Hienosti alkoi tämä pääsiäinen :((
6lk poika suivaantui taas kerran ja ties mistä minuun, äitinsä. Sanoi ämmäksi jota en siedä yhtään, kerran aiemmin tehnyt samoin. Totesin, että siitä lähti sitten ½h peliajasta, omaa äitiähän ei ämmitellä. No, poika toisti ämmän uudelleen ja taa släksi ½h ja nyt sitten on -6h peliajasta pois. Käytännössä se tarkoittaa/tarkoittaisi n.3pvän peliaikaa koska saavat pelata n.1,5-2h/pvässä vkonloppuisin ja loma-aikoina hieman enemmän muta ei joka pvä. Ja nyt tässä olisi 4 vapaapäivää tulossa ja varmasti pelit maistuisi.
Joooo, ihan helvetin hienoa, nyt sitten kun ei saa pelata niin valuu helvetin happamana kaikkea kritisoiden ja vähän väliä valittaen seur päivät pitkin kotia kun "ei ole mitään tekemistä eikä ulkonakaan ole mitään tekemistä" ja plaaplaaplaa.
Olisi jo aikuinen!!!!!!!
Kommentit (58)
Olisko kannattanut tehdä se kasvatustyö niissä ensimmäisissä uhmissa. En voisi kuvitellakaan, että oma poikani puhuisi minulle noin!
Otetaan positiivinen ajatus mukaan. 12x rangaistus yhdestä tilanteesta, jossa molemmat provosoitui. Olisiko mahdollista keksiä tapoja, jolla vaikka puolet noista voisi "tienata" takaisin. Esimerkiksi: Tehdään ateria yhdessä. Sinä autat ja lopuksi raivataan tiskit koneeseen. Palkkio tunti aikaa takaisin, mutta ehdolla, että koko homma menee narisematta läpi tai menette ulos ja teette jotain mikä sinua ilahduttaa, kerrot sen ja samat säännöt. Jos menee niin hyvin, että tulet itse oikein hyvälle tuulelle, niin provosoidu oikeen ja anna ennemmän peliaikaa mitä lupasit.
Ihan vinkkinä että mieti itse mitä rangaistuksia annat. Ja jos annat niin kestä seuraukset- vanhemmuus ei ole helppoa ja 12 v ei ole vielä aikuinen. Ja nyt sulla on mahdollisuus tehdä jotain kivaa pojan kanssa: menkää kävelylle, elokuviin, uimaan ja rakentakaa äiti-lapsi suhdeta mukavalta pohjalta. Älä jää kotiin huutamaan kilpalaulantaa. JOs sen teet niin silloin sinä olet lapsellinen.
Ei ole kukaan sanonut mua ämmäksi, ei edes mies.
[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 09:57"]
Ei ole kukaan sanonut mua ämmäksi, ei edes mies.
[/quote]
no se se nyt vasta olisikin jos aikuinen mies ämmittelisi!! Mieheltäni ei sitä katselisi Ikä päivänä. minusta on ymmärrettävää ja luonnollista, että teini joskus ämmittelee murrosiän kuohuissa, muttei se tee siitä hyväksyttävää. Rangaistus saakin tulla siitä ilmanmuuta. ymmärtäminen ja hyväksyminen on kaksi eri asiaa.
Tsemppiä ap, pidä kiinni rAngaistuksestasi.
KOMPPAAN!
Ap menee esiteinin retkuun. Ämmittely loppuu nopeasti, kun siihen ei kiinnitä mitään huomiota. Se ei silti tarkoita, että sen hyväksyy. Asiasta voi lapsen kanssa keskustella sitten, kun tilanne on ohi.
Minäkin kannatan tiettyä kuria, mutta myös joustavuutta ja kykyä lukea tilanteita ja lasta. Ap sössi nyt kaiken yrittämällä "henkisellä yliotteella" näyttää, kuka käskee ja mistä kana pissii, mutta päätyikin mukaan lapselliseen vääntöön. Kiristäminen ja uhkailu ja lahjonta tietty toimivat, mutta eivät joka tilanteessa.
Toiseksi, mikäli kaipaa rauhallista ja sujuvaa lomaa, niin miksi täytyy alkaa kiristää lasta peliajoilla. Pelatkoon, kunhan tekee välillä jotakin muutakin järkevää ja ulkoilee. Arkena voi sitten palata tiukempiin rytmeihin.
Ap, korostat sitä, kuinka yrität pitää kuria. Kuria kurin vuoksi? Vai minkä? Tyranni ei kuitenkaan lasten kanssa kannata olla.
t. kolmen pojan (17, 15, 13v) äiti, jolla on hieman kokemusta asiasta
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 20:12"]
No sehän vaan hakee sulta reaktiota ämmittelyllä. Ja sinä vastaat kuin Pavlovin koira. Suuttumalla ja näyttämällä että täältä pesee, minä olen vahvempi ja määrään.
Kun kysymys ei edes olisi siitä, kuka määrää. Sen pitäisi olla itsestään selvää. Vaan siitä, että sun pitäisi kysyä että mikä sitä lasta vaivaa ja miksi se tekee noin.
Joku syy siihen on.
[/quote]
taitaa useimmat arvostelijat olla lapsettomia (jotka muuten yleensä on niitä parhaita kasvatusneuvojen antajia) kun heti täällä arvostellaan huonosta kasvatuksesta ym... olettekos kuulleet 6v uhmaiästä? kamalin uhmaikä, osaa jo käyttää uhmaa hyväkseen ja tietää mitä haluaa. mut niin kuin joku jo aikaisemmin sano tehkää jotain kivaa yhdessä, anna lapsellesi aikaa sitä he haluavat enemmän ku niitä pelejä.
[quote author="Vierailija" time="18.04.2014 klo 11:04"]
KOMPPAAN!
Ap menee esiteinin retkuun. Ämmittely loppuu nopeasti, kun siihen ei kiinnitä mitään huomiota. Se ei silti tarkoita, että sen hyväksyy. Asiasta voi lapsen kanssa keskustella sitten, kun tilanne on ohi.
Minäkin kannatan tiettyä kuria, mutta myös joustavuutta ja kykyä lukea tilanteita ja lasta. Ap sössi nyt kaiken yrittämällä "henkisellä yliotteella" näyttää, kuka käskee ja mistä kana pissii, mutta päätyikin mukaan lapselliseen vääntöön. Kiristäminen ja uhkailu ja lahjonta tietty toimivat, mutta eivät joka tilanteessa.
Toiseksi, mikäli kaipaa rauhallista ja sujuvaa lomaa, niin miksi täytyy alkaa kiristää lasta peliajoilla. Pelatkoon, kunhan tekee välillä jotakin muutakin järkevää ja ulkoilee. Arkena voi sitten palata tiukempiin rytmeihin.
Ap, korostat sitä, kuinka yrität pitää kuria. Kuria kurin vuoksi? Vai minkä? Tyranni ei kuitenkaan lasten kanssa kannata olla.
t. kolmen pojan (17, 15, 13v) äiti, jolla on hieman kokemusta asiasta
[quote author="Vierailija" time="17.04.2014 klo 20:12"]
No sehän vaan hakee sulta reaktiota ämmittelyllä. Ja sinä vastaat kuin Pavlovin koira. Suuttumalla ja näyttämällä että täältä pesee, minä olen vahvempi ja määrään.
Kun kysymys ei edes olisi siitä, kuka määrää. Sen pitäisi olla itsestään selvää. Vaan siitä, että sun pitäisi kysyä että mikä sitä lasta vaivaa ja miksi se tekee noin.
Joku syy siihen on.
[/quote]
[/quote]
Samaa mieltä myös!
Kirjoitan nyt tosi lapsellisesti ja rumasti, mutta ap kyllä osoitti omalla käytöksellään olevansa fossiili rageämmä. Ihan oikeasti, se poika on oikeassa, jos näin karkeasti ilmaisen.
Poika pääsi todistamaan väitteensä todeksi jopa 12 kertaa.
Ap oikein ojensi lapselle mahdollisuuden pilata perheeltä loman ja senhän lapsi tekee ihan vaan huomion takaamiseksi. Ap.n toiveesta, että lapsi olisi jo aikuinen voi olettaa, että hänen läsnäoloaan ei oikein toivota ja huomiokin taitaa jäädä arjessa pelkäksi negatiiviseksi huomioksi.
Miten olisi annos positiivista huomiota lapselle aina joskus?
Ja minä en ole pikkulasten äiti, vaan minun kuopuksenikin on jo 13v.
Jokaisella on omat rajansa ja perheillä oma tapakulttuurinsa. Kun ämmittely jatkui noin pitkään, ap olisi voinut lähteä tilanteesta ja lopettaa kuunteleminen. Hän päätti olla tekemättä niin ja elää nyt seurausten kanssa = "pääsiäinen pilalla". Huolestuttavampaa on se, jos ei lapsi keksi muuta tekemistä lomalla kuin pelaaminen, oli kielto päällä tai ei.
Oleellisempaa noin kasvatusnäkökulmasta kai olisi, että molemmat pyytäisivät toisiltaan jossakin vaiheessa anteeksi, lapsi ämmittelyä ja aikuinen ämmittelyyn juuttumista.
Itse en pidä ämmäksi tai muijaksi sanomista pahana, monilla puolilla Suomea ne tarkoittavat vain yleisesti naista, muija myös vaimoa. Mutta auta armias jos lapset huorittelisivat tai homottelisivat, silloin ei hyvä heiluisi! :)
41, kolmen lapsen äiti
En yhtään ymmärrä tuota äidin hermostumista. Kyllä kotona pitäisi olla vapaus lapsen puhua.
Ja lisää näiden hellantelttujen vanhempia, joiden mielestä lapsi menee rikki rangaistuksista. Jos äitiään saa ämmitellä, miten käy mummoille tai poliisille? Tai opettajille? Ap teit oikein, jokaisesta ämmittelystä lisärangaistus, kyllä se siitä oppii kun tämän pääsiäisen miettii. Hyvä tuo tilanne olisi puida läpi, mutta ei mitään höllennyksiä rangaistukseen.
Ääks, vahingossa peukitn numeroa 49, piti kyllä alapeukuttaa. Ihan höpsö kommentti häneltä.
Jos kasvattaminen olisi syy-seurassuhteista palkitsemista ja rangaistusten jakoa, se olisi tosi helppoa. Kasvattamisen tekee vaikeaksi muun muassa se, että kasvattaja joutuu koko ajan reflektoimaan itseään ja kaikki huomioit eivät ole aina niin kivoja. Muistakaa pakki ja tehkää korjausliikkeet ajoissa. Suuntaan ja toiseen.
Ei-toivottua käyttäymistä on vaikea muuttaa rangaistuksilla. Toivotun käyttäytymisen vahvistaminen on paljon helpompaa kuin ei-toivotun käyttäytymisen kitkeminen. Tutkittu ja käytännössä todeksi havaittu juttu!
Niin että kun käyttäytyy törkeästi ja nimittelee, olisi keskusteltava? Ei aikanaan työpaikallakaan pomo keskustele ja ymmärrä kun sitä menee nimittelemään vaan antaa potkut. Tai jos asiakaspalvelussa alkaa ärsyttää tyhmä asiakas ja sille sanoo, että älä akka nipota vaan mene muualle asioimaan, joutuu etsimään ymmärrystä työkkäristä.
Ihan oikeasti, on olemassa ihmisiä, joille todella on yllätys että kiukuttelu työpaikalla asiakkaille/työkavereille/esimiehille ei ole sallittua ja varoitukset ja irtisanomiset on heille käsittämättömiä kun eiväthän he mitään tehneet. Ilmeisesti he ovat juuri näitä, joita on kasvatusvaiheessa ymmärretty, keskusteltu ja paapottu kun on möläytelty mitä milloinkin "kun onhan jokaisella joskus huono päivä". On, mutta ei se tarkoita etteikö voisi käyttäytyä.
Ajatteletko numero 56, että asiat menevät oikeasti perille rangaistusten kautta? Eikö muutokseen tarvita ymmärrystä lainkaan? Ymmärrys syntyy vain keskustelemalla. Ei keskustelu sulje pois rangaistusta, jos sellaisenkin haluaa antaa. OIkeudenumukainen ja reilu vanhempi saa asiansa paremmin perille kuin lapsen tasolle astuva "aikuinen".
Onko tämä eka kerta kun poika nimittelee? Koska jos on, niin silloihan asiasta täytyy keskustella. Itselläni kolme teiniä, ja he kaikki tasan tarkkaan tietävät miten toisille puhutaan ja että nimitellä ei saa. Joskus kuitenkin tulee kiistaa, ja saattavat sitten nimitellä. En enää anna rangaistuksia, vaan muistutan että mitenkäs puhutaan? Ja joskus ysiluokkalainen jää oikein jankkaamaan sitä nimittelyä, jolloin heittäydyn täysin kuuroksi ja teen vain omia hommiani. Vähän ajan kuluttua teini kyllästyy, häipyy huoneeseensa ja paukauttaa oven kiinni. Eikä mene kauan, kun on jo taas juttelemassa mulle ihan oikein ja keskustellaan järkevästi asiasta, mistä kinattiin :) Ei se anteeksi pyytele, mutta saattaa sitten rueta vaikka tyhjentämään astianpesukonetta. Tavallaan hänen luonteelleen sopiva pahoittelu, enkä minä viitsi jankata anteeksipyynnöistä, koska tiedän, että nämä nuoret tietävät, miten toisille ihmisille puhutaan.
Ihan oikein teit ja tekee hyvää pojalle käyttää itse mielikuvitusta ja keksiä itelleen tekemistä.
On se vaikeeta, jos nykyään lapsi ei keksi mitään tekemistä, jossei ipadejä, nettiä tai telkkaria ole käytössä.
Laittakaa fillarit vaikka kuntoon. Tehkää linnunpönttö ja laittakaa pihapuuhun. Käykää metsässä tunnistamassa lintuja, ruokimassa sorsia, jätskillä ja kävelyllä. Piirtämistä, maalaamista, jonkun uuden asian opettelua.
Lautapeli, palapeli, joku leikki leluilla aikuisen kanssa. Autorata.
Tehkää elokuva puhelimella, eka juoni sitten kuvaus ja leikkaus.
Pesäpalloa, sulkapalloa, futista ulkona. Auton peseminen.
Lapsi on menetty tapaus ja tulevaisuuden kauhu, ei mitään kunnioitusta muita kohtaan.