Miksi 1960- ja 1970-lukujen oikeistohallitukset eivät huolehtinut sotaveteraaneista?
Sotaveteraaneista huonokuntoisimmat ja sodassa henkisesti vammauteet olisi tarvinnut sotien jälkeen apua ja kunnioitusta.
Kommentit (23)
Ei Kekkoslovakiassa mitään oikeistohallituksia suvaittu. Heikolla pohjalla historian osaaminen. Se oli pelkkää kepua, demaria ja SAK:ta. Edelleenkin demarien mielestä pitäisi tätä aikaa kyynel silmäkulmassa muistaa.
Äläpä yritä taas maalata valkoista mustaksi.
Eilen kirkoittivat veteraanien omaiset, kuinka Erkki Tuomioja oli 70-luvulla tuominnut sotaveteraanit sanoen "mitäs menitte". Tämä fakta perustuu veteraanien omiin kertomaan. Muutenkin vasemmisto mollannut veteraaneja 60-70-luvulla.
Vasemmisyogan se nytkin kiljuu että puolustusmenoihin ei saa mennä rahaa.
Anteeksi, mutta ne oli nimenomaan demarit ja vassarit, jotka oli/on rähmällään Venäjän edessä, eivätkä pystyneet antamaan kunniaa suomalaisille sotaveteraaneille, koska olivat rys**ä vastaan taistelleet.
Kokoomusta ei päästetty hallituksiin ennen vuotta 1987
Lähes kaikki hallutukset olivat punamulta eli kesk + sdp + skdl + rkp + lib
Tästä oli kehitetty vielä erikseen moskovaa mielyttävä kansanrintama-versio eli kesk + skdl
Ei edes kouluissa saanut opettaa että talvisodan aloitti neuvostoliitto.
Kyllähän heille annettiin avustuksia.
Mitäs vanhoja he vielä silloin olivat?
Neli-viiskymppisiä miehiä, vanhimmatkin vain kuuskymppisiä.
Ja kyllä Suomessa on ollut sotavammasairaala sotainvaliideille.
Miten heistä olisi muuten pitänyt huolehtia, miehiä parhaassa iässä.
Tekivät töitä tehtaissa ja rakennuksilla. Olivat tavallisia suomalaisia miehiä, paitsi ne jotka olivat pahasti vammautuneet, ja hoitolaotoksessa pysyvästi.
Sitä pitää kysyä veteraaneilta itseltään, koska nimenomaan he itse olivat niissä hallituksissa.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta ne oli nimenomaan demarit ja vassarit, jotka oli/on rähmällään Venäjän edessä, eivätkä pystyneet antamaan kunniaa suomalaisille sotaveteraaneille, koska olivat rys**ä vastaan taistelleet.
Ja niinhän ne on edelleenkin, yrittävät hämätä haukkumalla persuja Venäjän kätyreiksi.
Mm. pääministeri keväällä kyselytunnilla totesi näin. Populisti.
Olivat kyllä ihan tabu vielä Suomettuneessa Suomessa ja vasta 70 luvun lopussa alkoivat pikkuhiljaa tulla esille talvisodan muistojuhlan jälkeen 1979.
Juuri eräät olisi kipeästi tarvinnut apua 50-60 luvulla kun eräät enään löytäneet paikkaa yhteiskunnasta kun hermot meni sodassa ja viina vei.
Vierailija kirjoitti:
Sitä pitää kysyä veteraaneilta itseltään, koska nimenomaan he itse olivat niissä hallituksissa.
Sekä äänestivät näitä.
Neuvostoliiton painostus, heidän aatteitaan palvelevien poliitikkojen rahoitus ja valinta yms. varmistivat sen, että Suomi pakotettiin pyllistämään entisen hyökkääjävaltion suuntaan samantien sodan jälkeen. Pahin sukupolvi on se, joka syntyi 40-luvulla (ja siitä eteenpäin), koska he oikeasti kasvoivat yhteiskunnassa, joka oli täynnä neuvostopropagandaa ja he sisäistivät sen aatteeksi, eivätkä tunnistaneet enää mitä se itsessään oli.
Voitte pohtia esim. Erkki Tuomiojan kommentteja ja koko miehen olemusta. Syntynyt 1946, kasvanut liberaalipoliitikkojen perheessä, osallistunut sodanvastaiseen toimintaan yms. yms. Hyödyllisempää idioottia ei voisi venäläinen toveri toivoa.
Tämä venäläisten epäsuora poliittinen hallinta on historiallinen fakta, eikä missään nimessä rajoitu vain Suomeen. Me pääsimme itseasiassa verrattain helpolla esim. Varsovan liiton maihin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Äläpä yritä taas maalata valkoista mustaksi.
Eilen kirkoittivat veteraanien omaiset, kuinka Erkki Tuomioja oli 70-luvulla tuominnut sotaveteraanit sanoen "mitäs menitte". Tämä fakta perustuu veteraanien omiin kertomaan. Muutenkin vasemmisto mollannut veteraaneja 60-70-luvulla.
Vasemmisyogan se nytkin kiljuu että puolustusmenoihin ei saa mennä rahaa.
Mulle aina ollut itsestäänselvää kunnioittaa veteraaneja. Ja puolustusmenoihin nimenomaan pitää laittaa rahaa.
t. vasemmistolainen
Kokoomus oli vuosikymmenet oppositiossa NL:n käskystä. Eli eivät voineet tehdä asialle mitään. Muut keskittyivät nuolemaan NL:n takalistoa, johon ei veteraanien ja lottien tukeminen olisi sopinut.
Aika hassua, kun veteraanit olivat itse päättäjinä. Oma isäni oli syntynyt v.1920, oli mukana talvisodassa ja haavoittuikin jatkosodassa. V.1970 hän oli 50v ja eduskunnassa jo kuudetta vuotta. Taisi silloin suurin osa kansanedustajista olla sotaveteraaneja.
Tuon ajan sumeilematon Neuvostoliiton manipulointi näkyy edelleen varsin voimakkaasti koko poliittisessa kentässä, josta puuttuu lähes kokonaan talousliberaalit vaihtoehdot. Vähänkin jos joku yrittää ehdottaa jotain muuta kuin kaiken kattavaa vasemmistolaista talouden näännytystä leimataan kylmäksi riistäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus oli vuosikymmenet oppositiossa NL:n käskystä. Eli eivät voineet tehdä asialle mitään. Muut keskittyivät nuolemaan NL:n takalistoa, johon ei veteraanien ja lottien tukeminen olisi sopinut.
Jopa Kokoomus alkoi nuoleskella vasemmistoa ja N-liittoa 1970-luvun puolivälissä tai oikeastaan 1973. Tuolloin myös Kokoomus julistautui keskusta-oikeistolaiseksi puolueeksi jolloin puolueeseen tuli näitä kaappivasemmistolaisia ja nykyään näitä "sinivihreitä" kaappivihervasureita. Ps on nyt ottanut paikan oikeana oikeistopuolueena kun Kokoomus on kuohittu. Kai te muistatte miten Tuure Junnila leimattiin jopa omassa puolueessa äärioikeistoksi?
”Ajan henki” on se syy millä selkärangattomat puolustelee tekojaan. Vielä vuosikymmenten jälkeen historiankirjoissa ihmetellään mikä ihmisiin oikein meni.
Kansan syvissä riveissä veteraaneja on kunnioitettu aina. Sekä vasemmiston että oikeiston piirissä.
Tiedän että tällaisiin "keskusteluihin" osallistuminen on sikäli turhaa, että se ei tahallisesti valheita levittäviin vaikuta, mutta haluan kuitenkin kunnioittaa faktoja. Kun valheita tarpeeksi levitetään niin monet alkavat niitä uskoa. Tällainen on esim. väite että olisin sanonut veteraaneille, "mitäs menitte". En suinkaan kiistä sitä että minun sukupolveni radikaaleista on varmaan joku näin sanonutkin, mutta minun suuhuni ja ajatteluuni ei se sovi. Sen voi vaikka tarkistaa esim. 1967 julkaisemastani kirjasta Tahditon rauhanmarssi.
Laajemmin Suomen tilaa ja sopeutumista uuteen sodanjälkeisiin olosuhteisiin voi arvioida vaikka Paasikiven päiväkirjoja lukemalla, jolloin saa paljon realistisemman kuvan siitä mitä todella tehtiin ja ajateltiin. Sama koskee sosialidemokraattien roolia jotka sodanjälkeisissä oloissa olivat se voima joka pysäytti kommunistien vyörytysyritykset.
60- ja 70-luvulla sosialidemokraatit olivat myös eturintamassa patoamassa taistolaisvyörytystä. Se koskee myös ja nimenomaan niitä demareita, jotka toimivat sadankomitealaisessa rauhanliikkeessä - siis länsimaiden vapaassa rauhanliikkeessä erotuksena taistolaisvetoisesta ja NL:n ulkopolitiikkaa tukevasta rauhanpuolustajista. Itse pääsin sadankomitean julkaiseman Ydin lehden päätoimittajana "neuvostovastaisten voimien" kirjoihin.
Ehkä kannattaa myös muistaa niitä SKDL:n sosialisteja - "aleniuslaisia" - jotka myös ottivat vastaan taistolaisvyörytyksen kovimmat iskut.
Totta toki on että sosialidemokraattien näkemys hyvinvointovaltion rakentamisesta ja vahvistamisesta poikkesi silloin ja poikkeaa edelleen porvarillisista näkemyksistä. Näistä eroista pitäisi sivistyneessä yhteiskunnassa osata keskustalla vastapuolta demonisoimatta,
Vähän vaikea oli huolehtia kun koko aikana oikeistohallitus oli 1964-1966. Muut oli kansanrintamaa ja punamultaa.