kävellään, pyöräillään, mennään julkisiilla. Koronan takia julkisilla vöhemmän juuri nyt. Tai itse en ollenkaan, mies vähän.
Ennen olin niitä, jotka mesoaa, että ei voi lapsiperhe ilman autoa elää. Voi. Mukavammin, edullisemmin, hauskemmin, helpommin. Ei kaikkialla, mutta moni voi vaikuttaa asuinpaikkaansa, meidän koti on vähän pienempi kuin ystövillä kehyskunnissa, mutta ihan riittävä, eipä keräännynkamaa liian suuriin vaatehuoneisiin,
Kyllä tää itse asiassa kiinnostaa. En ole osannut ajatella noin, että tietoisesti tekisi tollaisen suurehkon elämänmuutoksen.
Itse minä itse asiassa pelkään ajaa liukkaalla ja pimeässä. Pieni stressi siitä ja parkkeeraus vähän jännittää aina. Autoa käytää enemmän mies. Mutta ehkä oon vaan tottunut liikaa. Ehkä pitäisi organisoida tällai elämä uudella logiikalla. Esim käveleminen mainio liikuntamuoto, pitää vaan löhteä ja herätä aiemmin, että ehtii.
Pitäiskö ehdottaa miehelle autosta luopumista? Ja kuukausiliput, ehkä uudet polkupyörät, joilla oikeesti kiva ajaa? Asutaan Helsingissä ja aika paljon ihmiset kuitenkin pyöräilee. Tunnen vain iin ärsyttviä sellaisia himopyöräilijöitä, pikasuhaajia.
Suosittelen pyöräilyä Helsingissä ihan varteenotettavana liikkumiskeinona. On hyvät pyörätiet, päösee nopeesti, ihanasti vapaasti kaikkialle, kunto kohoo, on hauskaa, nökee tuttuja, lapset tykkää. Lapsi istuimessaan tarakalla, niin kuntoilusta käy. Suosittelen.
Sellaiset pika-speedo-pyöräilijät ärsyttää. Jätä ne omaan arvoonsa. Pyöräilyn tueksi sitten julkiset, metoonhan saa ottaa pyörän, jos on pitkä matka tai kiire. Suositeelen!
Mä oikeesti ihmettelin, että mites tässä nyt tää #metoo. Että miten #metoo liittyy pyöräilyyn, ahdisteleeko speedopyöräilijät pyöräteillä...
Mutta LOL, taisi tarkoittaa, että METROONHAN SAA OTTAA PYÖRÄN.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota äitiä lainkaan. Minä menen siihen päiväkodin portille (oikeastaan porttien väliin, siinä on tuplavarmistus) ja ilmoitan, että Joel ja Bea, äiti on tullut hakemaan teidät kotiin. En juokse pihalle, en pyydystä lapsiani, ainoastaan ilmoitan. Jos eivät tule paikalle (huomaavat minut kyllä), niin huikkaan, että jos haluatte jäädä, on se OK, mutta minä lähden nyt kotiin. Käännyn, avaan ulomman portin ja otan askeleen kohti autoa ja kas, lapset juoksevat perään. Heillä on vahva luotto siihen, että teen, kuten sanon eli en hetkeäkään epäröisi jättää heitä päiväkotiin.
Eivät he itke, eivät ole kauhuissaan, ainoastaan nauravat, että saatiin sut kiinni. (tässä vaiheessa olen toki ymmärtänyt kääntyä ja avaan heille portteja). Varmasti he traumatisoituvat ja menevät terapiaan 10 vuoden sisällä, mutta kyllä he joka tapauksessa siihen syyn keksivät ilman tätäkin.
Naurattaa. Noin se on.
Mutta mun lapsi juoksee aina onnellisena mun luokse huutaen riemuissaan "äiti!". Mietin, onko se sitä, mitä täällä mainittukin, että haen noin 16.45, en mitään neljältä. On ehtinyt leikkiä ja peuhata.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten pitäisi olla sisällä pöiväkodissa iltapäivällä? Tosi tyhmä ajatus.
Ja jos omat lapset juoksee pakoon, kun haet lapsiasi, siellä sisälläkö ne ei juoksisi ja se pukeminenko olisi helppoa sellaisten lasten kanssa?
En oo kyllä ennen kuullut, että lapset juoksis päiväkodin pihalla äitiään pakoon ja äiti juoksis lätäkköön? Tosi tyhmä kirjoittaja, kaikenlaiset höpöttäjät blogia saakaan pitää.
Musta toi teksti vaikuttaa siltä, että on keksimällä keksinyt jonkun ihme uhritarinan. Jutun kommenteissakin oli vaan, että ei herranjumala lapsia sisällä vana just ulkoilemaan iltapäiväski. Koska niin se on.
"haetko lapset liian aikaisin?"
Tätä ihmetteleville kerron, että joillakin se työaika on jotain muuta kuin klo 8-14. Se voi olla vaikkapa 6-14. Jos päiväkoti on työmatkan varrella, on järkevintä hakea lapsi silloin, kun ajaa itse siitä ohi. Ja lapsellakin on jo pitkä päivä takanaan.
"onko pakko hakea autolla?"
Joskus on. Kaikki eivät saa lastaan lähipäiväkotiin. Itse sain. Oli helpompi ajaa auto omaan pihaan ja hakea lapsi kävellen siitä naapurissa sijaitsevasta päiväkodista. En siltikään kritisoi heitä, jotka autolla kuskaavat lapsiaan päiväkotiin. Jos tarvitsee autoa töissä tai työpaikka on sellaisessa paikassa, ettei sinne (päiväkodin kautta) pääse mitenkään järkevästi julkisilla, ei ole mitään järkeä siinä, että ajaisi auton ensin kotiin, ja lähtisi sitten julkisilla kulkuneuvoilla hakemaan lasta päiväkodista, mahdollisesti toiselta puolelta kaupunkia.
Miten autoilu liittyy mihinkään tässä jutussa? Jos käy töissä autolla niin tietenkin hakeekin lapsen autolla. Kenellä on aikaa ja jaksamista viedä ensin auto kotiin ja lähteä siitä kävellen tyhjiä rattaita työntäen lasta hakemaan? Varmaan jos on kotona koko päivän niin aikaa jää kaikenlaisiin kikkailuihin. Itse olen työpäivän jälkeen klo 17 päiväkodilla, jos veisin auton kotiin ensin niin en välttämättä ehtisi hakemaan lasta 17:30 mennessä, jolloin päiväkoti menee kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten pitäisi olla sisällä pöiväkodissa iltapäivällä? Tosi tyhmä ajatus.
Ja jos omat lapset juoksee pakoon, kun haet lapsiasi, siellä sisälläkö ne ei juoksisi ja se pukeminenko olisi helppoa sellaisten lasten kanssa?
En oo kyllä ennen kuullut, että lapset juoksis päiväkodin pihalla äitiään pakoon ja äiti juoksis lätäkköön? Tosi tyhmä kirjoittaja, kaikenlaiset höpöttäjät blogia saakaan pitää.
Musta toi teksti vaikuttaa siltä, että on keksimällä keksinyt jonkun ihme uhritarinan. Jutun kommenteissakin oli vaan, että ei herranjumala lapsia sisällä vana just ulkoilemaan iltapäiväski. Koska niin se on.
Lukekaapa muita tämän toimittajan lapsiaiheisia juttuja. Samaa sarjaa nekin. Kaikelle sitä palstatilaa lehdissä annetaankin.
Vierailija kirjoitti:
Miten autoilu liittyy mihinkään tässä jutussa? Jos käy töissä autolla niin tietenkin hakeekin lapsen autolla. Kenellä on aikaa ja jaksamista viedä ensin auto kotiin ja lähteä siitä kävellen tyhjiä rattaita työntäen lasta hakemaan? Varmaan jos on kotona koko päivän niin aikaa jää kaikenlaisiin kikkailuihin. Itse olen työpäivän jälkeen klo 17 päiväkodilla, jos veisin auton kotiin ensin niin en välttämättä ehtisi hakemaan lasta 17:30 mennessä, jolloin päiväkoti menee kiinni.
Ap kirjoitti, että ymmärtää, että kaikki ei voi valita autottomuutta tai asuinpaikkaa, jossa autottomuus on mahdollista.
Moni kuitenkin voi. On paljon perheitä, jotka autoilee joka paikkaan ihan just because, koska ovat liian tottuneet lapsesta lähtien siihen.
On jopa ihmisiä, joiden mielestä pyöräily on noloa, että on köyhä, jos pyöräilee. Tää naurattaa näin helsinkiläisenä ihan älyttömästi junttiudellaan. Toivottavasti kellään ei ole enää TUOTA pätemisentarvetta.
Itse autottomana maksan kalliissa Helsingissä asumisesta, mutta säästän siinä, että eipä tarvi kustantaa autoa ja stressata kaikesta, mitä siihen käytännössä liittyy.
Ja kyllä, joskus mietin, että on se vaan hassua, että jotkut autoilee päivät pitkät, mutta se ei mene niin, että se sillä pikkuhiljaa tuhoutuva ympäristö jakautuisi vain niiden autoilijoiden perheiden niskaan. Ja me ekologisesti elävät saisimme puhtaan ilman, pohjaveden, lämpiämättömän ilmaston ja normaalit vuodenajat.
Vaan kyllä, se yksityisautoilijoiden luonnon kulutus sekä päästöinä että autojen valmistuksena että,polttoaineiden, akkujen yms yms yms valmistuksena ja jääminä, niin, se kasautuu ihan yhtä paljon meidän niskaan, joiden tuottama hiilijalanjälki on tietoisesti hilattu todella pieneksi. Suurin osa suomalaisista on aivan yössä noiden turhien automatkojensa kanssa, joita ihan varmasti joka autoiluperheessä osa matkoista on. Ja tästä kun sanoo, niin hirveä raivo, kyllä on tärkeää heidän ajaa shoppailemaan johonkin Tuuriin tms ostamaan kaikenlaista, mitä ihan Oikeasti eivät tarvitsisi elääkseen.
Sitä keskustekua ei monenkaan kanssa voi käydä, että tarvitteko ihan oikeasti kaiken sen autoilun. Ja onko ihmisten ihan pakko asua jossain, missä ei ole julkista liikennettä. Itseäni ottaisi todella paljon päähän ajella ja parkkeerata ja ajella ja ajella ja tankata ja ajella ja parkkeerata ja ja ja. Mieluummin kävelen ja pyöräilen päivän matkat, niin ei tarvi löytää aikaa salille (oikeasti) .
Meitä on moneen junaan, mutta yhdessä junassa ei saastuteta sitä yhteistä planeettaa. Ja just tää saa peruskuluttajan raivoihinsa, koska se nyt vaan on totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten autoilu liittyy mihinkään tässä jutussa? Jos käy töissä autolla niin tietenkin hakeekin lapsen autolla. Kenellä on aikaa ja jaksamista viedä ensin auto kotiin ja lähteä siitä kävellen tyhjiä rattaita työntäen lasta hakemaan? Varmaan jos on kotona koko päivän niin aikaa jää kaikenlaisiin kikkailuihin. Itse olen työpäivän jälkeen klo 17 päiväkodilla, jos veisin auton kotiin ensin niin en välttämättä ehtisi hakemaan lasta 17:30 mennessä, jolloin päiväkoti menee kiinni.
Ap kirjoitti, että ymmärtää, että kaikki ei voi valita autottomuutta tai asuinpaikkaa, jossa autottomuus on mahdollista.
Moni kuitenkin voi. On paljon perheitä, jotka autoilee joka paikkaan ihan just because, koska ovat liian tottuneet lapsesta lähtien siihen.
On jopa ihmisiä, joiden mielestä pyöräily on noloa, että on köyhä, jos pyöräilee. Tää naurattaa näin helsinkiläisenä ihan älyttömästi junttiudellaan. Toivottavasti kellään ei ole enää TUOTA pätemisentarvetta.
Itse autottomana maksan kalliissa Helsingissä asumisesta, mutta säästän siinä, että eipä tarvi kustantaa autoa ja stressata kaikesta, mitä siihen käytännössä liittyy.
Ja kyllä, joskus mietin, että on se vaan hassua, että jotkut autoilee päivät pitkät, mutta se ei mene niin, että se sillä pikkuhiljaa tuhoutuva ympäristö jakautuisi vain niiden autoilijoiden perheiden niskaan. Ja me ekologisesti elävät saisimme puhtaan ilman, pohjaveden, lämpiämättömän ilmaston ja normaalit vuodenajat.
Vaan kyllä, se yksityisautoilijoiden luonnon kulutus sekä päästöinä että autojen valmistuksena että,polttoaineiden, akkujen yms yms yms valmistuksena ja jääminä, niin, se kasautuu ihan yhtä paljon meidän niskaan, joiden tuottama hiilijalanjälki on tietoisesti hilattu todella pieneksi. Suurin osa suomalaisista on aivan yössä noiden turhien automatkojensa kanssa, joita ihan varmasti joka autoiluperheessä osa matkoista on. Ja tästä kun sanoo, niin hirveä raivo, kyllä on tärkeää heidän ajaa shoppailemaan johonkin Tuuriin tms ostamaan kaikenlaista, mitä ihan Oikeasti eivät tarvitsisi elääkseen.
Sitä keskustekua ei monenkaan kanssa voi käydä, että tarvitteko ihan oikeasti kaiken sen autoilun. Ja onko ihmisten ihan pakko asua jossain, missä ei ole julkista liikennettä. Itseäni ottaisi todella paljon päähän ajella ja parkkeerata ja ajella ja ajella ja tankata ja ajella ja parkkeerata ja ja ja. Mieluummin kävelen ja pyöräilen päivän matkat, niin ei tarvi löytää aikaa salille (oikeasti) .
Meitä on moneen junaan, mutta yhdessä junassa ei saastuteta sitä yhteistä planeettaa. Ja just tää saa peruskuluttajan raivoihinsa, koska se nyt vaan on totta.
Niin. En tiedä yhtäkään perhettä, jossa mietittäis niitä automatkoja säännöstelken, että nyt käydään vain töissä ja samalla matkalla ostokset ja päikky eikä mitään muuta. Vaan autolla ajetaan HUOLETTOMASTI edes takas joka päivä. Ja teininkin on saatava oma, että saa ajaa sydämensä kyllyydestä.
Toivon, että kaikki polttoaineet alkaa maksaa ihan hunajaa, että ihmiset alkaisi priorisoida niitä matkojaan. Edestakas ajamista lopulta ihan turhista syistä. Sitten ihmetellään, kun ei ole lunta tai kun kesällä meinaa läkähtyä. No just siksi, että on eletty näin vuosikymmeniä.
En mäkään tajunnut yhtään, mikä tässä on ongelma...
Meillä jos haen eskarilaisen autolla, niin auton vierellä avataan kurahousujen henkselit, vedetään housut alas ja lapsi hyppää saappaista toisiin kenkiin. Kurarukkaset lapasten päältä pois. Sitten siis puhtaassa haalarissa ja lapasissa autoon. Kuraiset vaatteet takakonttiin. Ei ongelmaa.
Jos haen kävellen,. pidetään kuravaatteet päällä ja riisutaan kotona vasta. Ei ongelmaa.
Tietysti joka asiasta saa ongelman, jos niin välttämättä haluaa...
Aivan! Miettikää,matkalla saattaa nähdä citykanin,cityketu,lokin koiranpas*aa,humalaisen sääliön,rekan vaikka mitä ihanaa. Sanavarasto lapsella kasvaa ja oppii ihmettelemään luonnonilmiöitä samalla.
Semmonen havainto kanssa että mitä rapaisempi lapsi,sen hauskempaa hänellä on ollut. JOS jaksaisit kuunnella,mitä hän selittää siitä ravan lappamisesta,..."kun se vei sitte sinne ja mä laitoin lapparilla ja se ottikin..." Sitten kun pääsette kotiin niin saatkin heti omaa aikaa kun olet sen verran aikaa jaksanut huomioida lasta. Paremmin kuin autolla ajellessa.