Te, jotka olette olleet työelämässä kun olette menettäneet vanhemman

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:15"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 22:53"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 22:44"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 22:42"]

Meillä ehdotetaan ensisijaisesti palkatonta vapaata. Jos se ei sovi, seuraava vaihtoehto on käynti työterveydessä joka arkipäivä keskustelemassa tilanteesta. Jostain syystä harva haluaa tätä apua vaan ainoastaan sen palkallisen vapaan.

[/quote]

Saanko kysyä missä olet töissä?

[/quote]

Valtiolla

[/quote]

Valtiolla olen minäkin.. Onkohan teillä esimies tehtäviensä tasalla? Jos ei ole työkykyinen (esim suru aiheuttaa usein unettomuutta), niin mennään lääkäriin, joka kirjoittaa sairauslomaa ja antaa tarvittaessa lähetteen psykologille tai ohjaa esim seurakunnan sururyhmään. Työterveyshuoltohan on myös ennakoivaa hoitoa. Jos muutaman päivän/viikon sairausloma auttaa jaksamaan töissä, niin se maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti. 

[/quote]

Tietty on tehtäviensä tasalla! Jos on surun vuoksi työkyvytön, on saatavilla päivittäistä keskusteluapua, jotta ei täysin lamaantuisi. Sairauslomalla keskusteluterapian antaminen on mitä parhainta apua - joskin se ikävästi estää esim. sen, että matkustaa toiselle puolelle Suomea järjestelemään hautajaisia. Jos niin haluaa tehdä, täytyy pyytää palkaton vapaa.

[/quote]

Kenen idea tämä päivittäinen keskusteluapu on, työnantajan vaiko työterveyden? Kuka sitä keskusteluapua tarjoaa, lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi..? Minusta tuo kuulostaa vainoamiselta. Keskusteluapu on toki tarpeen, mutta ei päivittäinen. Ja se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, jos pitää matkustaa kauas työpaikasta ei pääse keskustelemaan eikä saa palkallista vapaata, vaikka on ihan yhtä työkyvytön kuin se joka asuu työpaikan vieressä ja jaksaa käydä kerran päivässä näytillä. 

[/quote]

Psykologi tarjoaa keskusteluapua. Ajatuksena on se, että jos kykenee matkustamaan kauas kotoa järjestämään hautajaisia, ei ole työkyvytön. Silloin ei tarvitse palkallista sairauslomaa. Hautajaiset jne. saa toki järjestää ja olla läheistensä tukena surussa, mutta siltä ajalta ei makseta palkkaa.

Erittäin toimiva systeemi, jonka ansiosta aidosti surun lamaannuttavat saavat apua ja ainoastaan järjestelyjä varten sairauslomaa hakevat jiutuvat miettimään surunsa vahvuutta. Työkaverin lapsen menehdyttyä päivittäinen keskusteluapu oli kuulemma enemmän kuin tervetullutta sen sijaan että perhe olisi jumittunut kotiin suremaan.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 10:46"]

mä jaksan ihmetellä ketkä täällä kommentoi ja miksi edes viitsivät kommentoida?

Katkeraa sakkia jotka keksii omasta päästä ettei sairaslomaa saa! Kyllä ihan tasantarkkaan saa sairaslomaa niinkuin saa kriisiapuakin ja rauhoittavat!

Viikko taitaa olla se yleinen. Sen sain kun mummi kuoli

[/quote]

En ole katkera vaikka meninkin töihin heti vanhempieni kuoltua. En edes tajunnut että olisin voinut saada sairaslomaa, enhän ollut sairas?? En ollut sairaslomalla myöskään viisaudenhampaiden poiston jälkeen enkä keskenmenojen (4) jälkeen (puhumattakaan lemmikkien kuolemista:D)  vaikka täältä olen lukenut että niihinkin ihmiset saa lomaa! Mun mielestä on lääkärin tehtävä tarjota lomaa eikä itse ruinata sitä!

[/quote]

---> kyllä lääkäriltä voi reilusti pyytää sairaslomaa! Ja tämä pätee myös muihin sairauksiin, ei ainoastaan kuolemantapauksen yhteydessä.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:10"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 10:46"]

mä jaksan ihmetellä ketkä täällä kommentoi ja miksi edes viitsivät kommentoida?

Katkeraa sakkia jotka keksii omasta päästä ettei sairaslomaa saa! Kyllä ihan tasantarkkaan saa sairaslomaa niinkuin saa kriisiapuakin ja rauhoittavat!

Viikko taitaa olla se yleinen. Sen sain kun mummi kuoli

[/quote]

En ole katkera vaikka meninkin töihin heti vanhempieni kuoltua. En edes tajunnut että olisin voinut saada sairaslomaa, enhän ollut sairas?? En ollut sairaslomalla myöskään viisaudenhampaiden poiston jälkeen enkä keskenmenojen (4) jälkeen (puhumattakaan lemmikkien kuolemista:D)  vaikka täältä olen lukenut että niihinkin ihmiset saa lomaa! Mun mielestä on lääkärin tehtävä tarjota lomaa eikä itse ruinata sitä!

[/quote]

Lääkäriin mennään joko omasta tai esimiehen aloitteesta, jos ei olla työkykyisiä. Joskus on flunssa, joskus selkä kipeä, joskus jännetupin tulehdus, joskus migreeni, joskus unettomuutta jne. Suru ei ole sairaus, se on todettu tässä ketjussa monta kertaa, mutta se voi aiheuttaa työkyvyn vieviä fyysisiä oireita. Niitä on parempi potea kotona. Jokainen fiksu lääkäri ja esimies tajuaa tämän. Eihän raskauskaan ole sairaus, mutta aiheuttaa osalle niin pahoja oireita,"sivuvaikutuksia", että sairausloma on tarpeen. 

[/quote]

Ja fiksu lääkäri tajuaa muistuttaa, että jos nyt tästä surusta haluat sairauslomaa, niin muistathan, että se voi tulevaisuudessa vaikuttaa vaikka siihen, saatko vakuutuksia. Masennus on diagnoosi, joka saattaa estää henkivakuutuksen saamisen.

No, lusmut kyllä käyttää tätäkin hyväkseen. Yksi tuttu menetti pitkään sairastelleen äitinsä. Varmasti siitä surua tuli, mutta kun viikkotolkulla pitää saikkuilla töistä. Tuli mieleen, että löytyi taas kerran syy olla pois töistä. Mielellään on muutenkin aina pois. Toisessa ääripäässä on monet miehet, jotka painaa töihin, vaikka puolisi olisi edellisenä päivänä kuollut.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 21:36"]

Miten paljon saa sairaslomaa? Itsellä työ, jossa täytyy olla totaaliskarppina koko ajan asiakaskuntaan päin. En voi itkeskellä salaa työtä tehdessä. Miten jaksan pääsiäisen jälkeen?

[/quote]

Mulla myös on työ jossa saa olla skarppina koko ajan.

Kun äiti kuoli klo 9 olin töissä klo 10 ja poissa hautajaispäivän.

Isä kuoli 06 aamulla ja sen päivän oli poissa koska hän asui 4h junamatkan päässä ja kävin päiväseltään hoitamassa asiat siellä. Seuraavana päivänä töihin, poissa hautajaispäivän.

Ei tullut mieleenkään ottaa sairasloaa kun en ollut sairas. En voinut myöskään itkeskellä kotona koska mun piti huolehtia lapsista ja isästäkin silloin kun äiti kuoli. Omat itkut itkin myöhemmin yksinäni.

Isäni kuoli 15 vuotta sitten, kävin katsomassa häntä iltaisin sairaalassa ja hautajaispäivä taisi olla vapaapäivä. Johonkin asioiden järjestelyyn taisi mennä puoli päivää. En ainakaan tuolloin olisi edes ajatellut hakea sairaslomaa.

Nyt jos äiti, puoliso tai lapsi kuolisi niin tilanne olisi varmaan erilainen. Mutta kuulostaa kyllä melko ylimitoitetulta esim olla viikon sairaslomalla isovanhemman kuoleman takia. Tosin en muutenkaan ole kovin myötämielinen pitkiin sairauslomiin psykologisten syiden vuoksi. Onhan tässä itselläkin ollut stressiä, jopa pientä burnouttia, eroa ym. mutta ei niistä puoleksi vuodeksi työkyvyttömäksi ole tullut. Ja sanottakoon, että mielestäni on ihan yhtä huono syy olla joka toinen perjantai/maanantai "flunssassa" kuin hakea viikon saikku kun "on niin vaikeeta" ..

Voiko vanhemman kuolemaan soveltaa työsopimuslakia (4. luku, 7. pykälä)?:

Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

Vastaaja nro 73 jatkaa: SAK:n perhevapaaoppaassa (löytyi googlaamalla) sanotaan:

"Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnetto- muudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Tällaisia syitä ovat mm. perheenjäsenen kuolema tai hautajaiset. (...) Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Työnantajalle on pyynnöstä annettava luotettava selvitys poissaolon perusteista. (...) Poissaololle pakottavista perhesyistä ei ole säädetty aikarajaa, mutta asian luon- teesta johtuu, että poissaolon on oltava tilapäistä."

Eli vanhemman kuoleman takia pitäisi olla oikeus vapaaseen, mutta se ei oppaasta pikavilkaisulla selvinnyt, onko ko. vapaa palkallista vai ei. Voisi ajatella, että lyhyt poissaolo olisi palkallista.

Vaikka bonukset tippuisi, traumadiagnoosi täyttyy hyvinkin. Tässä näkyy Suomalaisslaavilainen tunnekylmyys. Ihminen voi menettää toimintakykynsä ja jopa olla vaaraksi itselleen ja muille.

Sitä paitsi saikun pitäisi olla lekurin ja potilaan välinen asia, eikä kuulua esimiehelle ollenkaan.

sitten jos tulee yt:t, pääsee viskaamaan saikkuduunarin ulos. Tästä on korkeimman oikeuden linjaus vuodelta 2006, kun työtapaturman uhri oli vuoden pois töistä ja sai lopputilin .

Ennen vastaavassa tapauksessa seurasi työkyvyttömyyseläke lähes automaattisesti, nykyään pääsee vakuutuslääkärien tähtäimeen teuraaksi.

Osanottoni menetyksen kokeneelle!

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 10:46"]

mä jaksan ihmetellä ketkä täällä kommentoi ja miksi edes viitsivät kommentoida?

Katkeraa sakkia jotka keksii omasta päästä ettei sairaslomaa saa! Kyllä ihan tasantarkkaan saa sairaslomaa niinkuin saa kriisiapuakin ja rauhoittavat!

Viikko taitaa olla se yleinen. Sen sain kun mummi kuoli

[/quote]

En ole katkera vaikka meninkin töihin heti vanhempieni kuoltua. En edes tajunnut että olisin voinut saada sairaslomaa, enhän ollut sairas?? En ollut sairaslomalla myöskään viisaudenhampaiden poiston jälkeen enkä keskenmenojen (4) jälkeen (puhumattakaan lemmikkien kuolemista:D)  vaikka täältä olen lukenut että niihinkin ihmiset saa lomaa! Mun mielestä on lääkärin tehtävä tarjota lomaa eikä itse ruinata sitä!

[/quote]

---> kyllä lääkäriltä voi reilusti pyytää sairaslomaa! Ja tämä pätee myös muihin sairauksiin, ei ainoastaan kuolemantapauksen yhteydessä.

[/quote]

No mulla on 2 työkykyä selkeästi heikentävää kroonista sairauttakin  mutta en ole saanut niihinkään päivääkään sairaslomaa edes voimakkaita sivuvaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä aloitettaessa! Viimeviikolla oli pakko olla em lääkkeiden takia omalla kustannuksella pois kun huimasi niin etten jaloillani pysynyt ja vain oksensin. Lääkkeet saadessani sanoin että en halua aloittaa niitä ellen saa lomaa mutta lääkäri ei katsonut tarpeelliseksi antaa sitä. En tiedä mikä vika minussa on kun en koskaan saa sairista edes pyytämällä??

Raskaus aiheuttaa aika monelle niin pahoja "sivuvaikutuksia", että töistä ollaan rutiinisti ja itsestään selvyytenä pois viimeiset kaksi kuukautta mutta shoppailla, siivoilla, matkustella kyllä jaksetaan. Tiedän useita tällaisia tyyppejä. Toki on niitä, jotka oikeasti tarvitsevat sen sairasloman esim. supistusten takia. Silloin kyllä ei kierretä vaunuliikkeitä ja vauvatavaroita pitkin Suomea eikä siivota tai rakenneta kesämökkiä. Silloin oikeasti levätään. Tämä nyt vähän sivujuonteena tuohon raskauden sivuvaikutukset -kommenttiin.

Osa näistä viikkojen surijoista oikeasti toipuisi nopeammin kun käy käsiksi arjen normaalirutiineihin. Elämä jatkuu, suruun sopeutuu. Osa sitten on oikeasti masentuneita, jolloin arkirutiinit ei vaan pyöri. Silloin toki tarvitaan se sairasloma mutta se ei sitten olekaan mikään surun takia kirjoitettu vaan oikea masennus.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:28"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:15"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 11:00"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 22:53"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 22:44"]

[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 22:42"]

Meillä ehdotetaan ensisijaisesti palkatonta vapaata. Jos se ei sovi, seuraava vaihtoehto on käynti työterveydessä joka arkipäivä keskustelemassa tilanteesta. Jostain syystä harva haluaa tätä apua vaan ainoastaan sen palkallisen vapaan.

[/quote]

Saanko kysyä missä olet töissä?

[/quote]

Valtiolla

[/quote]

Valtiolla olen minäkin.. Onkohan teillä esimies tehtäviensä tasalla? Jos ei ole työkykyinen (esim suru aiheuttaa usein unettomuutta), niin mennään lääkäriin, joka kirjoittaa sairauslomaa ja antaa tarvittaessa lähetteen psykologille tai ohjaa esim seurakunnan sururyhmään. Työterveyshuoltohan on myös ennakoivaa hoitoa. Jos muutaman päivän/viikon sairausloma auttaa jaksamaan töissä, niin se maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti. 

[/quote]

Tietty on tehtäviensä tasalla! Jos on surun vuoksi työkyvytön, on saatavilla päivittäistä keskusteluapua, jotta ei täysin lamaantuisi. Sairauslomalla keskusteluterapian antaminen on mitä parhainta apua - joskin se ikävästi estää esim. sen, että matkustaa toiselle puolelle Suomea järjestelemään hautajaisia. Jos niin haluaa tehdä, täytyy pyytää palkaton vapaa.

[/quote]

Kenen idea tämä päivittäinen keskusteluapu on, työnantajan vaiko työterveyden? Kuka sitä keskusteluapua tarjoaa, lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi..? Minusta tuo kuulostaa vainoamiselta. Keskusteluapu on toki tarpeen, mutta ei päivittäinen. Ja se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, jos pitää matkustaa kauas työpaikasta ei pääse keskustelemaan eikä saa palkallista vapaata, vaikka on ihan yhtä työkyvytön kuin se joka asuu työpaikan vieressä ja jaksaa käydä kerran päivässä näytillä. 

[/quote]

Psykologi tarjoaa keskusteluapua. Ajatuksena on se, että jos kykenee matkustamaan kauas kotoa järjestämään hautajaisia, ei ole työkyvytön. Silloin ei tarvitse palkallista sairauslomaa. Hautajaiset jne. saa toki järjestää ja olla läheistensä tukena surussa, mutta siltä ajalta ei makseta palkkaa.

Erittäin toimiva systeemi, jonka ansiosta aidosti surun lamaannuttavat saavat apua ja ainoastaan järjestelyjä varten sairauslomaa hakevat jiutuvat miettimään surunsa vahvuutta. Työkaverin lapsen menehdyttyä päivittäinen keskusteluapu oli kuulemma enemmän kuin tervetullutta sen sijaan että perhe olisi jumittunut kotiin suremaan.

[/quote]

Olen eri mieltä. Se, että pystyy järjestämään hautajaiset (vaikka toisella puolella maata) ei tarkoita, että on työkykyinen. Miksi ne saavat sairauslomaa, joiden ei tarvitse matkustaa hautajaisiin, vaan järjestävät ne kotoaan käsin? Jos kerran työpaikkaai ajatus on, että on työkykyinen, jos pystyy hautajaiset järjestämään. Entä jos joku muu järjestää ne ja itse vain osallistuu niihin toisella puolen maata, mihin se lasketaan? Olen edelleen sitä mieltä, ettei työpaikkasi käytäntö ole oikeudenmukainen, ainakaan sen perusteella mitä täällä kerrot. Onneksi minun osastollani on fiksummat käytännöt, valtiolla kun olen minäkin töissä.

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:31"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 12:10"]

[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 10:46"]

mä jaksan ihmetellä ketkä täällä kommentoi ja miksi edes viitsivät kommentoida?

Katkeraa sakkia jotka keksii omasta päästä ettei sairaslomaa saa! Kyllä ihan tasantarkkaan saa sairaslomaa niinkuin saa kriisiapuakin ja rauhoittavat!

Viikko taitaa olla se yleinen. Sen sain kun mummi kuoli

[/quote]

En ole katkera vaikka meninkin töihin heti vanhempieni kuoltua. En edes tajunnut että olisin voinut saada sairaslomaa, enhän ollut sairas?? En ollut sairaslomalla myöskään viisaudenhampaiden poiston jälkeen enkä keskenmenojen (4) jälkeen (puhumattakaan lemmikkien kuolemista:D)  vaikka täältä olen lukenut että niihinkin ihmiset saa lomaa! Mun mielestä on lääkärin tehtävä tarjota lomaa eikä itse ruinata sitä!

[/quote]

Lääkäriin mennään joko omasta tai esimiehen aloitteesta, jos ei olla työkykyisiä. Joskus on flunssa, joskus selkä kipeä, joskus jännetupin tulehdus, joskus migreeni, joskus unettomuutta jne. Suru ei ole sairaus, se on todettu tässä ketjussa monta kertaa, mutta se voi aiheuttaa työkyvyn vieviä fyysisiä oireita. Niitä on parempi potea kotona. Jokainen fiksu lääkäri ja esimies tajuaa tämän. Eihän raskauskaan ole sairaus, mutta aiheuttaa osalle niin pahoja oireita,"sivuvaikutuksia", että sairausloma on tarpeen. 

[/quote]

Ja fiksu lääkäri tajuaa muistuttaa, että jos nyt tästä surusta haluat sairauslomaa, niin muistathan, että se voi tulevaisuudessa vaikuttaa vaikka siihen, saatko vakuutuksia. Masennus on diagnoosi, joka saattaa estää henkivakuutuksen saamisen.

[/quote]

Suru ei ole masennus eikä surusta johtuvaan sairauslomaan tule käyttää masennuskoodia. Niitä on muitakin sopivia. Jos lääkäri kirjoittaa syyksi masenus, niin kyseessä ei ole fiksu lääkäri.