Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minusta todella hämmentävää, että tällaiset ihmiset ovat töissä ja sitten osaavat ovat työttöminä:
09.12.2020 |
Olen töissä yrityksessä X. Sain nimelläni kirjepostia, joka ei kuulunut minulle, vaan työkaverilleni. Laitoin lähettäjälle sähköpostia, että jatkossa kaikki nämä asiat hoitaa kollegani (ja annoin yhteystiedot). Ja että postitse asiaa ei kannata hoitaa, vaan sähköpostin tai puhelimen välityksellä.
Tuli vastaus sähköpostiin, että mitenkäs asia XY etenee.
Vastasin, ettei asia kuulu minulle. Ja muistutin kollegani yhteystiedoista.
Tuli vastaus sähköpostiin, että ok. Mutta että viimeksi asia XY oli tässä jamassa, että osaisinko sanoa nykytilanteen.
Vastasin, että edelleenkin asia kuuluu kollegalleni. En tiedä.
Sieltä vastattiin, että pahoittelut, kun ei muistanut. Jatkossa sitten kollegalle. Kunnes tunnin päästä tuli sähköposti, että saiskos uudestaan ne yhteystiedot sille kollegalle.
En kestä. Aikuisia, työssäkäyviä ihmisiä!
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Minä hain yliopistosta valmistumisen jälkeen viisi vuotta töitä. Viisi vuotta! Kuvittelin, että työssäkäyvät ovat jotain yli-ihmisiä, fiksuja ja käsittämättömän hyviä joka ikisessä asiassa. En keksinyt mitään muuta syytä sille, etten työllistynyt millään.
Kun sitten sain töitä, niin suuri osa työkavereista onkin tuollaisia puusilmiä. Töihin ei päästä hakemalla, vaan sattumalta ja verkostoilla.
Tämä!!! En tosin hakenut viittä vuotta, mutta hyvin aktiivisesti, oman alani ulkopuolelta ja muutin paikkakuntaakin. Ajattelin, että työnantajat jotenkin aistivat sen, että en pysty tekemään työtäni kahdeksaa tuntia putkeen, vaan välillä täytyy pitää taukoa, kävellä ja haukata raitista ilmaa, että ajatus pysyy koossa. No, työpaikallani vuosikausia olleet kehäketut tekevät työpäivästä ehkä kaksi tuntia töitä ja istuvat kahvihuoneessa lopun aikaa. Toisaalta olenkin työpaikkani nuorin, joten ehkä kärsin juuri milleniaalien huonosta tuurista työmarkkinoiden ja muun suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töihin pääsee hakemalla, mutta sattumalta. Hakematta töihin ei pääse.
Alue: Aihe vapaa
Minä hain yliopistosta valmistumisen jälkeen viisi vuotta töitä. Viisi vuotta! Kuvittelin, että työssäkäyvät ovat jotain yli-ihmisiä, fiksuja ja käsittämättömän hyviä joka ikisessä asiassa. En keksinyt mitään muuta syytä sille, etten työllistynyt millään.
Kun sitten sain töitä, niin suuri osa työkavereista onkin tuollaisia puusilmiä. Töihin ei päästä hakemalla, vaan sattumalta ja verkostoilla.