nonni, tuli tapeltua fyysiseti 15v pojan kanssa
Jätkä on hiukan kipeänä kotona on puhunut mulle rumasti koko aamun. Sitten varasti pikkuveljeltä pleikkaohjaimen ja itketti tätä. En saanut ohjainta pois joten takavarikoin pojan kännykän. Jätkä alkoi raapia mun paljaita sääriä verinaarmuille, hermostuin totaalisesti ja aloin lyödä ja potkia häntä. Seurasi painimatsi, jossa varmaan kumpikin sai mustelmia ja naarmuja. Sanottakoon että 15v on minua huomattavasti kookkaampi ja pelkäsin välillä että minulle sattuu pahasti, mutta raivon voimalla tappelin. Pikkuveli meni toiseen huoneeseen itkemään ja sanoi jälkeen päin pelänneensä että minä kuolen.
15-vuotias on nyt yläkerrassa. Miten jatkaisitte tästä eteenpäin ja selvittäisitte asian? Pienempää matsaamista meillä on ollut ennenkin mutta ei näin selkeää tappelua. Jätkä on herkästi töninyt tai potkaissut jos "loukkaan hänen reviiriään". Muuten hän ei ole "ongelmalapsi", vaan kunnolinen ja hyvä koulussa.
Kommentit (65)
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 16:33"]
Omapa on perheesi, ei sikäli kiinnosta. Mun vaan täytyy tähän loppuun sanoa, että hämmentää kovasti kuinka aikuinen voikin ottaa noin kevyesti tuon asian. Sä täysin empimättä siis sanot, että nyt 4-veen kanssa asia on käsitelty, otit ihan syliin ja puhuitte, ja sillä selvä, ei jäänyt mitään ongelmia, hyvä. Sinuna en ihmettelisi, jos sulla on toinenkin väkivaltainen teini kymmenen vuoden päästä talossanne. Sinuna en ihmettelisi, jos poika alkaa nähdä painajaisia ja oireilla vaikka millä tavoin pitkitenkin aikojen päästä. Jos hän on luullut sun kuolevan, on jo pelkästään sekin tarpeeksi paha asia, saati se kun hän on nähnyt rajua fyysistä väkivaltaa, seurannut tilannetta joka on täysin arvaamaton, turvaton ja kaoottinen.
[/quote]
En tarkoittanut että kaikki on kuitattu sillä. Mutta siis meillä on sellaiset välit tuon pienen kanssa että voidaan puhua kaikesta ja hän myös osaa analysoida omia tuntemuksiaan eikä patoa niitä jonnekin. Siksi en ole hänestä huolissani. Toki asia voi aiheuttaa jotakin, muttei mitään peruuttamatonta, sellaista josta ei yli päästä.
ap
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 16:33"]
Omapa on perheesi, ei sikäli kiinnosta. Mun vaan täytyy tähän loppuun sanoa, että hämmentää kovasti kuinka aikuinen voikin ottaa noin kevyesti tuon asian. Sä täysin empimättä siis sanot, että nyt 4-veen kanssa asia on käsitelty, otit ihan syliin ja puhuitte, ja sillä selvä, ei jäänyt mitään ongelmia, hyvä. Sinuna en ihmettelisi, jos sulla on toinenkin väkivaltainen teini kymmenen vuoden päästä talossanne. Sinuna en ihmettelisi, jos poika alkaa nähdä painajaisia ja oireilla vaikka millä tavoin pitkitenkin aikojen päästä. Jos hän on luullut sun kuolevan, on jo pelkästään sekin tarpeeksi paha asia, saati se kun hän on nähnyt rajua fyysistä väkivaltaa, seurannut tilannetta joka on täysin arvaamaton, turvaton ja kaoottinen.
[/quote]
En tarkoittanut että kaikki on kuitattu sillä. Mutta siis meillä on sellaiset välit tuon pienen kanssa että voidaan puhua kaikesta ja hän myös osaa analysoida omia tuntemuksiaan eikä patoa niitä jonnekin. Siksi en ole hänestä huolissani. Toki asia voi aiheuttaa jotakin, muttei mitään peruuttamatonta, sellaista josta ei yli päästä.
enpä olisi täysin varma mutta onnea teille koko perheelle jatkoon.
ap
[/quote]
Menkää perheneuvolaan. Olet pahoinpidellyt teini-ikäistä poikaasi. Jos et itse hae aktiivisesti apua ja asia menee viranomaisten korviin, olet liemessä. Sanoisin että pojallasi ja sinulla on paljon ongelmia, vaikka toista väität.
Itse hakisin ulkopuolista apua tilanteessasi heti pian. Jokin kasvatusneuvola tms. Vaikea kuvitella, että keskenänne pääsisitte eteenpäin tuon tilanteen jälkeen siten, ettei se koskaan toistuisi. Hyvä, kun kuitenkin osoitat pojalle (pojille) sen, ettei päältäsi kävellä.
Sori, mutta ei ole kunnollinen ja hyvä jos käy äitinsä kimppuun. Ei tulisi mieleenikään, että omat lapseni tekisi jotakin tuollaista.
t: pojat 20v ja 14v, sekä nuorempia lapsia.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 11:21"]
Menkää perheneuvolaan. Olet pahoinpidellyt teini-ikäistä poikaasi. Jos et itse hae aktiivisesti apua ja asia menee viranomaisten korviin, olet liemessä. Sanoisin että pojallasi ja sinulla on paljon ongelmia, vaikka toista väität.
[/quote]
Poikakin pahoinpiteli, miksi jätit sen huomiotta?
Kannattaa hakea apua. Tsemppiä!
Kyllä sun aikuisena pitäisi osata käyttäytyä fiksummin, poikas on kuitenkin vielä alaikäinen teini mutta whats your excuse? Jösses sentään.
Juu poikakin pahoinpiteli äitinsä, mutta vuorovaikutuksessa on jotain pahasti vinossa, jos riita äityy raapimiseksi ja potkimiseksi äidin ja pojan välillä. Apua olisi pitänyt hakea jo kauan sitten, ja sen hakeminen on yksinomaan vanhemman vastuulla. Vastuu tilanteesta oli äidillä, yksiselitteisesti.
Perheneuvolaa minäkin suosittelen.
Pojan käytökseen olisi pitänyt puuttua jo silloin, kun hän alkoi tönimään ja potkiskelemaan sinua tai muita perheenjäseniä "reviirinloukkaustensa" takia.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 11:26"]
Sori, mutta ei ole kunnollinen ja hyvä jos käy äitinsä kimppuun. Ei tulisi mieleenikään, että omat lapseni tekisi jotakin tuollaista.
t: pojat 20v ja 14v, sekä nuorempia lapsia.
[/quote]
No tarkoitankin että muiden ihmisten keskuudessa hän on kunnollinen. Muut ihmiset eivät oikein usko korviaan kun olen sanonut että minua kohtaan hän on vaikea. Meidän välimme ovat kyllä olleet ongelmalliset jo ainakin parin vuoden ajan. Hän on ottanut asiakseen vastustaa ja halveksia minua kaikessa. Isäänsäkin tottelee ihan eri tavalla. Muiden lasteni kanssa en riitele (on 4 poikaa, joista kaksi on vanhempia kuin tämä 15v). Miehen kanssa on kyllä aviokriisi meneillään ja siihen poika varmaankin reagoi.
ap
Kunhan ei ole toistuvaa, niin tehkää sovinto ja unohtakaa koko juttu.
Tuollaista nyt vaan osalle sattuu, täällä palstalla toki on aina vaan täydellisiä ihmisiä, mutta tuo on oikeasti suhteellisen yleistä juuri tuossa vaiheessa, kun murrosikä on pahimmillaan.
Toivottavasti molemmat säikähditte sen verran, että tästä eteenpäin osaatte lopettaa riitelyn vähän aiemmin.
Et ole huono äiti tuon takia eikä pojassakaan ole mitään vikaa :)
Eniten minua säälittää se pelokas pikkuveli. Ehdottomasti tarvitsette nyt ulkopuolista apua. Molemmilla, sekä sinulla että pojalla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.
Soita nyt heti perheneuvolaan. Poika on niin iso että kuulunee nuorisopsykiatrian piiriin. Te voitte saada apua yhdessä ja erikseen, mennä keskustelemaan yksin kumpikin vanhempi tai erikseen, tai pojan kanssa, tai poika yksin. Kimppuusi käyminen on äärimmäinen hätähuuto johon sinun äitinä tulee reagoida heti. Lastensuojeluilmoitus todennäköisesti tehdään, mutta toimi vaikka kuinka sitä pelkäisit.
Kyllä 15-vuotias on jo sen ikäinen, että tietää potkimisen, tönimisen ja raapimisen olevan väärin, ellei ole jotenkin jälkeenjäännyt. Kumpikin teki väärin ja on kukkahattutätien paskapuhetta, että aikuinen on yksin syyllinen.
Hienoa, että te äidin syyllistäjät istutte norsunluutorneissanne ja osaatte joka tilanteessa käyttäytyä täysin oikein.
5
15 joka hakaa äitiään. Anna isän lyödä ensi kerralla kysy pojalta että aikooko vaimoaankin lyldä
15 joka hakaa äitiään. Anna isän lyödä ensi kerralla kysy pojalta että aikooko vaimoaankin lyldä
5, millaisessa tilanteessa sitten mielestäsi tulisi kääntyä perheneuvolan puoleen, jos ei siinä, että perheessä on vaikea tilanne ja lapsi oireilee väkivaltaisella käytöksellä, ja äiti ei näe muuta keinoa kuin hakata ja potkia takaisin?
5, millaisessa tilanteessa sitten mielestäsi tulisi kääntyä perheneuvolan puoleen, jos ei siinä, että perheessä on vaikea tilanne ja lapsi oireilee väkivaltaisella käytöksellä, ja äiti ei näe muuta keinoa kuin hakata ja potkia takaisin?
Ihan samoin kävi meilläkin, tosin poika paini isänsä kanssa. Poika aloitti, uhkaili vetää nyrkillä päin näköä ja tuli jo kohti, mutta isänsä, joka on harrastanut nuoruudessaan itsepuolustuslajeja, otti lukko-otteen ja kellautti pojan lattialle. Kerran poika uhkaili minua, mutta isänsä tuli tässäkin kohtaa väliin. Mielestäni mieheni toimi oikein, pojalle on nyt osoitettu, että vanhempia ei uhkailla, eikä heidän kimppuunsa käydä. Poika mökötti vuorokauden, pyysi sitten anteeksi ja asia on sovittu.
En minä ainakaan tuossa iässä tarkoittanut mitä sanon vanhemmilleni. Lähinnä se oli ehkä kokeilua mitä voi sanoa ja tehdä.
Älä ota itseesi. Kovassa testissä olet nyt jostain syystä