Oletteko koskaan miettineet, miksi asetatte lapsillenne rajoja?
Me ajattelemme, että rajat suojaavat kasvua ja kehitystä. Esimerkiksi kypärän käyttö suojaa lasta, samoin liikennesääntöjen noudattaminen tai pelien ikärajat, niilläkin on tarkoitus suojata lasten henkistä kasvua. Tällaiset rajat kertovat meidän mielestä siitä, että rakastamme lapsiamme.
Rajoista on hyvä pitää kiinni ilman palkkioita ja rangaistuksia. Sillä, jos lapsella on käytössä palkkiot ja rangaistukset hän toimii vaan niiden toivossa/pelossa. Meille on tärkeää, että lapsi oppii tekemään omia valintojaan ja käyttämään omia taitojaan ja järkeään päätösten teossa, eikä ole tekemättä jotain vain koska käsketään tai kielletään.
Joillakin vanhemmilla on vaikeuksia pitää kiinni asettamistaan rajoista, mutta silloinhan lapsen luottamus rajojen toimimiseen ja vanhemman auktoriteettiin heikkenee. Silloin se ei toivottu käyttäytyminen lisääntyy. Tietenkin on tärkeää neuvotella rajoista myös lapsen kanssa, mutta periksi ei kannata antaa jatkuvasti.
Emme halua kuitenkaan kannustaa pitämään liian tiukkoja rajoja, jotta lapsella säilyy vapaus kasvaa ja nähdä maailmaa. Liian tiukat rajat myös kapeuttavat lapsen kokemusmaailmaa.
Lisää rajojen hyödyistä löydät, https://positiivinenkasvatus.fi/positiiviset-rajat/sahkoaitoja-vai-opas…
Onko teillä käytössä rajat? Jos on niin minkälaisia? Jos teillä ei ole rajat käytössä kotona, niin miksi ei?
T. ryhmä varhaiskasvatuksen opiskelijoita :)
Kommentit (23)
Tottakai olen ajatellut. Lapselle on tarpeen asettaa rajat koska hän ei itse vielä siihen kykene. Hän elää hetkessä toimien helposti omien mielihalujensa ja impulssiensa ohjaamana. Elämänkokemusta ei ole riittävästi jotta voisi kunnolla ymmärtää eri asioiden syy-seuraus suhteita.
Rangaistus ja palkkio on hyvä seuraus. Pienten lasten moraalikäsitys ei ole aikuisen tasolla, asioiden oikeastikin luullaan olevan väärin esim siksi että "äiti suuttuu".
Mikä ongelma?? Miksi mun kommentti onkin alapeukun arvoinen