Lue keskustelun säännöt.
Voiko etävanhempi estää lähivanhempaa muuttamasta toiselle paikkakunnalle?
25.04.2014 |
Olen saamassa lapsen miehen kanssa, jonka kanssa en ole parisuhteessa. Huoltajuudesta sopiminen on tulossa ajankohtaiseksi. Neuvolassa minua on kehotettu ehdottomasti hakemaan yksinhuoltajuutta, isä taas tahtoisi ehdottomasti yhteishuoltajuuden. Mihin kaikkiin asioihin nämä vaikuttavat? En tiedä, jaksaako isä oikeasti kuitenkaan olla lapsen elämässä mukana enkä halua missään tapauksessa löytää itseäni tilanteesta, jossa olen käytännössä yksin vastuussa kaikesta, mutta isällä on kuitenkin päätösvaltaa asioihin, jotka vaikuttavat meidän arkeemme, vaikkei hän osallistuisi siihen millään tavalla. Jos isä osoittautuu osallistuvaksi ja kykeneväksi kantamaan oikeasti vastuuta lapsesta mm. tapaamalla häntä säännöllisesti ja huolehtimalla tällöin kunnolla sekä itsenäisesti lapsesta, olisin tottakai valmis vaihtamaan yhteishuoltajuuteen. Mulla ei siis ole periaatteessa mitään sitä vastaan, kunhan se toimii niin, että valtaa seuraa myös vastuun kantaminen. En vaan tiedä miten tässä käy, isällä ei tunnu olevan kovin realistista käsitystä siitä, mitä elämä vauvan tai pikkulapsen kanssa on.
Minun on esimerkiksi vaikea saada nykyiseltä asuinpaikkakunnaltamme koulutustani vastaavia töitä ja vaihtoehdot ovat luultavasti hoitovapaalta palattua joko työttömyys, parhaimmillaan lyhyet sijaispätkät tai sitten töiden perässä muutto. Minulla olisi myös parinsadan km päässä huomattavasti paremmat turvaverkot kuin täällä. Isä taas puhuu välillä väliaikaisesta ulkomaillekin muutosta mahdollisen työkomennuksen vuoksi. Olenko ymmärtänyt oikein, että isä voi kyllä halutessaan yhteishuoltajuudessa estää minua muuttamasta lapsen kanssa toiselle paikkakunnalle ihan Suomen sisälläkin, mutta minulla ei ole mitään sanottavaa siihen vaikka hän lähtisi koko maasta? Ja että hän voisi toisesta maastakin käsin sanella mm. lapsen terveydenhoitoon liittyvistä asioista (täytyykö minun esim. johonkin puheterapian aloittamiseen oikein ulkomailta käsin anoa kirjallinen lupa isältä?), vaikkei käytännössä olisi millään tavalla velvoitettu olemaan lapsen arjessa mukana elatusmaksua lukuunottamatta? Ei kuulosta kauhean reilulta...
Kommentit (25)
Isyyden vahvistaminen ei vaikuta lapsilisään.
Etävanhempi, olipa yhteishuoltajuus tai ei, ei voi kieltää lähivanhemman muuttoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aa, olen luullut että vain silloin saa. Kiitos kun kerroitte! Pistin eksälle viestin samantein asiasta. Tuli vastaus "ok, ei mitn" -19-
AP, otat ja vaadit nyt tietenkin yksinhuoltajuuden!
Lapsi saa tietenkin tavata isäänsä ja te kolmistaan olla sopuisissa väleissä.
En jaksa enempää kirjoittaa. Elämä sujuu paremmin kun ei tarvitse joka lappuun ja lupaan pyytää toisen vanhemman suostumusta. On nimittäin sellainen riesa jos etäisä päättää kiusata tai olla muutoin vain tavoittamattomissa.
Yhteishuoltajuuden aikanakin on lähihuoltajan täysin mahdollista käyttäytyä kuten yksinhuoltaja. Ei niihin lippulappuihin oikeasti tarvita isän allekirjoitusta. Ainoa on mopokortti. Pankkitili alaikäiselle otetaan vanhemman nimiin ja lapselle tilinkäyttöoikeus, siinä se. Lähivanhempi voi myös kotimaan sisällä muuttaa vaikka joka kuukausi, asiaan ei ole etävanhemmalla minkäänlaista vaikutusvaltaa, ainakaan ennen kuin lapsi alkaa oireilla. Passi saaminen ei ole ongelma, asia pitää vain selittää poliisille, joka kysyy etävanhemmalta suostumuksen tai antaa passin ilman suostumusta.
Tutkimusten mukaan huoltajuuden menetys vaikuttaa isien motivaatioon tavata lasta erittäin selvästi. Asialla on miehille selvä symbolinen merkitys. En veisi huoltajuutta isältä, joka sen haluaa. Huoltajuuden epääminen on rankka epäluottamuksen osoitus, joka voi vaikeuttaa isän ja lapsen suhteita.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2014 klo 17:17"]
Olen ollut ap:n kanssa samanlaisessa tilanteessa. Äiti on yksinhuoltaja (ainakin aviottomalle) lapselle kunnes isyys tunnustetaan. Tämän jälkeen vanhemmat yhdessä sopivat huoltajuudesta, elatusmaksuista ja tapaamisista.
Kerroin isälle ennen lastenvalvojan luona käymistä että yksi konkreettinen hyöty minulle on yksinhuoltajan korotus lapsilisissä. Eli se 46e/kk.
Lisäksi sovimme yhdessä tapaamissopimukset. Näin ollen isällä on joku dokumentti jolla hän voi käydä minua vastaan jos kiellän häntä tapaamasta lasta sovitusti.
Lastenvalvoja tekee vanhempien niin halutessa laskelmat joissa huomioidaan molempien menot ja tulot. Etävanhempi maksaa laskelmien mukaista elatustukea lähivanhemmalle.
Me sovimme X summan jo etukäteen ja isä sai päättää sen. Sovimme myös että hoidan kaikki lapsen vaate ja muut hankinnat. Isä ostaa ruuat silloinkun lapsi on hänen luonaan.
Halusin yksinhuoltajuuden sillä isällä on hyvin erilainen uskonnollinen tausta kuin minulla enkä halua että lasta viedään näihin uskonnollisiin "aivopesu" kokouksiin. Olemme yhdessä sopineet että lasta ei kasteta, hän saa vanhempana päättää jos haluaa mennä rippileirille, hän saa itse päättää valitseeko koulussa uskonnon opetuksen, minkä kielen valitsee koulussa, informoin kaikista neuvola/lääkäri jutuista isää. Meillä on perättäiset ajat päiväkodin vasu yms. keskusteluissa.
Nykyisin meillä on voimassa oleva tapaamissopimus, mutta sitä ei noudateta orjallisesti vaan lapsi on esim. isän lomilla isän kanssa, päiviä vaihdellaan huomioiden vaikka sukulaisten syntymäpäivät jotta lapsi pääsee niihin osallistumaan.
Silloinkun odotin lasta ja vielä kuukausia lapsen syntymän jälkeenkin ajattelin että en kyllä anna isän ikinä olla hänen kanssaan kaksin. Isä on ollut mitä parhain isä lapselle joten tottakai lapsi saa olla isänsä kanssa.
[/quote]
Mitä siis kerroit isälle tuosta lapsilisän korotuksesta? Sen korotuksenahan saa aina, jos ei asu avoliitossa/avioliitossa joko lapsen toisen vanhemman tai jonkun muun kanssa. Ei siis mitenkään liity siihen, että onko yksinhuoltjauus tai yhteishuoltajuus.