Rehellisesti. Mihin käytit opintolainarahasi?

Kaikki meni vuokraan ja ruokaan. Ja pari erää yhteen takuuvuokraan.

En nostanut opintolainaa. Istuin illat ja viikon loput kaupan kassalla. Ihan perus elämään meni ne palkkarahat.

Baareihin, tupakkaan ja alkoholiin. Opintotuki ja osa-aikainen työ olisivat kyllä riittäneet normaaliin elämiseen. Otin kaiken lainan minkä saada voin.

Määrää en enää muista, kun se oli 90-luvulla. Lainaa tarvitsin tietokoneen hankintaan ja pakollisen kieliharjoittelun suorittamiseen.

Maksullisiin naisiin. Harmitti, kun opiskelukaverit saivat naista sitseiltä ja baareista tuosta vain, mutta itse jäin kerta toisensa jälkeen ilman. Onneksi löysin sittemmin vaimon, niin tuo rahareikä umpeutui.

Ostin television, vaatteita ja loput meni viinaan. Kyllä sitä pildeäkin sitten riitti, kun ahkerasti kävi baarissa. Maksoin lainan tosin pois jo vuosia sitten.

Maksoin joka kuussa yli puolet vuokrasta sillä koska en saanut helsingistä halvempaa asuntoa. Harmillista mut elämiseenhän se oli tarkoitettu. Yhteensä tuli jotain vajaa 6000€

Otin lainaa niin paljon kuin sai. Meni juhlimiseen, vaatteisiin, meikkeihin. Sain myös vanhemmiltani opiskeluavustusta kuukausittain, joten elin varsin ylellistä elämää.

En ole koskaan katunut lainan nostamista. Se oli hyvin helppo maksaa pois sitten kun meni töihin, ei sitä erää juuri palkasta huomannutkaan kun se meni kuukausittain. Ja oli se mukava nuorena juhlia, matkustella, nauttia elämästä todella.

Kaikki mahdolliset lainat ja kävin myös osa-aikatöissä. Ihan elämiseen meni, en hirveesti nuukaillut .

Nostin kaikki mitä sain. Raha meni ruokaan ja muuhun elämiseen (hygienia, vaatteet, bussiliput, kodin tarvikkeet, opiskelu ja kaikkeen mihin nyt ihminen rahaa laittaa). Kävin töissä kesäisin ja olisin pärjännyt sillä, mutta lainarahalla eläminen kesäliksan lisäksi oli huomattavasti mukavampaa. Opintotuki ja asumislisä menivät kokonaan vuokraan, veteen, sähköön ja nettiin.

Ootko kuutonen mun mies? Lopetin baareilun..

4.

Viinaan ja hauskanpitoon, että sai naisia, että sai pildeä, että jaksoi opiskella, että valmistui nopeasti. Good investment.

Elämiseen... Voi kunpa ei olisi tarvinnut, inhottava maksella sitä vielä vuosia...

Vuokraan, ruokaan, muuhun elämiseen. Opiskelin 1970-luvulla, eikä ne lainat ainakaan silloin niin suuria olleet, että niistä olisi esimerkiksi matkusteluun riittänyt. Kyllä ne opiskeluvuodet aika kitkuttelua olivat ainakin itselläni, leskiäitini ei pystynyt mitenkään avustamaan, hyvä kun sai ison lapsilauman jotenkin aikuisiksi asti ruokittua ja vaatetettua.

Ei ollu lainaa kun 90-luvulla opintotuki riitti elämiseen pääkaupunkiseudulla ihan ok. Tein kyllä vähän assarinhommia vikat vuodet ja kesätöistä kertyi ihan hyvät liksat. Opintotuella siis elin (maksoin vuokran, ruuan ja pienimuotoisen humputtelun - siihen ei paljoa ollut tuhlata) ja palkat meni kaikki matkustamiseen, talvella hiihtomatkoihin, joskus kesätyöstä pienen loman saadessa muihin reissuihin. 

Vaatteisiin, biletykseen, ulkona syömiseen. Tuet meni vuokraan ja perusruokaan. Eipä tarvinnut pihistellä!

Vuokraan ja elämiseen. Tietysti osa rahoista meni baarissa notkumiseen, mutta kun olin nuori ja nätti niin miehet osti juomat. :D

Jouduin nostamaan lainaa ekan vuoden, kunnes pääsin töihin (kaupan kassalle). Kyllä se meni ihan elämiseen, kun opintotuesta jäi vuokran puolikkaan jälkeen reilu satanen käteen... Lainaa sai muistaakseni reilun 200e/kk silloin, eli lainan jälkeenkin elämiseen jäi ruhtinaallisen noin 300e/kk.

Ja tokana vuonna muutin, jolloin oli pakko taas nostaa takuuvuokraan ja muuttokuluihin. Eli jotain vajaa 4000e sitä oli enimmillään.

Olen opiskellut kahdesti, 80-luvulla ja 2000-luvulla. Ensimmäinen laina meni elämiseen, hyvin riitti ja jäi reilusti yli, kustansin sillä myös autokouluni ja vielä riitti äidille lainata tonni (markkoja) Tukholman-matkaa varten. En käynyt baareissa ja elin nuukasti, leivoin leivätkin itse.

Toinen laina oli pakko ottaa, kun mies jäi työttömäksi jo opintojeni alkuvaiheessa ja perhe piti elättää. Eli perheen elämiseen menivät - jos itse olisin yksinäisenä elellyt tässäkin vaiheessa, niin olisin pärjännyt ilman lainaa. Baareista en tykkää edelleenkään ja osaan elää nuukasti, jos tarvitaan. Sitten kun on rahaa, ja onneksi nyt taas on, niin voi törsäilläkin ihan vapautuneesti.

Peruselämiseen, siis opiskelijan elämiseen :), kävin kyllä töissäkin välillä, enemmän kesäpainotteisesti, nostin kaiken, mitä silloin 90-luvun alussa sai.