Kysely: miksi haluat olla parisuhteessasi, vaikka seksielämäsi on huonoa?
Itse olen saavuttanut sen rajapyykin avioliitossa, että haluan tehdä päätöksen suuntaan tai toiseen ja sitten elää sen mukaan. Kaikki konstit on kokeiltu, mutta mikään ei auta. Suhtautumisemme seksiin ja seksuaalisuuteen sekä sen merkitykseen ja toteutumiseen parisuhteessa on vaimon kanssa vain yksinkertaisesti liian erilainen emmekä tällä saralla pysty tekemään toisiamme onnellisiksi. Kaikilta muilta osin parisuhteemme on omasta mielestäni täydellinen ja rakastan vaimoani yli kaiken. Lisäksi meillä on minusta ihana perhe, jonka haluaisin pitää koossa elämäni loppuun asti. Eli tilanne on erittäin surullinen ja samalla päätös myös erittäin vaikea.
Ja koska se kuitenkin jotakuta kiinnostaa, niin kerron, että harrastamme seksiä keskimäärin yhden kerran kuukaudessa. Silloin kun seksiä on, se on erinomaista ja nautimme siitä molemmat todella paljon. Seksin Vähäistä määrää suurempi ongelma on se, että en koskaan saa vaimoltani minkäänlaista osoitusta siitä, että hän haluaisi minua tai pitäisi minua miehenä viehättävänä. Seksuaalisuus ei myöskään ole suhteessamme läsnä missään muodossa seksikertojen ulkopuolella (esim. vaimoni ei koskaan halua viritellä mitään jännitettä välillemme eikä myöskään vastaa minun yrityksiin). Ikämme on 45 ja 44, yhdessä olemme olleet 25 vuotta. Yläkouluikäisiä lapsia 2 kpl.
Kommentit (26)
Liian paljon menetettävää meillä molemmilla ja lapsilla, joten tästä syystä emme eroa. Suhde myös muuten riittävän hyvä. Molemmilla silloin tällöin muita satunnaisia kumppaneita, vaikka näistä ei avoimesti puhutakaan.
Samoista syistä kuin edelliset. Itsellä vain se ero, että olen ainakin toistaiseksi myös ollut uskollinen, koska se on minulle tärkeä arvo. Periaattessa mitään järkeähän siinä ei ole, koska olen ajautunut tilanteeseen täysin toisen ihmisen haluttomuuden takia. Mutta sen olen huomannut, että seksittömyyden jatkuessa pitkään sitä ei sillä tavalla enää osaa kaivatakaan. Ja kun pääosin kotikonttorilta yksinäni työskentelen niin minkäänlaisia houkutuksiakaan toisten ihmisten muodossa ei pääse tulemaan.
Oletteko keskustelleet siitä, miksi naista ei haluta? Eikö hänellä ole luonnostaan haluja vai onko joku muu syy? Mitä hän on mieltä suhteestanne, onko henkistä läheisyyttä, romantiikkaa, huomiointia jne. hänen mielestään tarpeeksi?
Mulle esim. seksi on vain ekstra ja muu suhteessa on tärkeämpää. Mieheni "hyvä suhde" näyttäytyy mulle kivana kämppistelynä, tarvitsen romantiikkaa ja syvällistä henkistä yhteyttä halutakseni toista fyysisesti.
Vierailija kirjoitti:
Samoista syistä kuin sinä: suhde on muuten täydellinen ja perhe on minulle tärkein asia maailmassa. Arvostan vaimoani ihmisenä todella paljon ja olen hänelle monesta asiasta ikuisesti kiitollinen. Mutta koska kuitenkin koen, että minulla on nelikymppisenä oikeus vielä seksiin ja vastakkaiselta sukupuolelta tulevaan positiiviseen palautteeseen, harrastan silloin tällöin seksiä muiden naisten kanssa. Tämä ei ole minulle tuottanut minkäänlaisia omantunnon tuskia sen jälkeen, kun kävin asiat itseni kanssa läpi.
Sama täällä. Ei nelikymppisen miehen tarvitse munkkina elää vain sen takia, että oma kumppani ei halua.
Kiinnostaisi tietää, mitä käytännössä tarkoittaa kaikkea on kokeiltu tilanteen parantamiseksi? Olen haluton osapuoli, olen aikanaan ehdottanut pariterapiaa suhteen ongelmien selvittämiseksi ja se ei kiinnostanut toista osapuolta, joten sanoisin, että niin makaa kuin petaa.
En minä parisuhteessa halua olla, koska ihan rehellisesti en pysty rakastamaan ihmistä, joka ei moneen vuoteen ole seksuaalista eikä tunnetason läheisyyttä tarjonnut. Kunhan nyt olen pitänyt tärkeänä, että lapsemme ovat saaneet asua molempien vanhempiensa kanssa. Sekin kyllä nyt on loppumassa, koska mies haluaa eron. Eipä tuolla nykyisen parisuhteen ulkopuolellakaan ole mitään tavoittelemisen arvoista, ihan sama.
Vastaan nopeasti alkuperäiseen tekstiini: olemme kokeilleet pitkäkestoista parisuhdeterapiaa ja seksuaaliterapiaa. Olemme lisäksi aina pystyneet avoimesti keskustelemaan suhteestamme ja siitä, mitä molemmat toivomme toisiltamme. Lisäksi olemme pyrkineet siihen, että vastuu velvollisuuksista jakautuu tasaisesti suhteessamme siten ettei kumpikaan kuormitu liikaa. Joten vaimoni tapauksessa kyse on yksinkertaisesti siitä, että hänen libido on vain niin matala. Itse hän on sitä kuvannut siten, että suhteessa vaivannäköön palkinto ei ole niin suuri, että sen eteen viitsisi kovin usein työskennellä. Näin siis siitäkin huolimatta, että hän nauttii seksistä paljon silloin kun sitä on.
Koska sellaista suhdetta ei koskaan löydä että kaikki olisi täydellistä. Joku mättää aina ja ihan varmasti. Ehkäpä se ongelma onkin omien korvien välissä eikä sillä kumppanilla.
Meillä on paljon ja huonoa seksiä. Mies vaikuttaa tyytyväiseltä. Itselleni seksi ei merkitse mitään ja mieluummin olisin täysin ilman. Mies on muuten rakas ja täydellinen kumppani ja hyvä isä lapsillemme. Olemme koko aikuisikämme olleet yhdessä. Kaipa sen halut pikkuhiljaa vähenee.
Vierailija kirjoitti:
Vastaan nopeasti alkuperäiseen tekstiini: olemme kokeilleet pitkäkestoista parisuhdeterapiaa ja seksuaaliterapiaa. Olemme lisäksi aina pystyneet avoimesti keskustelemaan suhteestamme ja siitä, mitä molemmat toivomme toisiltamme. Lisäksi olemme pyrkineet siihen, että vastuu velvollisuuksista jakautuu tasaisesti suhteessamme siten ettei kumpikaan kuormitu liikaa. Joten vaimoni tapauksessa kyse on yksinkertaisesti siitä, että hänen libido on vain niin matala. Itse hän on sitä kuvannut siten, että suhteessa vaivannäköön palkinto ei ole niin suuri, että sen eteen viitsisi kovin usein työskennellä. Näin siis siitäkin huolimatta, että hän nauttii seksistä paljon silloin kun sitä on.
Entäs nettiporno ja omat kädet. Sehän on muutenkin edessä jos vaimosi jätät.
Minusta pitää olla sen verran miestä/naista ja kunnioitusta kumppania ja parisuhdetta kohtaan, että kokeilee ensin terapiaa, ennenkuin juoksee selän takana vieraisiin. Tätä ennen pitäisi myös käydä keskustelu siitä, että on aikeissa hakea seksiä muualta, jolloin voidaan vielä miettiä yhdessä, että ryhdytäänkö avoimeen suhteeseen ja millä ehdoin vai erotaanko.
Ei kaikki voi olla täydellistä pitkässä avioliitossa. Niin se vain on. Se on sitä elämää!
Samoja ajatuksia. En halua rikkoa perhettä lapsiltani enkä uusperhekuvioita heille. Kaikissa parisuhteissa on ongelmansa, osaan hoitaa tarpeeni itsekin. Muuten arki toimii ja ollaan kavereita. En jaksaisi aloittaa treffailua enkä usko mihinkään ikuiseen rakkauteen ja prinsessahöttöön.
En ole täysin varma, että seksi todellisuudessa on ap:n vaimolle hyvää. On melko tavanomaista, että suhteen alkuvaiheessa nainen teeskentelee nautintonsa miehen kanssa, koska haluaa rakastuneena miellyttää miestä ja saada hänet tuntemaan itsensä mahdollisimman hyväksi mieheksi. Teeskentely jää helposti päälle ja vuosikymmenien teeskentelyä on hyvin vaikea tunnustaa kumppanille edes terapiassa, sillä se saattaa johtaa muuten hyvän suhteen hajoamiseen.
Mun mielestä on vain yksi kysymys: Haluatko jättää lapsesi ja hajottaa heiltä perheen siksi että saat hyvää seksiä vain kerran kuukaudessa?
Liian laiska kaikkeen siihen säätöön mitä tulisi eteen lasten alaikäisyyden vuoksi.
Mutta auta armias kun nuorempi muuttaa omilleen, tuleepi kultaiselle rouvalle todella kylmää kyytiä. Kaikki näiden vuosien hänen pillinsä mukaan tanssahtelut kostetaan niin, että hän todellakin ymmärtää ettei olisi kannattanut. Kaikki kuitit tallella minun maksamistani asioista tämän talouden eteen.
Tuskin maltan odotaa sitä kun palkkaamani juristi tulee vetämään hänet kölin ali monta kertaa. Maksan pelkästään siitä ilosta mielelläni...
Olen aloittajan ikäluokkaa oleva nainen. Seksiä meillä on 1-2krt viikossa. Läheisyyttä päivittäin. Kerran kuussa olisi minulle liian vähän. Ja se, että ei olisi läheisyyttä.
Onko noi useampi ensimmäistä viestiä kaikki saman kirjoittajan? Tyylistä päätellen.
Samoista syistä kuin sinä: suhde on muuten täydellinen ja perhe on minulle tärkein asia maailmassa. Arvostan vaimoani ihmisenä todella paljon ja olen hänelle monesta asiasta ikuisesti kiitollinen. Mutta koska kuitenkin koen, että minulla on nelikymppisenä oikeus vielä seksiin ja vastakkaiselta sukupuolelta tulevaan positiiviseen palautteeseen, harrastan silloin tällöin seksiä muiden naisten kanssa. Tämä ei ole minulle tuottanut minkäänlaisia omantunnon tuskia sen jälkeen, kun kävin asiat itseni kanssa läpi.