Syyskuulaiset viikkoon 32
Huomenta,
ja terveisiä sateisesta Espoosta. Nyt ollaan vihdoin ja viimein muutettu ja asuntokin saatu kohtalaiseen kuntoon, vielä muutama laatikko lojuu lattioilla, mutta minullahan ei muuta ole kuin aikaa. Mulla on nyt viikon vaivannut todella paha vasemman käden puutuminen nyt on enää sormen päät todella puuduksissa, mutta ei tunnu millään meneväb ohi. Täytynee huomenna taas mennä arvauskeskukseen kun sanoivat että jos ei lopu viikon aikana niin laittaa lähetteen jonnekin. Nyt kun olen ollut sairaslomalla niin ovat supistuksetkin loppuneet kokonaan!!! Ihana tunne kun olo on ihan normaali llukuunottamatta tuota kasvavaa masua joka on välillä hieman tiellä, mutta täysin positiivisessa mielessä.
Tällä viikolla tapaan uuden neuvolätätini, jännää.
Meillä on jo kaikki muut hankittu paitsi turvakaukalo autoon... me kun ei pahemmin babyn kanssa tulla autoilemaan kun on kaikki palvelut lähellä niin ei edes viitsittäisi tähän vauva-ajan kaukaloon hirveästi panostaa... isukilla kun on auto koko ajan käytössä ja tuskin babyä töihin mukaankaan ottaa.
Ohhoh, tulipa omaa napaa nyt oikein olan takaa... ihanaa että me ollaan jo todella voiton puolella...
skap1983 ja 33+6
Kommentit (49)
Toisaalta, tuleepa sisällä tehtyä hommia kun pitääkin ;)
"Viimeistä" lomaviikkoa viedään, ennen kuin arki taas koittaa.
Ulkona on tosi syksyinen keli, 15 astetta vaan lämmintäkin.
"Onni" moukaroi ehkä vähän vähemmän nykyisin mutta tehot huomattavasti kovemmat joka liikkeessä.
Maha tuntuu kasvavan ja venyvän, tuntuu että nahka kohta ratkeaa navan seutuvilta, kiristää ja nipistelee, vaikka kuinka olen koittanut rasvailla..
Yöt menee niin ja näin, nukkuessa, valvoessa ja vessassa rampatessa,
mut kun muistaa vaikka vartin kaks päivisin levätä niin hyvin jaksaa puuhailla.
Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Marili ja "Onni" 33+6
Nyt se sitten on alkanut, nimittäin ylistressaavan siskoni päivittäiset soitot. Sisko oli yöllä nähnyt unta, että olin lähtenyt synnyttämään ja pitkällä matkalla oli tapahtunut vaikka mitä kauheata. Sitten ei oltu saatu enää unta ja heti aamulla ensimmäiseksi piti tarkistaa minulta tilanne -huokaus-... Miten tämä tuntuukin niin tutulta edellisistä raskauksistani! Argh, laskettuun aikaan on vielä sentään kuukausi. Siskoni on kyllä oikein ihana ihminen, mutta voi kun tahtoo lähteä tuo mielikuvitus lentoon kovin herkästi :) Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin kohta nousukiitoon pääsee vanavedessä myös äitini. Molempia heitä rupeaa jossain vaiheessa raivostuttamaan minun rauhallisuuteni ja vähäeleisyyteni, jota oikein korostan (tahallisesti tai tahattomasti) näin loppumetreillä. Toivottavasti en sentään joudu kuuntelemaan uudelleen ja uudelleen kaikkia kauhu-unia, joita he tulevat näkemään seuraavien viikkojen aikana. Voi raasuja, kyllä heillä on rankkaa...
Anteeksi. Ei ollut tarkoitus vuodattaa näin, mutta joskus ottaa kyllä pannuun. Tuntuu, etteivät he todellakaan ymmärrä mitä fiiliksiä sitä itse käy läpi monet kerrat päivässä.
Tulin juuri kirjastosta. Mukaan tarttui muutama synnytyskirja. Kyllähän se mielessä usein pyörii, kieltämättä. Jonkinlaisia rentoutumisharjoituksia aion vähän kertailla.
Ristiselkä vihoittelee taas, muuten pärjäilemme pojun kanssa ihan hyvin.
Neuvola meillä on vasta reilun viikon päästä.
Lukemattomien romaanien pino pöydällä rupeaa pikkuhiljaa vajenemaan. Ahmin nyt niitä, kuukauden päästä niille tuskin enää onkaan aikaa.
Nyt on toiseksi viimeinen kesälomapäivä, keskiviikkona olenkin sitten mammalomalainen.
Hyvää uutta viikkoa teille kaikille! t. massumamma ja toukkis 34+5.
Neuvolasta terveisiä. Painoa tullut 160g vko, yhteensä 2,5 kg alusta. Paineet ok, hemppa noussut 128, joten voin lopettaa raudan syömisen toistaiseksi. Sf- mitta 30, sydänäänet ja liikkeet hyvät. Mutta pissassa oli proteiinia ja yhdellä plussalla sokeria, huomenna aamulla näyte labraan ja sitten katsotaan uudelleen. Toivottavasti ei nyt ole mitään! Ensi kerralla sitten uusi terkkari, hän on jo kolmas tämän raskauden aikana! Seuraava neuvola 2 viikon kuluttua ja painokontrolli-ultraan aikaa 3 viikkoa.
Olen nyt kesälomalla kolmatta päivää, josta sitten jatkan äippälomalla! On se vaan niin ihanaa, kun ei tarvitse ajatella töitä!! Joskus sitten ehkä vuoden päästä palailen työpaikalleni, MAHTAVAA =)
Ajattelin siivota koko talon katosta lattiaan, neliöitä on 200, saapi nähdä miten pitkälle jaksan. Intoa kyllä piisaa, mutta en tosiaan tiedä miten sitten käytännössä jaksan :) Vauvan vaatteita pesen heti, kun saan ne ulkona kuivaksi. Nyt on niin surkean sateinen ilma :(
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
M@MIx2 rv 32+3
Mä en jaksaisi enää, tuntuu välillä masentavalta lukea teidän pirteitä viestejä, älkää ymmärtäkö väärin, ihanaahan se OIKEASTI on ja hyvä juttu, mutta kun oma olo on kamala ja kamalammaksi käy, niin tuntuu, että olenko outo.
En vaan löydä raskaudesta mitään hyvää (no joo, onhan se ihastuttavaa katsoa, kun vauva siellä heiluu), tää raskaus ei vaan koskaan ole ollut mun juttuni, mitä ei herkästi varmaan uskoisi, kun onhan tämä jo viides kerta.
Vauvat ja lapset on ihania, mutta raskaus on ihan syvältä pyllystä, eteenkin tämä raskaus!
Koko ajan on hankala olo, en voi kauppaankaan kävellä ilman napakoita supistuksia ja vihlomista.
En pysy syömään juuri mitään, kun mahaan ei yksinkertaisesti mahdu ja sitten oksennan.
Maha on ihan valtava ja painaa. Vauva on varmaan jo nyt yli 3kg (no kohta se selviää).
Haluan vaan eroon tästä mahasta ja huonosta olosta ja vauvan syliini!!
Mustaverho ja kaneli 34+3
Heido!
Jokapaikassa tuntuu satavan vettä, ei täällä Savossa, päin vastoin koko päivän on aurinko paistanut ;0) Tosin hieman viileältä tuntuu................
Meillä ois huomenna käynti pelkopolilla.....jännittää miten siellä menee ja onko mitään hyötyä(?) Poika tuntuu liikuskelevan vilkkaasti ja heittää kuperkeikkaa ja olo on mitä mainioin! Toivottavasti myös mustaverhon olo helpottaa! Mutta me palaamme asiaan jälleen huomenna pelkopolin jälkeen....
Moro!
Luluzu & "Pertti" 33+1
Hei kaikille täältä Länsi-Suomen harmaasta maanantaista! Vettä ripsuttelee ja mieli on alakuloinen. Mä olen näköjään täysin säiden armoilla tämän mielialani kanssa.
Mustaverho, onpa ikävä juttu, että olet saanut tarpeeksesi tästä raskaudesta. Sinua varmaan mietityttää kovasti se vauvan koko. Toivottavasti saat pelkopolilta apua ja jos vauva on isokokoinen, niin sen asian eteen myös tehdään jotain! Kovin herkästi ne eivät kai käynnistämään lähde, mutta onhan siinä myös äidin vointi otettava huomioon.
Minäkin kävin kirjastossa ja lainasin muutaman kirjan raskaudesta ja synnytyksestä. Väkisinkin tuo synnytys tuppaa mieleen, vaikka olen yrittänyt sitä vielä tunkea taka-alalle. Onhan se toisaalta aika ajankohtainen juttu, varsinkin jos vauva päättää puskea maailmaan jo viikolla 37. Minun tuurillani mennään kuitenkin sinne kauhuviikoille 41-42...
Viime yönä jalkojani särki aivan tajuttomasti. En tiedä onko magnesiumin puute vai mikä, mutta pakko oli pompata ylös ja kävellä pitkin poikin. Mies oli huolissaan ja kyseli vartin välein vieläkö jalkoja särkee. Onko teillä muilla vastaavaa oiretta? Minulla alkoi eilen päivällä ekan kerran, kun menin pitkälleni.
Taidan lähteä kurkkaamaan uuniin, että miltä makaronilaatikko näyttää :-)
Mukavaa viikkoa kaikille!!
Miaea ja masukki 33+0
Hei,
Täällä fiilis myös vaihtelee, välillä on intoa täynnä, laitan tavaroita järjestykseen ja puuhaan ihan hulluna. Sitten iskee pessimismi ja ärsytys: maha on iso ja hankala, ruoka ei mahdu kurkusta alas mutta silti on koko ajan nälkä ja mitä jos se ei liikukaan ja kaikki menee taas pieleen.
Tänään sijaiseni on mennyt lomien jälkeen töihin, puhelimeni on soinut jatkuvasti ja lopulta tuskastuin niin, että menin siellä käymään ja kaikkiin hänen kysymyksiin pystyin näyttämään vastaukset kansioista ja koneelta. Ei ollut tytsy ehtinyt niihin vielä tutustua.. Mutta soitti miut kuitenkin paikalle. Olisi niin mukavaa olla yhteiskuntakelpoinen ja olla töissä tavallisesti! Ja yhtäaikaa en jaksaisi sitten millään.. Varsinkaan neuvoa toista... Sitä on kai luvassa ainakin tämän viikon. Miten teillä muilla on mennyt sijaisten perehdytykset? Miksi se on aina niin hankalaa...
Takaisin iloisiin aiheisiin: käytiin siis miehen kanssa HKI:ssa viime to-pe, mies halusi että käydään rauhassa Ikean lastentarvikeosasto läpi ja sitten me ostettiin hoitopöytä, lipasto ja mattoja ja tauluja ja lamppu jne. Oltiin hotellissa yötä ja perjantaina turistina Suomenlinnassa yms. Oli mukavaa! Pelasti koko kesän.
Viikonloppu sitten tosiaan laitettiin kotia uusiksi: vaihdettiin makkaria ja vierashuonetta ja saatiin yksi huone vapaaksi Jaakolle ja sinne koottua ne uudet kamppeet. Keskenhän se jäi, kun meinaa usko loppua, mutta loput saa laitettua pikkuhiljaa tässä matkan varrella sitä mukaa kun siltä tuntuu. Sunnuntaina käytiin vielä kirpparilla (mies lähti mukaan!) ja löydettiin parvekevaunut 15€:llä. Yes.
Tänään oli neuvola, missä syy kaikkeen tähän "energisyyteen" paljastui: hemppari huitelee 150:n paikkeilla. Vaikka en edes syö rautaa. Kaikki muukin on kunnossa: painoa on nyt tullut se vajaa 12kg lähtöpainoon, verenpaine, pissi yms. OK. Syke kuului hienosti ja sf-mitan nousu on tasottunut kun Jaakko on laskeutunut jo aika alas. Sekin oli mukava uutinen, koska sieltä se tuskin enää nousee perätilaan ja silloin kun se ei enää kiepsahtele, riski sotkeutua napanuoraan on pienempi.
Näillä siis mennään. Kuukausi jäljellä, jos kaikki menee hyvin. Onko muita, ketkä käy jo kerran viikossa neuvolassa? Se taitaa olla mulle sitä erityistarkkailua.. Tämän viikon torstaina on taas mielenterveysultra, samalla tehdään varmaan alustavaa koko- ja synnytystapa-arviota.
Kaikille oikein hyviä vointeja,
T. Arkamamma ja Jaakko rv 35+3
Mulla hyppää tohon tietsikkaruutuun jatkuvasti joku kirjantekemisen mainos joka on koko ruudun kokoinen, ärsyttävää! Tollaiset pitäisi kieltää kokonaan!
Noniin. Täällä tunteet ailahtelee enemmän ja vähemmän, välillä alkaa suututtaa ja pinnaa kiristää ihan aiheetta, samoin jotkut jutut alkaa huvittaa ihan päättömästi.
Kuulostaa ihanalta tuo Arkamamman sisustus, mäkin olen haaveillut, että jos joskus saisi kerralla valittua yhden huoneen huonekalut yms. niin olisipa luksusta!
Nasu: Mullekin neuvolassa höpötettiin viimeksi jotain vauvan asennosta ja kääntämisestä puhuttiin, mutta jotain sekavaa siinä oli, kun nlakorttiin oli kuitenkin laitettu että mahd. rt? Omasta mielestä vauva on kyllä poikittain, koska liikkeet tuntuu etenkin oikeassa kyljessä ja ylävatsassakin välillä... Kääntämisestä olen nyt lueskellut ja aika ristiriitaisia juttuja siitä kuulee, mutta pääosin kyllä ihmiset suostuisivat siihen uudestaankin tarpeen vaatiessa!
Massumamma: Koita kestää niitä soittoja, hyvää ne kai ajattelee! Mä en ymmärrä mitä ihmiset oikeesti ajaa takaa sillä, että la:n lähestyessä soitellaan jatkuvasti? Mäkin olen jo parin ihmisen suusta kuullut että "minä sitten soittelen sulle aamuin illoin kun la on lähellä..." Ja mitähän se sitten auttaa? Ajattelin ensin, etten kerro la:a tarkasti, mutta sitten olisin saanut niitä soittoja koko syyskuun ajan, nyt ehkä vähän vähemmällä voisin selvitä...
Mustaverholle sympatiat olosta! Koita jaksaa ja toivotaan, ettei vauva ole liian iso!
Vähänkö nauratti sunnuntaina, kun minulla on kuitenkin jo kaksi lasta ennestään ja silti en tunnistanut supistusta sen tullessa! Harjoitussupistuksia on siis tullut jo yli viikon ajan, mutta nyt vasta tajusin että niitähän ne! :)
Minkälaisia turvakaukaloita te olette hankkineet? Netissä seikkailin ja otin niistä selvää, mutta olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä! Kuinka paljon olette laittaneet painoarvoa tehdyille testeille? ( esim. autoliiton sivuilta löytyi kolaritestin tulokset ja sen mukaan aika moni istuin onkin vain "välttävä"!)
Lisäksi että ne ovat aika arvokkaita (jep jotenkin pihi tai nuuka ollaan ja mieluiten ostaisinkin käytettynä, jos vaan joltain löytyisi hyväkuntoinen...)!
Hyvää päivänjatkoa!
t. Sanelma 32+2
Viikon lomalta palanneena, ei voisi työt vähempää kiinnostaa. Tuli jotenkin totaalinen stoppi työntekoon. Tosin, yhden ohjelman käyttö on ollut mun varassa, joten ohjeiden teko alkaisi oleen ajankohtaista, ettei tosiaan puhelin soi kotona jatkuvasti.
Otan töistä kyllä koneen kotiin, että voin tarvittaessa antaa puhelinapua. Se onnistuu helpommin, kun näen ja räpellän itse ohjelman kimpussa ja saan samalla neuvoa puhelimen päässä työkaveria...
Positiivista: kaverin tyttö syntyi la-su yönä ja pääsen tällä viikolla katsastamaan uuden ihmisen alun <3
Kaukalo asiaa: Meillä telakalla varustettu Brio. Jalustan kanssa suositushinta 189€. Esikko tulossa, joten josko sitten vielä seuraaville olisi käyttöä. Äiti on koko raskauden ajan toitottanut, että kaukalo on ostettava uutena ja muualla voi sitten yrittää säästää. Joku oli pelotellut sen käytetyn kaukalon vaaroilla... Vähän hermona tuntuu olevan tämä tuleva mummu ;-)
Pähkinä liikkuu ja melskaa niin, että ukkeli viime yönä sille taisi paasata siitä, kuinka tärkeää äidin olisi nyt saada nukkua :-D Ei mennyt viesti perille jostain ihmeen syystä.
Mulle tulee aina välillä koviakin tarmon puuskia ja saan kovasti aikaiseksi, mutta toisinaan olo on niin vetämätön ja p***a, ettei vois vähempää kiinnostaa... Vähän kuten arkamammallakin...
Ainoa vaan, että olen arkikselle vähän kade, kun saa sisustaa uutta pienelle :-) Meillä oon joutunut tilan puutteen vuoksi vähän säveltämään ja soveltamaan, mutta ehkä laajennuksen myötä sitten saan riittävästi tilaa meille...
Mä näin kans unta uudesta tulokkaasta, mutta se oli lähinnä painajainen ja olin melko ahdistunut, kun heräsin. Unessa meillä oli poika...
Mustaverho: Ikävää, kun fiilikset on alhaalla. Onneksi kohta on jo synnyttämisen aika, ettei sun "tuskaa" kestä ihan hirvittävän pitkään. Tsemppiä loppuajalle :)
Nyt mä oon kokenut ensimmäiset supistukset. Tai siis luulisin, että ne oli niitä. Oltiin vaeltelemassa Oulunjärvellä lomalla ja siellä maha meni kivikovaksi ja minä paniikkiin. Istuin hetken ja hengittelin rauhassa ja se menikin sitten ohi. Kipeää ei varsinaisesti tehnyt, mutta aika häijyltä tuntui...
Eiköhän tässä ollut taas ihan riittämiin yhdeltä ihmiseltä :-)
Jaksamista kaikille :-) Mirrel ja Pähkinä 32+6 (huih, aika paljon)
Taas tuli nukuttua tavalliseen tapaan. Nukun hyvin johonkin tiettyyn pisteeseen, mutta sitten kun herään, valvon aina vähintään 1,5 tuntia eikä uni tule millään. Välillä valvotaan yöllä, tänään aikaisin aamulla.
Olipa ihana ilta kun sai olla ja tehdä omia hommia, esikoinen lähti mummille ja pappalle eilen ja tulee vasta tänään kotiin. LUKSUSTA! Lapset on ihania, mutta siitä huolimatta, nauttikaa kaikki te, jotka esikoista odotatte. Sitä omaa aikaa ja lepoa silloin kun tykkää, ei osaa arvostaa siinä vaiheessa kun se on itsestään selvää.
Ens viikon maanantaina on sitten synnytystapa-arvio ja viimeinen ultra. Sitä odotellessa.
Me hommattiin juuri toinen auto joten pitäisi sinne ostaa uusi turvaistuin. Tuo turvaistuin asia minuakin mietityttää. Tuntuu, että toisessa testissä pärjää toinen, ja toisessa toinen istuin tai kaukalo, mistä nyt puhutaankin. En tiedä kuinka suurta painoarvoa noille annan. Hintaa myöskin katson. Luotan siihen, että ihan halpa ei varmaankaan ole myöskään kaikista turvallisin. Toisaalta onhan ne kaikki suomessa myytävät istuimet jonkin testin läpäissyt, ettei markkinoille kai ihan susi istuin pääse. Ja jos oikeasti jotain tapahtuu, on se sitten korkeimman kädessä miten käy. En usko, että siinä tilanteessa niin suuri merkitys on sillä istuimelle (lähinnä ajattelen nyt näitä suosittuja istuimia, britax, graco, hts, jne.)
Mutta tällaista tälla kertaa
Elohelmi ja Pirkko 35 + 2
Niin ollaan taas viikoa lähempänä määränpäätä.
Viikonloppuna pidettiin esikoisen 6v. ja kakkosen 4v. synntäreitä. oli melkoista hullunmyllyä, mmut nyt on ohi. Ja niistä kun kerkee toipua niin kohta alkaa se varpajaisrumba ja sit ristiäiset.. mut ei voi mitään, näillä mennään :)
En muista oliko mustaverho joka pelkäsi vauvan kokoa, mulla on kans joku mörkö takaraivossa, vaikka edelliset olleet ihan hyvän kokoisia. Nyt oon koko ajan pelänny et on yli 4kg.. mutta jospa kaikki menis hyvin olkoon niin tai näin.
Kiva kuulla että muutkin näkee unia, minä näin toissa yönä unta että meille syntyi poika-vauva( ja oikeesti pitäis ollakin tulossa) hän painoi 3960g ja oli huimat 60cm pitkä!!!!! vähän hymyilytti aamulla kun mietin asiaa.
Ja en tiiä minkä edellä on mutta seksihalut on tullu monin kertaisina takaisin, mies on joutunu tekemään nyt pitemmän hukin kun kuski saikulla ja ei oo ollu kahteen iltaan kotona, niin näin sitte unta et se oli kotna ja himot oli valtavat!! onko muilla vastaavaa? jännä, vaikka vois kuvitella päin vastoin tämän mahan kanssa..
Vauvanvaatteita pitäis tänään pestä, sänky on kasattu ja vaunut, muut on viel pystyssä metässä. Ois aika järkevää laitella tavarat valmiiks kun mistä sitä ikinä tietää millon lähtö tulee. Kavereiden häät ois lauantaina, pitäs kokeilla johonkin vähän juhlavampaan ittesä saaha tungettua, ei oikein viitsis enää ostaa mitään erikseen, no aika näyttää.
Mutta nyt on mentävä puuhatelemaan ettei laiskuus iske. Hyviä vointeja kaikille ja koitetaan nauttia näistä viimeisistä viikoista kaikesta huolimatta :)
kmk-83 ja vaavi 36+0
Hei,
eikö kukaan meinaa synnyttää ennen aikojaan..? Nyt alkais olla jo turvallista.. .vinkvink. :)
Kolusin keskusteluja läpi, huhtikuun keskustelut on tallessa, mutta en löytänyt sieltä sitä esittelylistaa. Tehdäänkö uusi? Osaisiko joku? Muilla taitaa olla muotoa:
Nimimerkki:
Äidin ja isän iät:
Asuinpaikka:
Monesko lapsi:
La:
Synnytyssairaala:
T. Arkis
Ja samalla omia kuulumisia...
Eli samoilla mennään, kuin moni muukin. Yöt erittäin rikkonaisia, silti energiaa tuntuu riittävän vaikka miten paljon. Tai no sekin riippuu pitkälti päivästä.
Toisina päivinä - kuten tänään - saa paljonkin aikaan, kun taas toiset menee ihan penkin alle.
Vatsa senkun kasvaa, tai no oikeastaan tuntuu ettei se kasva vaan muuttaa muotoaan. Välillä vauva jumppaa kovasti, kun taas välillä hiljaisia hetkiä. Kuten joku kirjoitti, liikkeet muuttuneet vaimeammiksi - paitsi joskus on kunnon rumbaa :-).
Vauva tuntuu tosi isolta vatsan läpi ja vaikea sanoa,missä asennossa on. Tuntuu että välillä potkii tuonne alavatsaan, toisinaan taas kylkiluut ovat koetuksella. Joka tapauksessa liikettä tuntuu. Toivottavasti olisi raivotarjonnassa,ettei käännökseen jouduta. Perätilassa en synnytä, sitten saavat leikata.
Painoarvio viikolla 32+4 oli se 2,3 kg, luulisin että nyt paino hipoo jo ehkä 2,5 kg? Vai miten paljon kasvavat viikossa? Omaa painoa ainakin tulee, kun ruoka maistuu vaikkakin närästää kauheasti...
Mutta tunnin päästä nla,sitten lisää...
mami
Vointi on olosuhteisiin nähden ok, pikkufutari potkii milloin minnekin ja töitä jäljellä 2 viikkoa.
Vesseli ei ole oikein löytänyt asentoa vaan pyörii edestakaisin. Jossain määrin alan olla kyllästynyt olotilaan, mutta sekin vaihtelee päivittäin. Kun vauva on oikein ylhäällä ja poikittain, olo on tosi tukala kun hengittäminen on hankalaa ja kaikki syöminen närästää. Sitten taas on päiviä, jolloin ei oikein muistakaan olevansa raskaana - kuten tänään.
Hankinnat ovat ihan vaiheessa, puuttuu vain sellaisia olennaisia pikkujuttuja kuin sänky ja vaunut... Ehkä tällä viikolla? Eka raskaudessa olin paljon paljon systemaattisempi, näköjään tämä toinen kerta menee vähän niinkuin rutiinilla. Ainakin sellainen uutuudenviehätys on poissa. Enkä kyllä edes vielä ymmärrä kunnolla sitä, että meillä on 2 kk kuluttua vauva!
Donna 32+5
Moni alkaa olla jo aika kärsimätön mahansa kanssa. Mullakin on nyt ekoja kertoja tullu mieleen, että pian rupeis riittämään. Olo on kyllä pääosin hyvä, mutta liikkuminen hidasta ja nukkuminen katkonaista. Toisaalta en haluis vielä synnyttää. Meidän toinen poika aloittaa ensi viikolla eka luokan ja hyvä keksittyä ensin siihen asiaan. Saa tuleva keskimmäinne olla vielä hetken meidän "vauva" ja kaiken keskipiste ;)
Tänään mulla oli lääkärineuvola. Kaikki oli ok ja vauva normaalin kokoinen. SF-mitta oli 2 vkoa sitten hoitajan mittaamana 31, mutta nyt lääkäri sai lukemaksi 30. Ei ollut mitan laskusta kuitenkaan huolestunut, kun vauva oli laskeutunut alas ja mitat voi vaihdella asentojen mukaan. Yläkäyrärältä olen siis siirtynyt keskikäyrän alapuolelle! Yritän olla sterssaamatta, vaikka tottakai sitä toivois jo oman mielenrauhan kannalta, että vauva ja maha kasvais mahd. tasaisesti. Toisaalta ei olis kiva pelätä, että vauva olis päälle 4,5 kiloinen. Ymmärrän hyvin niitä, joita vauvan iso koko pelottaa...
-Wiltsu, tänään rv 35+0!-
Minäpä kirjoitan jotain piiiitkästä aikaa. Olen kyllä käynyt lukemassa teidän kuulumisia välillä.
Mustaverhon kanssa minulla hyvin samoja ajatuksia. En ole osannut nauttia tästä raskaudesta pätkääkään. Alussa oli niitä inhottavia verenvuotoja ja sitten alkoivatkin muut vaivat. Nyt tuntuu että kaikki liikkuminen on tuskaa; supistaa ja vihloo tuonne alas. Vauvan liikkeet ovat ihania seurata, mutta nekin sattuvat. Kolmen lapseni kanssa yritän selvitä päivästä toiseen ja välillä on itku herkässä. Odotan jo kovasti synnytystä ja joku tuossa kysyikin etteikö kukaan meinaa synnyttää etuajassa ni mä kyl luultavasti synnytän... Lääkäritkin veikkaavat tuota synnytystä tapahtuvaks viimeistään syyskuun alussa...
Viikon päästä on lääkäri, jossa katsotaan mikä on tilanne kohdunsuulla ja miten iso vaavi ois tulossa. Mahan mitta on mennyt koko ajan ylimmäisen käyrän yläpuolella reippaasti ja nyt on niin paljon supistellut et on ihme jos mitään ei ole tapahtunut.
Meillä matkaa synnärille noin 90km ja lääkärit ehdottomasti sitä mieltä, että matkaan ambulanssilla aikaisempien nopeiden synnytysten vuoksi. Siinä lisää jännitystä elämään. Näitä pähkäilen päivät ja lisäksi esikoisen koulun aloitusta ym.
Aurinkoa!
3_x_äippä 32+5
Moi kaikille!
Mulla alkaisi virallisesti äippäloma vasta perjantaina, mutta sain nämä 4 päivää saikkua, kun on kädet puutuneet ja nukun huonosti ja olen päivisin ihan pihalla. Vähän kans selkä vihottelee, mutta muuten olo on mainio.
Täällä alkaa monella olla jo ihan selvästi odottavat ja innostuneet tunnelmat =) No niinhän se pitääkin kun ollaan jo elokuussa. Uskomatonta. Toivottavasti kaikilla menee loppuraskaus mukavasti, ja voimia ja tsemppiä varsinkin Mustaverholle! Pian varmasti helpottaa! Koita jaksaa.
Arkis: Mulla on nyt myös viikon välein neuvola, seuraava tosin kahden viikon kuluttua kun ensi viikolla on neuvolalääkäri.
Sitten vähän omaa napaa: Tänään neuvolassa se täti taas otti mua päähän, ei vaan meidän kemiat natsaa. No, nyt ei sitten ollut tietoa siitä, miten päin vauva on, aikaisemmin on ollut raivotarjonta. Nyt se epäili, että on kääntynyt takaisin istumaan, ei kiva! Toivottavasti kääntyy takaisin. No, ens viikolla lääkäri tutkii tarkemmin ja tekee myös synnytystapa-arvion. Hemppa oli noussut, nyt 117, eli paras mulla ikinä. Sf oli laskenut kahden viikon takaisesta, nyt 30. Ihmettelen, että mitä järkeä koko mittauksesta on, kun se pomppii edestakaisin mittaajasta ja vauvan asennosta riippuen. Nyt se oli 0,5 cm vähemmän kuin viimeksi. Tosi luotettavaa! =/ (Sorry, valitus) Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
No joo, muuten varmaan kaikki kunnossa, painoa tullut ihan reippaasti, 13 kg alusta. Olen päättänyt olla siitä stressaamatta siitä, onneksi se on asia, johon neuvolantäti ei ole puuttunut.
Nyt jään jännäämään ens viikon lääkäriä, että miten päin tuolla masussa majaillaan ja mitä sitten tapahtuu, jos vauva on perätilassa. Kääntäminen ei innosta eikä myöskään sektio... Katsellaan
Miisu1 34+4
Olipahan aikamoinen yö... yleensäkkin yötmenee vessassa ravatessa mutta viimeyö meni täysin siellä istuessa. En tiedä olinko syönyt jotain huonoa vai mitä mutta maha oli niin sekaisin ja kramppaili että luulin jo kuolevani. Aamuyöstä päädyin sohvalle nukkumaan että kulta saa nukuttua edes hetken enne töihin lähtöä.
Moni on kirjoitellut käsien putumisesta ja kiinnostaakin että onko se teillä jatkuvaa vai vain josain vaiheessa päivää? Itselläni on nyt ollut viikon 24/7 vasen käsi puuduksissa. Nyt on muutaman päivän olleet sormen päättodella puutuneet niin etten oikein tunne mitään. Eilen yritin ommella verhoja mutta käsi ei tuntenut kangasta lainkaan niin osottautui mahdottomaksi tehtäväksi.
Olo alkaaolla melko tukala vaikka mulla ei sf mikään korkea olekkaan=28.... hieman huolissani babyn kasvusta mutta eiköhän perjantaina neuvolassa selvinne paremmin taas...
nytpakko mennä takaisin sängyn pohjalle kun on niin kehno olo..
skap 1983 ja baby
Skap1983; Mulla on tuollaiset oireet aina enteilleet synnytyksen olevan lähellä. Joka kerta oon alkanu oksentamaan/ripuloimaan kun synnytys alkaa. Mut voihan se toki olla muutakin, esim.mahatautia.. paljon sulla on viikkoja?
Aamulla kävin neuvolassa, kaikki muksut piti mukaan herättää ja oli työtä, ne kun on aika aamu-unisia. Kasilta oli aika, mut hengissä selvittiin. Kaikki oli ok. sf oli nyt 31cm ja painoa ei oo nyt tullu onneks lisää. Jospa ei tuliskaan enää, pitää koittaa kattoo mitä suuhunsa laittaa. Nyt on tullu 9kg..
Eilen käytin pienimmäistä tk:lla kun jäi joku viikko sit oven väliin sormi, niin nyt sitte meinaa tulehtua. Ottivat kynnen pois että paranis nopeemmin. Koitin pyytää itelleni kuuria poskiontelon tulehdukseen, mutta ei prkl antanu. Lauantaina tuli nuha ja mulla on tosi ahtaat nenäontelot, eli herkästi menee poskionteloihin, niin se oli peruste ettei antanu sitä kuuria kun ei oo ollu tarpeeks kauan nuha ja kun ei kuumettakaan oo ollu. Ärsyttää kun on niin kirjaviisaita!! Ja kun ite tunnen et siellä se räkä on ja pysyy, oon niistäny itteni kipeeks, ja mitä tulee niin tosi vähä ja vihreetä eritettä.. mut katellaan ja kuunnellaan mihin suuntaan menee.
Mut nyt on mentävä puuhatelemaan, yheltä pääsen kampaajalle!! Ihana kun saa uuden tukan ja omaa aikaa. :)
kmk-83 ja vaavi 36+1
kiireinen viikonloppu takana ja olo on sen mukainen... helposti tuli nukuttua kakstoista túntia viime yönä, ja kyllä olikin ihanaa!
ekaa kertaa näin unta että olin menossa synnyttämään, tosin itse vauvaa tai synnytystä unessa ei ollut mutta sinne lähdettiin ja oltiin sairaalassa ottamassa ruokaa! eli eli aikas mielenkiintoista... mutta kuitenkin, synnytykseen muka mentiin!
mies kertoi nähneensä muutama yö sitten ensimmäistä kertaa unta meidän vauvasta, unessa oli ollut poika! meille ei siis ole vieläkään selvinnyt kumpi on tulossa, vauva on sen verran häveliäs ollut ettei ole suostunut näyttämään kumpi tulee... joka toinen kerta veikkaavat tyttöä, joka toinen poikaa.
mies on veikannut alusta asti poikaa, heillä kun on suvussa vahvasti poikavoittoinen vauvasaldo ja mies oli kuulemma jostain lukenut että miehen suku vaikuttaa enemmän... tiedä häntä.
itsestä tuntuu enemmän että olisi tyttö, oon nähnyt unta tyttövauvasta jo teiniajoista asti, ja joka kerta on neiti ollut samannäköinen!
vähän jännittää että jos sieltä oikeasti tulee juuri sen näköinen vauva kuin mun unessa niin sitten pitää kai yrittää alkaa näkemään unia lottonumeroista! :)
vauva ei varmaa ole vieläkään kääntynyt vaikka kovasti olen yrittänyt telepaattisia viestejä hänelle lähettääkin että humpasahtaisi nyt ettei sitä kääntöä tarvis tehdä... potkut ja sun muut tuntuu kyllä joka suunnassa, eli ilmeisesti yksiössä mahtuu vielä ihan kivasti riehumaan, erityisesti silloin kun äitillä on vessahätä... :D
sateista päivää jatkamaan
Nasu_ rv 33+5