Lue keskustelun säännöt.
Kuvailkaa millainen on "normaali" ihminen
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka tekee niin kuin yhteiskunta haluaa, eli kouluttautuu, työllistyy ja lisääntyy. Hänellä ei ole mitään vakavia sairauksia eikä mielenterveysongelmia, eikä myöskään päihteiden väärinkäyttöä. Ei ole mitään voimakkaita eikä poikkeavia mielipiteitä, äänestää ja luottaa poliitikkoihin sekä virkavaltaan. Ei koskaan ymmärrä kyseenalaistaa tekeekö asioita siksi koska itse haluaa, vai koska niin nyt vain "kuuluu" tehdä.
Loppuuko siis normaalius esim. alkoholismiin ja voiko sen saada takaisin raitistumisen jälkeen?
Tai onko alkoholisti koskaan ollutkaan "normaali"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaali on tylsä, mauton ja hajuton yksilö.
Mitäänsanomaton kirjoitti:
Normaali on tylsä, mauton ja hajuton yksilö.
Luonteeton? (onko se edes sana 😅)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka tekee niin kuin yhteiskunta haluaa, eli kouluttautuu, työllistyy ja lisääntyy. Hänellä ei ole mitään vakavia sairauksia eikä mielenterveysongelmia, eikä myöskään päihteiden väärinkäyttöä. Ei ole mitään voimakkaita eikä poikkeavia mielipiteitä, äänestää ja luottaa poliitikkoihin sekä virkavaltaan. Ei koskaan ymmärrä kyseenalaistaa tekeekö asioita siksi koska itse haluaa, vai koska niin nyt vain "kuuluu" tehdä.
Loppuuko siis normaalius esim. alkoholismiin ja voiko sen saada takaisin raitistumisen jälkeen?
Tai onko alkoholisti koskaan ollutkaan "normaali"?
Alkoholisti ei tietenkään ole normaali ihminen. Ainahan puhutaan että on ne alkoholistit, ja sit on normaalit.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka tekee niin kuin yhteiskunta haluaa, eli kouluttautuu, työllistyy ja lisääntyy. Hänellä ei ole mitään vakavia sairauksia eikä mielenterveysongelmia, eikä myöskään päihteiden väärinkäyttöä. Ei ole mitään voimakkaita eikä poikkeavia mielipiteitä, äänestää ja luottaa poliitikkoihin sekä virkavaltaan. Ei koskaan ymmärrä kyseenalaistaa tekeekö asioita siksi koska itse haluaa, vai koska niin nyt vain "kuuluu" tehdä.
Ja jolta löytyy se salainen elämä, joka on kaikkea muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka tekee niin kuin yhteiskunta haluaa, eli kouluttautuu, työllistyy ja lisääntyy. Hänellä ei ole mitään vakavia sairauksia eikä mielenterveysongelmia, eikä myöskään päihteiden väärinkäyttöä. Ei ole mitään voimakkaita eikä poikkeavia mielipiteitä, äänestää ja luottaa poliitikkoihin sekä virkavaltaan. Ei koskaan ymmärrä kyseenalaistaa tekeekö asioita siksi koska itse haluaa, vai koska niin nyt vain "kuuluu" tehdä.
Loppuuko siis normaalius esim. alkoholismiin ja voiko sen saada takaisin raitistumisen jälkeen?
Tai onko alkoholisti koskaan ollutkaan "normaali"?
Alkoholisti ei tietenkään ole normaali ihminen. Ainahan puhutaan että on ne alkoholistit, ja sit on normaalit.
Mutta voiko normaalista koskaan tulla alkoholistia? Vai pitääkö olla valmiiksi jotenkin "epänormaali" tullakseen alkoholistiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka tekee niin kuin yhteiskunta haluaa, eli kouluttautuu, työllistyy ja lisääntyy. Hänellä ei ole mitään vakavia sairauksia eikä mielenterveysongelmia, eikä myöskään päihteiden väärinkäyttöä. Ei ole mitään voimakkaita eikä poikkeavia mielipiteitä, äänestää ja luottaa poliitikkoihin sekä virkavaltaan. Ei koskaan ymmärrä kyseenalaistaa tekeekö asioita siksi koska itse haluaa, vai koska niin nyt vain "kuuluu" tehdä.
Loppuuko siis normaalius esim. alkoholismiin ja voiko sen saada takaisin raitistumisen jälkeen?
Tai onko alkoholisti koskaan ollutkaan "normaali"?
Alkoholisti ei tietenkään ole normaali ihminen. Ainahan puhutaan että on ne alkoholistit, ja sit on normaalit.
Mutta voiko normaalista koskaan tulla alkoholistia? Vai pitääkö olla valmiiksi jotenkin "epänormaali" tullakseen alkoholistiksi?
Kyllä. Tullakseen alkoholistiksi pitää ensin aika pitkään kitata omasta valinnasta sitä viinaa normaalia enemmän. Normaali ihminen ei tietenkään niin tee, vaan juo pelkästään silloin kun on sosiaalinen illanvietto sivistyneessä seurassa, ja tietenkin kohtuudella. Yksi pullo jaetaan viiden ihmisen kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän moni ihminen pelkää normaaliutta, eikä missään nimessä haluaisi olla normaali?
En ole mitään muuta ikinä toivonut niin paljon että olisin ns normaali.
T mm paniikki-/dissosiaatio-/ahdistuneisuushäiriöinen/ kroonisesti uneton/ syömishäiriöinen
Itse olen sitä mieltä, että normaali ihminen on sellainen joka:
Pystyy huolehtimaan itsestään
Ei ole väkivaltainen, itseään tai muita kohtaan
Kykenee harkitsemaan tekojaan ja käsittää tekojensa seuraukset
Pystyy halutessaan kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa olettaen, että yhteinen kieli löytyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivistyssanakirjasta
normaali
adjektiivi tavanomainen, tavallinen, säännönmukainen, säännöllinen, odotuksenmukainen, oikea, hyväksyttävä.
Tuosta voi päätellä, mutta se mikä on kenenkin mielestä säännönmukaista ja tavallista on aika subjektiivista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän moni ihminen pelkää normaaliutta, eikä missään nimessä haluaisi olla normaali?
En ole mitään muuta ikinä toivonut niin paljon että olisin ns normaali.
T mm paniikki-/dissosiaatio-/ahdistuneisuushäiriöinen/ kroonisesti uneton/ syömishäiriöinen
Jos ei oteta huomioon sairauksiasi, niin koetko että eroat muuten "normaalista" esimerkiksi luonteeltasi, ajatuksiltasi tms.? Ja jos niin miten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä, että normaali ihminen on sellainen joka:
Pystyy huolehtimaan itsestään
Ei ole väkivaltainen, itseään tai muita kohtaan
Kykenee harkitsemaan tekojaan ja käsittää tekojensa seuraukset
Pystyy halutessaan kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa olettaen, että yhteinen kieli löytyy
Tämä oli hyvä kuvaus.
Mulle muut ihmiset ovat lapsesta asti tuoneet ilmi että pitävät minua omituisena. Itse koen olevani ihan normaali ihminen: opiskelen, olen tavallisen näköinen, pukeudun siististi, minulla on kavereita ja käyn töissä. Mutta silti minussa on jotain sellaista, että muut pitävät minua omituisena. Vähän aikaa sitten siskon lapsetkin totesivat, että minä en ole samanlainen kuin muut aikuiset.
Se, mikä tekee minut omituiseksi on luultavasti se, että minulta puuttuu jokin sosiaalinen suodatin, ja muut aistivat sen (sekä näkevät käytännössä...). Itsekin olen tietoinen siitä, sillä minä kyllä tiedän, miten pitäisi "normaalisti" käyttäytyä. Minun reaktioni ovat aina voimakkaammat kuin muilla. Jotenkin tuntuu siltä, että muut osaavat pitää reaktionsa kurissa, kun minä en.
Kyse ei todellakaan ole siitä, ettenkö ole yrittänyt käyttäytyä rauhallisemmin. Varsinkin yliopistossa aloittamisen jälkeen olen tuntenut häpeää siitä, millainen olen. En vaan saa kiinni siitä tunteesta ennen kuin reagoin ja sitten saa taas hävetä silmänsä päästään. Onneksi en ole negatiivinen ihminen vaan perusluonteeltani iloinen, muuten minulla ei olisi varmaan yhtään kaveria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sivistyssanakirjasta
normaali
adjektiivi tavanomainen, tavallinen, säännönmukainen, säännöllinen, odotuksenmukainen, oikea, hyväksyttävä.
Tuosta voi päätellä, mutta se mikä on kenenkin mielestä säännönmukaista ja tavallista on aika subjektiivista.
Toisaalta kuitenkin ajatellaan, että voidaan erottaa "epänormaali" suhteellisen objektiivisesti 🤔
Normaali ihminen ei ole jatkuvasti ns normaalissa tilassa vaan kaikki vaikuttaa psyykeeseen
Vierailija kirjoitti:
Mulle muut ihmiset ovat lapsesta asti tuoneet ilmi että pitävät minua omituisena. Itse koen olevani ihan normaali ihminen: opiskelen, olen tavallisen näköinen, pukeudun siististi, minulla on kavereita ja käyn töissä. Mutta silti minussa on jotain sellaista, että muut pitävät minua omituisena. Vähän aikaa sitten siskon lapsetkin totesivat, että minä en ole samanlainen kuin muut aikuiset.
Se, mikä tekee minut omituiseksi on luultavasti se, että minulta puuttuu jokin sosiaalinen suodatin, ja muut aistivat sen (sekä näkevät käytännössä...). Itsekin olen tietoinen siitä, sillä minä kyllä tiedän, miten pitäisi "normaalisti" käyttäytyä. Minun reaktioni ovat aina voimakkaammat kuin muilla. Jotenkin tuntuu siltä, että muut osaavat pitää reaktionsa kurissa, kun minä en.
Kyse ei todellakaan ole siitä, ettenkö ole yrittänyt käyttäytyä rauhallisemmin. Varsinkin yliopistossa aloittamisen jälkeen olen tuntenut häpeää siitä, millainen olen. En vaan saa kiinni siitä tunteesta ennen kuin reagoin ja sitten saa taas hävetä silmänsä päästään. Onneksi en ole negatiivinen ihminen vaan perusluonteeltani iloinen, muuten minulla ei olisi varmaan yhtään kaveria.
Jotenkin liikaa?
Vierailija kirjoitti:
Normaali ihminen ei ole jatkuvasti ns normaalissa tilassa vaan kaikki vaikuttaa psyykeeseen
Eikö tuo ole pikemminkin jokin persoonallisuushäriö kuten epävakaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali ihminen ei ole jatkuvasti ns normaalissa tilassa vaan kaikki vaikuttaa psyykeeseen
Eikö tuo ole pikemminkin jokin persoonallisuushäriö kuten epävakaa?
Reagoi kaikkeen jne.
Vierailija kirjoitti:
Elää elämää sen yleisesti tunnetun ja hyväksytyn kaavan mukaan, eli ensin on koulussa (lukio tai amis), sit menee sieltä suoraan jatko-opiskelemaan (koska jatko-opiskelua nyt pidetään normaalina nykyään). On ollut kaikki kesät oman alan töissä. Sit valmistuttuaan pääsee suoraan vähän parempiin oman alan töihin. Tapaa samanhenkisen kumppanin joko töissä, harrastuksissa tai bileissä, alkaa seurustelemaan ja siinä 27-32 vuotiaana menee naimisiin ja ostaa yhdessä omakotitalon. Sit ensimmäistä lasta alkaa pukkaamaan 32-35 vuoden iässä. Lapsia tulee yhteensä 2, kuitenkin korkeintaan 3. Tavanomainen koira, labbis tai kultainennoutaja kruunaa tämän tavallisuuden. Molemmat vanhemmat on keskituloisia, ja kerran vuodessa käydään lomalla esim. Espanjassa, ei kuitenkaan siellä kaikista pahimassa vee tee paikassa kuten fuge vaan ehkä jossain Mallorcalla tai Teneriffalla. Matkakohteet on aina jotain hyvin yleisiä ja suosittuja. Alkoholia juodaan aina sivistyneesti ja kohtuudella, mutta ehkä kerran vuodessa on isommat bileet ja tuleekin vedettyä hauskasti vähän kännit.
Tää oli hauska! Useat kohdat pätevät minuun. Tosin matkustellaan enemmän ja paremmin kuin tuossa kuvauksessa.
Tuntuu että nykyään normaalia on olla: tatuoitu, lävistetty, lievästi ylipainoinen, kärsiä mt-ongelmista, olla vela, ikiopiskelija kun taaskaan se uusi tutkinto ei työllistänyt, harrastaa kliseisiä asiosita kuten valokuvaus, matkustus, viini jne, laittaa irtoripsiä, microblading kulmakarvat, huulitäytteet, hiuslisäkkeet jne.