Uudet naapurit eivät tervehdi
Miksi upouudet naapurit eivät tervehdi, vaikka itse tervehdin heitä? Minusta tervehtiminen olisi hyvä ensiaskel tutustumisessa. Itse olen kovin ujo, enkä osaa smalltalkilla aloittaa tutustumista - olisiko se luontevampaa?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Naapuri ei halua tutustua sinuun, vielä. 2. He päättävät itse tervehtivätkö. Entä jos mies on bussikuski ja tervehtii työssään jo satoja kertoja päivässä. 3. Miksi sinulla on pakkomielle tervehtiä? Entä jos joku toinen naapuri tervehtii mielellään sinua.
Minä olen opettaja ja "joudun" tervehtimään päivän mittaan sataa ihmistä. Yksi naapuri siihen päälle ei kyllä enää rasita. Täällä Espoossa bussikuskit eivät sitä paitsi tervehdi. Minä tervehdin silti niitäkin.
Täällä Espoossa kylläkin suurin osa bussikuskeista tervehtii.
no ei tosiaan kannata alakaa tervehtiä
ehän sitä tiiä vaikka tulis tupakkaa pummaamaan sitte vielä
😕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Naapuri ei halua tutustua sinuun, vielä. 2. He päättävät itse tervehtivätkö. Entä jos mies on bussikuski ja tervehtii työssään jo satoja kertoja päivässä. 3. Miksi sinulla on pakkomielle tervehtiä? Entä jos joku toinen naapuri tervehtii mielellään sinua.
Minä olen opettaja ja "joudun" tervehtimään päivän mittaan sataa ihmistä. Yksi naapuri siihen päälle ei kyllä enää rasita. Täällä Espoossa bussikuskit eivät sitä paitsi tervehdi. Minä tervehdin silti niitäkin.
Kyllä bussikuskit täällä Espoossa tervehtii ja usein hymyn ja kiitoksen kera kun syyspimeillä näytän pysähtymismerkkiä HSL sovelluksen valolla. Jos oma naama on norsunkimaralla, ei kukaan kyllä tervehdi.
Lopetan tervehtimisen, jos vastapuoli ei tervehdi.
Meillä on ollut omakotitaloalueella 11 vuotta naapuri, joka ei tervehdi. Muut tervehtii ja joskus vaihdetaan muutama sana postilaatikolla. Ei siis harrasteta mitään naapurustokaveerausta yleisesti, mutta normaalit käytöstavat on porukalla.
Naapurin mies kyllä tervehtii, olen ehkä kerran vuodessa jutellutkin miehen kanssa minuutin. Rouvansa sen sijaan katsoo muualle, luikkii karkuun, jää kökkimään jonnekin ovelle, jos vahingossa mentäisiin samaan aikaan kadulle yms. Alussa yritin bongata, jotta olisi päässyt esittäytymään, kun muuttivat pari vuotta meidän jälkeen tähän. Ei onnistunut. Ei kyllä loukkaa, enemmänkin huvittaa. Miehen kanssa on joskus ihmetelty, mikä häntä vaivaa, mutta ei voi tietää ja olkoon noin. Ei se mun elämää sinänsä liikuta, jos hän on tuollainen. Olen sen verran huomannut, ettei puhu muidenkaan naapureiden kanssa edes sen tervehdyksen vertaa.
Mä en tervehdi jos en naapurista tykkää. En jaksa teeskennellä. Mukavia naapureita tervehdin.
Minun naapurinmiekkonen on ihana, se johon olin ihastunut XDDDDDD Olin yhtenä päivänä vai olikos se iltaa jo, rappusillani ulkona odottelemassa sopivaa hetkeä lähteä kävelemään bussipysäkille. Naapurinmiekkonen asuu suunnilleen 10 metrin päässä minusta, mikäli en ihan väärin arvioi XD Hän lähti johonkin ja moikkasi minua sieltä arviolta 10 metrin päästä XD Vaikka olisi ihan hyvin voinut esittää, ettei huomaa minua niin kaaaaaukaa XD. Minä en olisi huomannut jotain rasittavaa naapuria niin hurjan kaukaa ;] XD mutta minä en olekaan rasittava, vaan naapurinmiekkosen lemppari! Olen varma siitä. Hän on minun lempparini. Tokana tulee vuokra-asuntonaapurinmiekkonen, joka kommentoi pahvilaatikkoni valtavaa kokoa aikoinaan XD.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tervehdi jos en naapurista tykkää. En jaksa teeskennellä. Mukavia naapureita tervehdin.
Minulla ei ole pokkaa skipata moikkailua, valitettavasti :( Parit kerrat olen huomannut kauhukseni parit ärsyttävän oloiset naapurit, jotka aina kokouksissa vinoilevat (eivät minulle, koska en puhu ylimääräisiä, mutta en pidä sellaisesta vinoilusta, kohdistui keneen tahansa.)
Kerran bongasin ne ärsyttävät tuossa pihalla ja päätin, että en huomaa heitä. XD Esitykseni meni hyvin siihen asti, että ollessani kohdalla he moikkasivat XD Sain sydärin ja hämmästyneellä äänensävyllä moikkasin takaisin XD ehkä esitykseni menikin sitten ihan hyvin loppujen lopuksi.
Mä moikkaan naapureita, mutta ei se tarkoita että haluaisin millään tavalla tutustua heihin. Se on vain hyvä tapa huomata, että toinen nyt siinä menee. Omassa 13 asunno taloyhtiössä yksi mies ei tervehdi, eikä yksi teinipoika. Tuo teini tervehti vielä pari vuotta sitten kun oli jotain 12, mutta nyt murrosiän merkit näkyy. En minä näiden kanssa ole silti millään tavalla muussa tekemisissä, ehkä joskus taloyhtiön asiaa puhun parin kanssa pihalla kun nämä itse haluavat jutustella, mutta siinä en. Tervehtiminen on tapa.
Aiemmassa kaupungissa meni vuokralaisena ihan hyvin, mutta yksi pariskunta oli nyrpeä kaikkia vuokralla asuvia kohtaan. Mekin oltiin ihan tavallinen työssäkäyvä pari, jolla oli oma kämppä hakusessa. Lopulta se löytyi samasta talosta. Tuolla pariskunnalla meni pasmat täysin sekaisin. Huvittavinta oli, että lapset valittivat ettei rouva tervehdi. Kyseinen rouva sai varmaan varhaiskasvatuksessa lapsista tarpeekseen.
Vierailija kirjoitti:
Minun naapurinmiekkonen on ihana, se johon olin ihastunut XDDDDDD Olin yhtenä päivänä vai olikos se iltaa jo, rappusillani ulkona odottelemassa sopivaa hetkeä lähteä kävelemään bussipysäkille. Naapurinmiekkonen asuu suunnilleen 10 metrin päässä minusta, mikäli en ihan väärin arvioi XD Hän lähti johonkin ja moikkasi minua sieltä arviolta 10 metrin päästä XD Vaikka olisi ihan hyvin voinut esittää, ettei huomaa minua niin kaaaaaukaa XD. Minä en olisi huomannut jotain rasittavaa naapuria niin hurjan kaukaa ;] XD mutta minä en olekaan rasittava, vaan naapurinmiekkosen lemppari! Olen varma siitä. Hän on minun lempparini. Tokana tulee vuokra-asuntonaapurinmiekkonen, joka kommentoi pahvilaatikkoni valtavaa kokoa aikoinaan XD.
äksdee miten hauska juttu!
Itse en edes tunnista kaikkia naapureita, omakotitaloalue kyseessä. Tähän on muuttanut vuoden sisään useampi uusi perhe, en suurimmasta osasta edes tiedä minkänäköisiä ovat. Jos joku tulee vastaan kadulla, niin en osaa sanoa onko asukas vai satunnainen kävelijä enkä takuulla ala tervehtiä kaikkia tuntemattomia lenkkeilijöitäkin.
Se on tietysti epäkohteliasta jos ei edes vastaa tervehdykseen. Mutta eivät kaikki ehkä halua olla tekemisissäkään naapurien kanssa.
Meidän lähimmät naapurit (ok-talo) eivät tervehdi vielä vuosienkaan jälkeen. Mutta ovat ilmeisesti muullakin tapaa sosiaalisesti rajoittuneita ja lapsilleen opettaneet saman tyylin. Ei se minua tosin häiritse, vaikka outona pidänkin.
Tervehdin kaikkia meidän pihapiirissä ja rapussa ,
kahta poikkeusta lukuunottamatta.
Ensimäinen on korona pelkoineen henkilö, joka joka kerta saarnaa maskin tärkeydestä.
Jos hän on kulkemassa autoltaan rappuun tai päinvastoin kierrän hänet kaukaa.
Toinen on harhainen henkilö, joka hakkaa ja metelöi yksiössään, kun kuulee jotain
( ilmeiseti naapurista).
Omii talon pyörävarastoa viemällä omia tavaroitaan.
On aina äärräpurrin näköinen - en todellakaan tervehdin !
Siinäpä puhisee itsekseen.
En todellakaan tervehdi mitään AV-mammoja.
Ennen aina tervehdin iloisesti kaikki naapurit mutta lopulta kävi niin että pari mummoa tulkitsi tervehdyksen niin, että minun ovelleni saa aina tulla 24/7 tekemään tikusta asiaa tai vaikkapa valittamaan jostain turhasta. Yksikin mummo saattoi käydä monta kertaa päivässä puhumassa että nyt se naapurin Pena kävi kaupassa ostamassa kaljaa ja nyt se naapurin Pirkko on ulosotossa ja naapurin Marko on suljetulla osastolla. En tiedä oliko niissä jutuissa enää edes mitään perää, mutta muuttui lopulta vihamieliseksi minuakin kohtaan kun käytän mukamas liikaa vettä ja jumppaan(?) asunnossa mitä en edes oikeasti tee.
En tervehdi nykyääm, koska edellisessä asunnossa sain riesan tällaisesta tervehtijästä.
En kaipaa sellaista yhteisölisyyttä, missä tervehditään, sitten udellasn nimi ja kohta rimputellaan ovikelloa joka ilta ja vuodatetaan murheita961
Maaseudulla kolmekymmentä vuotta asunut, naapurit ei tervehdi, eivät puhu mitään.
Yritän moikata mutta eivät vastaa. Puhutaan maaseudun yhteisöllisyydestä mutta ei pidä
paikkaansa ainakaan tällä pikku kylällä. Maalla ei ole mukavaa....
Vierailija kirjoitti:
Mikä ei estä sinua jatkossakin aina tervehtimästä heitä. Niin minä teen niille sadatta kertaa tavatuille naapureille, jotka vaan mykkinä möllöttää kun moikkaan.
Heidän mielestään tervehtiä ei kuulu, minusta kuuluu. Joten kumpikin teemme niin kuin katsomme parhaaksi. Käy se näinkin, eikä tästä tarvitse tehdä ongelmaa.
Hyvä - sinulla tuntuu olevan hyvät tavat ja itsetunto, jatka samaan malliin.
En pidä ihmisistä. En ole aina ollut ihmisvihaaja mutta nykyään olen. Elämä opettaa. En siis tervehdi.