Kiva juttu... matematiikasta pelkkää nelosia ja vitosia, muissa aineissa pelkkää ysejä. Miksi matematiikka korostetaan niin paljon nykyään?

Mihin aloittaja tarvitsee hyvää matikannumeroa? Jos et ole hakemassa luonnontieteellisille aloille niin turha huoli kunhan läpi pääset peruskoulun/lukion. Mitä suhteessa koko Suomen opiskelijoihin niin et valitettavasti ole sitä parasta A-laatua arvosanojen suhteen. Ysien saajia on tuhansia, niitä jotka saavat ysejä kaikista aineista. Jokaiselta löytyy varmasti henkilökohtaiset syyt arvosanojen huonouteen, mutta aloittaja varmaan haluaa kuulla olevansa parempi kuin ne jotka vetää 10 matikasta ja 8 muista aineista.

Oon vtk ja kandiksi jään, koska en jaksa lisää tilastotiedettä. Opintojen yleisarvosana on 4, joten tyhmä en ole, mutta matematiikka ei kiinnosta ja en jaksa paneutua siihen. Helsingin yliopisto kyseessä ja siellä vaan matematiikkapainotus lisääntyy.

Koska poikia yleensä kiinnostaa matikka enemmän, sitä on alettu painottaa esim. korkeakouluvalinnoissa. Muuten naiset saisi kaikki opiskelupaikat.

Mä en tajunnut aloitusta. Matematiikkahan on vain yksi aine. Ei sitä koulussa mitenkään korosteta. Joissain ammateissa se vaan on hyödyksi enemmän kun muissa.

Vierailija kirjoitti:

Koulumatikka on sen verran helppoa että siitä pitää selviytyä normijärjellä vähän paremmin kuin saamalla nelosia ja vitosia. Ihan aikuisten oikeesti.

Ala-asteella kyllä. Lukiossa ei enää.

Vierailija kirjoitti:

Koska poikia yleensä kiinnostaa matikka enemmän, sitä on alettu painottaa esim. korkeakouluvalinnoissa. Muuten naiset saisi kaikki opiskelupaikat.

Niin. Ehkä tämä matikan arvostus nykyään on jonkinlainen kumarrus ja niiaus miehille. Onhan aina perinteisesti arvostettu miesvaltaisia aloja.

Humanistisia tieteitä arvostettiin enemmän silloin, kun ne eivät olleet vielä naisvaltaisia.

Joskus uskottiin, ettei suuri osa naisista kykene minkäänlaiseen järkevään ajatteluun eikä naisia kannata päästää yliopistoihin lainkaan.

Nyt kun naiset ovat vallanneet kielten opinnot ja lukuaineet, pitää todistaa, että vain matemaattinen ajattelu on loogista.

Vierailija kirjoitti:

Koulumatikka on sen verran helppoa että siitä pitää selviytyä normijärjellä vähän paremmin kuin saamalla nelosia ja vitosia. Ihan aikuisten oikeesti.

Tästä olen kyllä vahvasti eri mieltä. Lukihäiriöstä kyllä puhutaan ja tiedetään, mutta googlatkaapa dyskalkulia. On paljon ihan fiksuja ihmisiä, jotka osaavat ajatella loogisesti, mutta matikka tuottaa silti tuskaa. Matikka on yksi älykkyyden mittari, mutta ei mikään universaali sellainen. Esim. itse sain lukiossakin matikasta aina vitosia, silti kirjoitin hyvin, ja olen pärjännyt yliopistossa kielitieteen opinnoissa erinomaisesti. En pidä itseäni tyhmänä ihmisenä (en neronakaan), mutta edelleen minkään abstraktien numeroiden hahmottaminen ei onnistu ja herättää lähinnä pakokauhua, vaikka muunlaiset abstraktiot hallitsen kyllä...

Minä olin lukiossa 8-10 oppilas, mutta matikka oli aina joku 5 tai 6. Valitsin vielä laajan matikan, koska luokkajako meni sen mukaan ja kotipaikkakuntani lukioon pääsivät kaikki. Lyhyen matikan luokat olivat täynnä haahuilijoita, jotka eivät edes olisi halunneet lukioon. En silti osaa ajatella, että matikka olisi pitänyt poistaa tms.

Nyt oma yläkouluikäinen poikani on matikassa ihan hyvä, mutta ne kielet... huoh! Ei ehkä vieläkään osaa muodostaa englannissa do-apuverbillä kysymystä ym. Jotenkin se lauseiden muodostaminen on ihan hepreaa. Onneksi nyt yläkoulussa on varmaan paremmat ja ainakin mukavammat opettajat kuin alakoulun kaikkien kielten opettaja. Poikani varmaan voisi sitten valittaa, että miksi kieliä aina korostetaan.

En ymmärrä tätä matematiikan mystifioimista sitten yhtään. Peruskoulu- ja lukiotasolla matematiikka on vielä laskentoa. Yliopistossa taas matematiikkaa tarvitsee opiskella vain harvan, lähinnä joitakin peruskursseja luonnontieteellisillä aloilla.

Tilastotiede taas, erityisesti yhteiskuntatieteissä, on lähinnä laskentoa. Tilastolliset menetelmät ovat vain tapa ilmaista ja tutkia asioita, joiden ilmaisu kielellisesti olisi tarpeettoman raskasta ja hankalaa. Matemaattisella lausekkeella kun voi ilmaista paljon enemmän ja selkeämmin, kuin kirjoittamalla. 

Toki tilastotieteestäkin löytyy hyvin edistyneitä ja matemaattisia metodeja, mutta niitä ei käytetä juuri muualla kuin tilastotieteessä - esim. yhteiskuntatieteissä käytetyimmät metodit ovat samoja kuin mitä tilastotieteen peruskurssilla opetetaan.

Mua taas ärsytti se etten saanut matikassa tukiopetusta vaikka kuinka pyysin. ADD:n takia kärsin matikan oppimisvaikeuksista, kielissä sen sijaan loistin.

Matikka on paljon tärkeämpi aine kuin kielet. Kielet oppii helposti arjessa mutta matikassa tarvitaan keskimäärin enemmän ohjausta ja kärsivällisyyttä.

No etpä kyllä näköjään osaa kirjoittaakaan

Lapsellasi on varmaan dyscalculia! Tukiopetukseen ja matikka pitää visualisoida jne hänelle.

Sillä karsitaan jyvät akanoista. Matematiikkassa ei pärjää lässyttämällä tai hymyilemällä. Koko maailma toimii matemaattisten sääntöjen mukaan. Ympyrän ala lasketaan samalla idealla toisessa galaksissa, Kiinassa ja Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Oon vtk ja kandiksi jään, koska en jaksa lisää tilastotiedettä. Opintojen yleisarvosana on 4, joten tyhmä en ole, mutta matematiikka ei kiinnosta ja en jaksa paneutua siihen. Helsingin yliopisto kyseessä ja siellä vaan matematiikkapainotus lisääntyy.

Yksittäisiä tilastotieteen kurssejako et enää jaksa? Kuulostaa tekosyyltä.

Aloittaja vaikuttaa heikkolahjaiselta tekstin perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Koska poikia yleensä kiinnostaa matikka enemmän, sitä on alettu painottaa esim. korkeakouluvalinnoissa. Muuten naiset saisi kaikki opiskelupaikat.

Eli naiset ei sukupuolensa vuoksi ymmärrä matikkaa?

Sen ymmärrän, että ruotsin opetus Suomen koululaitoksissa on hölmöläisen hommaa, mutta että joku tosissaan valittaa matematiikan opettamisesta!

Sehän yksi tärkeimmistä loogisen ajattelun ja aivotoiminnan kehittäjistä. Vika on siinä, että nykyisin ei vaivauduta ajattelemaan. Siis ihan vain ajattelemaan. Se riittää.