Joulupukki lukutaitoa edistämässä!
Hei! Vanhemmat, kummit, isovanhemmat ja sedät, tädit ynnä muut! Joululahjojen hankinta–aika on nyt kiivaimmillaan, joten tässä kohtaa on hyvä pysähtyä miettimään sitä sisältöä tarkemmin. Näinä etätyöskentelyn, etäkoulun ja muutenkin runsaan digikäytön aikoina kannattaa ne laitteet jättää lahjasäkeistä pois ja suunnata kirjojen ääreen.
Viime vuosina on havaittu monia lukemiseen liittyviä huolestuttavia kehityskulkuja. Vanhemmat ajattelevat itsekin lukevansa liian vähän ja kokevat myös lukevansa lapsilleen liian vähän (suurimmiksi syiksi mainitaan mm. älylaitteiden runsas käyttö) ja sekä PISA että PIRLS tutkimukset kertovat lisääntyvästä määrästä lapsia ja nuoria, jotka eivät saavuta edes välttävää lukutaitoa. Vaikka kouluissa tehdäänkin todella hyvää työtä lukutaidon ja lukemisharrastuksen eteen, ei vanhempien ja muiden läheisten lukumyönteisyyttä voi väheksyä. Tutkitustikin tiedetään mm. se, että lukevien vanhempien lasten lukutaito ja lukemismotivaatio on parempi, kuin ei lukevien. Motivaation merkitys taas minkä tahansa asian tai taidon oppimisessa on aina keskeistä.
Yksi merkityksellisimpiä lukutaidon kehittymistä tukevampia tekijöitä on lapsille lukeminen ja itse asiassa se on hyväksi kaikenikäisille lapsille. Haastetaankin kaikki hankkimaan lahjoiksi toisillemme kirjoja ja ihania lukuhetkiä niiden parissa. Joululoma on myös mitä mainiointa aikaa käpertyä porukalla sohvalle viltin alle kirjakasan kanssa, suklaata unohtamatta.
Lukutaito kehittyy vain lukemalla, mutta samalla yhteiset lukuhetket tuovat monia muitakin hyviä asioita. Läheisyys, yhdessä rauhoittuminen, läsnäolo ja hyvistä lukukokemuksista syntyvä aito ilo. Valitsemalla kiinnostavia ja hauskoja kirjoja, aikuinenkin voi nauttia lastenkirjojen lukemisesta. Yhdessä lukeminen kannattaa aloittaa jo vauvaiässä, mutta ei koskaan ole liian myöhäistä opetella tätäkään “taitoa”.
Joululomien alkaessa, voi jokainen vanhempi varmasti samastua siihen jokavuotiseen vinkumiseen, kuinka “on tylsää, ei oo mitään tekemistä” -mantraan. Loma onkin otollista aikaa herätellä lasten lukuintoa eloon ja osaksi arkea ja vapaa-aikaa. Lukemisella on todettu olevan lukuisia esimerkiksi kognitiviista eli älyllistä, mutta myös minäkuvaa parantavia vaikutuksia. Lukeminen parantaa esimerkiksi lapsen mielikuvitusta, mikä jo itsessään vähentää tylsyyden kokemisen aiheuttamaa tuskaa. Se siis yksinkertaisesti parantaa ja kannustaa luovaan ajatteluun. Ja ne kognitiiviset hyödyt, niitä on paljon! Esimerkiksi keskittymiskyky, se paranee huomattavasti aktiivisen lukemisen myötä. Hyvä keskittymiskyky auttaa lasta valikoimaan oman toimintansa kannalta oleellisimmat toiminnot ja eliminoimaan kaiken turhan pois, jolloin itse tekemiseen jää paremmat resurssit. Työskentely siis tehostuu, ja ylimääräinen säheltäminen vähentyy. Ja mikäs sen parempi uutinen kuin se, että hyvän keskittymiskyvyn omaava lapsi jaksaa pitkäjänteisemmin keskittyä myös hieman epäinnostavampiinkin tehtäviin. Sinun ei siis vanhempana tarvitse olla jatkuvasti patistamassa tällaista lasta uudestaan ja uudestaan ponnistelemaan homman loppuun saattamiseksi. Ja onhan sekin selvää, että ongelmanratkaisutaidot ja looginen päättelykyky kehittyvät, kun lapsi pääsee ratkomaan tarinoiden ongelmia ja tekemään omia johtopäätöksiään erilaisista mahdollisista ratkaisuista. Lukeminen vaatii yhtäaikaisesti menneen, nykyhetken ja tulevan yhdistelyä ja ennakointia.
(jatkuu kommenteissa)
Myös muisti on tärkeä kognitiivinen taito, joka kehittyy lukemisen avulla. Ja kukapa ei haluaisi mahdollistaa lapselleen terävää muistia? Ja muistutuksena, muistin treenaaminen jo varhaisessa vaiheessa elämää edesauttaa myös eläkepäivien muistin kirkkautta! Lukiessaan lapsen tulee yhdistellä aiempaa lukemaansa uuteen, mikä vaatii mielessä pitämistä sekä mieleen palauttamista koko lukemisprosessin ajan. Lisäksi lapsi joutuu jatkuvasti reflektoimaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan suhteessa lukemaansa, joten kyllä se lukeminen pitää mielen virkeänä ja ajatukset lennokkaina, jatkuvasti kehittyvinä ja muokkautuvina!
Sitten on toki vielä tunnepuoli. Lapsillahan ne tunnetaidot vaativat jatkuvaa harjoittamista kehittyäkseen. Yksi suuri tunnetaitojen edistäjä on malli ja samastuminen. Tarinoiden avulla lapsi pääseekin näkemään esimerkiksi päähenkilöiden tunteita ja käyttäytymistä, ja parhaillaan samastumaan niihin. Onhan se mahtavaa, jos oma supersankari on niin ihailtava, että hänen rooliinsa haluaa samastua! Lapsi pääsee tarinoiden avulla reflektoimaan satuhahmojen ja omien tunteidensa merkityksiä ja ilmenemistä ulkopuolisen silmin. Hän voi vertailla omaa käytöstään tarinoissa esiintyvään käyttäytymiseen, tai sitten hän voi saada kokonaan uusia malleja. Tarinat kehittävät myös helposti empatiataitoja, kun lukija pääsee eläytymään tarinoiden tapahtumiin ja henkilöiden tunteisiin.
Alakouluissa tehdään jo paljon töitä lukemisen edistämiseksi, mutta myös vanhemmilla on tärkeä rooli lastensa lukuharrastuneisuuden edistämisessä. Mielekkään lukemisen löytäminen on merkittävässä asemassa nostattamassa lapsien lukuintoa. Kirjavinkkauksia löytyy netistä pilvin pimein. Opetushallituskin vinkkaa hyviä kampanjoita ja hankkeita, joiden sivuilta löytyy ikäryhmittäin sopivia kirjoja (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/innostamme-lapsia-ja-nuoria…). Oman lapsen taitotaso ja mieltymykset on hyvä huomioida kirjan valinnassa. Ei ateistiakaan pakoteta lukemaan Raamattua, joten ei hevosista kiinnostunutta lasta kannata pakottaa lukemaan käärmeistä kertovaa kirjaa. Miellyttävät lukukokemukset lisäävät lukuintoa, niin lapsilla kuin aikuisillakin.
Kannattaa myös muistaa kirjastojen mahdollisuus. Ennen lahjojen jakoa voi lomalukemista hakea kirjastoista lainaamalla. Tällöin ei edes haittaa, jos kirja ei miellytäkään lukijaansa.
Haluathan tarjota lapselle parhaat mahdolliset eväät elämään. Kirjat ja lukeminen on helppo ja halpa tapa vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen. Nyt kaikki siis päivittämään pukinkonttia!
Lisää kirjoista ja lukemisen edistämisestä löydät esimerkiksi täältä:
https://lukuliike.fi/perheille/mita-lapsi-tai-nuori-voi-lukea/
https://lukemo.fi/