12v toivoo vain kalliita lahjoja. Varaa olisi ostaa, mutta en halua opettaa että kaiken saa. Mies eri mieltä

Jos poika tarvitsee uuden lumilaudan muutenkin tänä vuonna se on ihan sama ostaa jouluksi. Viime kädessä on kuitenkin kysymys harrastusvälineestä.

ai tänään näin päin tämä miesvihastoori 

Kyllä 12-vuotiaan pitää jo pettymyksiä sietää. On kyllä kummallinen ajattelumalli sun miehellä..

Vierailija kirjoitti:

Jos poika tarvitsee uuden lumilaudan muutenkin tänä vuonna se on ihan sama ostaa jouluksi. Viime kädessä on kuitenkin kysymys harrastusvälineestä.

Nojoo olet toisaalta oikeassa, mutta esimerkiksi viime jouluna sai iPhonen (tai välipäivinä kun pettyi ettei tullut paketista) niin miksi se tarvitsee uuden? Edellinen on täysin toimiva. Kauhulla odotan muutaman vuoden päästä kun poika kasvaa mopoikään.. ap

mieshän se teidänkin perheenne elättää, joten mies päättää 

Onko tämä nyt jotain vanhemmuuden kompensointia? Mies on ollut paljon töissä ja yrittää korvata menetetyn ajan rahalla? Mun mies ajattelee vähän samoin. Ostaa JOKA KERTA "paremmat" ja kalliimmat lahjat lapsille ja oikein korostaa että ne on häneltä. Hermo on mullakin palanut mutta olen tähän asti vielä antanut olla

Vierailija kirjoitti:

mieshän se teidänkin perheenne elättää, joten mies päättää 

Osittain totta, miehellä on paljon suuremmat tulot kuin minulla, mutta kyllä minäkin rahaa tuon kotiin. Toki mies saa "omilla rahoillaan" tehdä mitä haluaa, mutta harmittaa kun ei yhtään halua huomata, mitä se meidän pojalle tekee kun saa aina kaiken minkä haluaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä nyt jotain vanhemmuuden kompensointia? Mies on ollut paljon töissä ja yrittää korvata menetetyn ajan rahalla? Mun mies ajattelee vähän samoin. Ostaa JOKA KERTA "paremmat" ja kalliimmat lahjat lapsille ja oikein korostaa että ne on häneltä. Hermo on mullakin palanut mutta olen tähän asti vielä antanut olla

Kuulostaa vähän samalta, mutta mies ei onneksi (ainakaan vielä) ole korostanut että ne kalleimmat lahjat on häneltä. Puhutaan meidän lahjoista. Mutta ongelmaa se ei poista

Antaako mies muutenkin kaikessa periksi?

Meillä ei osteta joka vuosi uutta kännykkää, etenkään kun se vanha toimii ihan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Antaako mies muutenkin kaikessa periksi?

Monissa asioissa joo, mutta koulunkäyntiin liittyvistä ei edes keskustele. Mutta poika kyselee iskältä että saako mennä kavereille, voidaanko mennä huvipuistoon, ostetaanko karkkia jne kun tietää että todennäköisemmin iskä lupaa kuin minä. Se vähän harmittaa. Ap

Osta joku niistä, mutta älä kaikkia.

En halua yleistää, mutta omien lasten kavereissa on muutama lapsi, jotka saavat kaiken, mitä keksivät pyytää. Ja näkyy se sitten kaveruussuhteissa niin, että kaiken pitää mennä heidän pillinsä mukaan. Jopa kesken pelien pitää sääntöjä muuttaa, jos ovat häviöllä. Ja sitten uhkaillaan ja kiristetään, jos muut eivät ”tottele”, kun jotain haluavat. Voi tietysti olla sattumaakin, että ovat juuri nuo lellityt.

Ei se elämä yksiin joululahjoihin kaadu, ostakoon niin paljon kuin haluaa. Ei kaikesta kannata stressata. Parempi näin, kun vertaa köyhiin perheisiin.

Vierailija kirjoitti:

En halua yleistää, mutta omien lasten kavereissa on muutama lapsi, jotka saavat kaiken, mitä keksivät pyytää. Ja näkyy se sitten kaveruussuhteissa niin, että kaiken pitää mennä heidän pillinsä mukaan. Jopa kesken pelien pitää sääntöjä muuttaa, jos ovat häviöllä. Ja sitten uhkaillaan ja kiristetään, jos muut eivät ”tottele”, kun jotain haluavat. Voi tietysti olla sattumaakin, että ovat juuri nuo lellityt.

Ei se mitään. Meillä on sama ongelma. Minä olen se paha joka vetää rajoja. Iskältä yrittää mennä kinuamaan asioita. Onneksi mies sen verran ymmärtää että jos jotain on kielletty ei mene lupaamaan. Mutta siksi poika kysyykin aina isiltä ensin.. on sillä kavereidenkin kanssa välillä riitoja mitä koitan sen kanssa selvittää. Ap

Vierailija kirjoitti:

mieshän se teidänkin perheenne elättää, joten mies päättää 

alatumputtajat taas väärässä =D 

Ei missään nimessä pidä antaa kaikkea mitä haluaa. Todella huonoa kasvatusta, jos noin tekee. Saa valita jotain ja sitten annetaan se.

Kai se suhunkin sitten törsää?

No sit oppii vaikeimman kautta kun on yli 18-v. Älä huoli, ei kukaan saa kaikkea (etenkin siinä vaiheessa kun on tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa eikä vanhemmat voi enää silotella tietä) ja elämä opettaa ennemmin tai myöhemmin. Voit kertoa tämän miehellesi.

On se vain surullista jos lapsi joutuu vasta aikuisena opettelemaan sen, että ihan kaikkea ei voi saadakaan. Olisi hyvä opetella käsittelemään pettymykset ilman mitään raivokohtauksia. Sillä tavalla ihmisestä kasvaa normaali.