Miksi yhteiskunta ei auta nuoria sinkkuja pariutumaan?
Kun panikoidaan vauvakadosta niin eihän siihen mitkään vauvatonnit auta kun syynä on se ettei kumppaneita vaan löydy. Voisiko yhteiskunta panostaa johonkin sinkkujen pariutumisohjelmaan missä järjestetään nuorille sinkuille vaikka illanviettoja ja siellä voisi tutustua ihmisiin?
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö joku nuori sinkku voi ihan itse järjestää sellaisen tapahtuman?
No ei voi jos ei tunne ketään eikä ole esim varaa maksaa jonkun paikan vuokraamista.
Eihän siinä tarvitse kuin laittaa oman paikkakunnan faceryhmään viestin, että hei kaikki nuoret sinkut, tavataan torilla lauantaina klo 19. Vie vaivaa yhden viestin kirjoittamisen verran eikä maksa mitään.
Tollasen jos laittaa niin paikalle tulee pelkästään jotain vanhoja limaisia setiä..
Miten se siitä muuttuisi, jos tilaisuus olisi sisätiloissa ja järjestäjänä toimisi kunta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa tanssipaikkoja, baareja, yökerhoja, joissa voi tavata toista sukupuolta. Tietääkseni myös sellaisia palveluita on kuten tinder ja muut nettideittipalvelut. Eikö mikään noista auta? Kunnan virkamies tarvittaisiin apuun, käykö vaikka sossu?
Näissä kaikissa mainitsemissasi paikoissa etsitään lähes poikkeuksetta yhden yön seksiä, eikä mitään kumppania.
Mietitäänpä. Oman aviomieheni löysi nettitreffeiltä, vanhempani tanssilavalta. Newsflash, seksinkin jälkeen voi pyrkiä laajentamaan parisuhteeksi.
en ottaisi naista jonka arvomaailmassa on tärkeimpiä kriteereitä miten vällyjenvälissä tapahtuu.
Olen kattellu sitä yhtä sinkkujennaitto-ohjelmaa joskus kymmenisen vuotta sitten, jossa parittajana toimi joku ammeriikkalainen kaunis nuorimies kauniin äitinsä kanssa. Muistaako joku?
Olivat kyllä tehokkaita ja taitavia, mutta tuli myös selväksi, että ihan pienin ponnistuksin niitä ihmisiä ei sopeuteta toiseen. Olivat koko ajan karvat pystyssä ja käytännössä melkoisella kurileirillä siinä, ja kertakaikkiaan talutettiin epäonnistumisesta toiseen, pyyhittiin nenä ja jatkettiin harjoituksia. Kyseltiin kuulumiset ja tunteet, kuritettiin ja silitettiin päätä vuoronperään ja lopulta ilmeisesti alkoi tapahtua.
Ei taida minkään kunnan resurssit taipua vastaavaan työmäärään, ja kun pitäisi vielä olla osaamistakin takana.
Se on se väestöliiton tohtori Rotkirch, joka haluaa että suomalaiset eivät lisääntyisi. Mallina muulle maailmalle. 7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret pariutuvat opinnoissa. Ai niin, sinä et opiskele, etkä käy töissä. Mutta perhe pitäisi saada. Millä sinä siitä huolehtisit?
Olen opiskellut ja ollut paljon työelämässä ja tälläkin hetkellä opiskelen, mutta en vaan koskaan koulussa ole tavannut ketään sopivaa.
No miten sitten olit ajatellut valtion järjestämissä bileissä tapaavasi? Ellei onnistu opiskellessa, niin missä sitten.
Vai tarkoitatko, että valtion pitäisi pakottaa kumppani kaikille vastenmielisille tyypeille? Sinulle vaikka kolmen erityislapsen yh lähipubin lihatorilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On olemassa tanssipaikkoja, baareja, yökerhoja, joissa voi tavata toista sukupuolta. Tietääkseni myös sellaisia palveluita on kuten tinder ja muut nettideittipalvelut. Eikö mikään noista auta? Kunnan virkamies tarvittaisiin apuun, käykö vaikka sossu?
Näissä kaikissa mainitsemissasi paikoissa etsitään lähes poikkeuksetta yhden yön seksiä, eikä mitään kumppania.
Mietitäänpä. Oman aviomieheni löysi nettitreffeiltä, vanhempani tanssilavalta. Newsflash, seksinkin jälkeen voi pyrkiä laajentamaan parisuhteeksi.
Kyllä kyllä, panosta parisuhteeseen.
Yhteiskunta ei ole kieltänyt sinkkuja osallistumasta mihinkään. Jopa nyt, kun on pandemia ja tartuntaluvut kasvavat, baarit ja ravintolat saavat olla auki, nuoret reissaavat Rukalle juhlimaan jne. Yhteydenpito muihin ihmisiin on nykyisin helpompaa kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Jos joku ei nyt löydä itselleen kelpaavaa puolisoa, ei hän olisi löytänyt sellaista 70- ja 80-luvuillakaan.
20 vuotta sitten teknillisellä korkeakoululla yritettiin saada uusia opiskelijoita rohkaistua murtamaan senaikaisen hyvin pidättyväisen tapakulttuurin rajoja ja lähestymään vastakkaista sukupuolta järjestämällä erilaisia leikkejä ja yhteistilaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tollo noita nuorisotaloja ehdotti? Sinkkuja on myös yli 18-vuotiaissa. 🙄
Niissä nuorisotaloissa yleensä opitaan sitä sosiaalisuutta, jota parin löytämisessä tarvitaan.
Minulta noi jäi väliin, ja vaikkei yhtäläisyys merkkiä tuon ja sinkkuuteni väliin voi vetääkään, niin tosi asia on, että jossain ne ensiaskeleet vastakkaisen sukupuolen - tai oman jos niikseen tulee - kanssa on otettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret pariutuvat opinnoissa. Ai niin, sinä et opiskele, etkä käy töissä. Mutta perhe pitäisi saada. Millä sinä siitä huolehtisit?
Olen opiskellut ja ollut paljon työelämässä ja tälläkin hetkellä opiskelen, mutta en vaan koskaan koulussa ole tavannut ketään sopivaa.
No miten sitten olit ajatellut valtion järjestämissä bileissä tapaavasi? Ellei onnistu opiskellessa, niin missä sitten.
Vai tarkoitatko, että valtion pitäisi pakottaa kumppani kaikille vastenmielisille tyypeille? Sinulle vaikka kolmen erityislapsen yh lähipubin lihatorilta.
Mitä ihmeen ongelmia sinulla on, kun pitää kommentoida noin törkeästi?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta auttaa kaikessa muussakin niin miksei voisi auttaa myös perheen muodostamisessa? Tietenkin vapaaehtoisena niille, jotka sellaista haluaa.
Kiinahan järjestää puistotapaamisia naimattomille. Siellä naimisiinmeneminen on naisille hyvin epämieluisaa, koska naimisiinmenon jälkeen mies alkaa hallita naisen omaisuutta.
Ongelma on paljolti se, että osa pariutuu ihan kenen kanssa tahansa arvoista välittämättä ja nämä pitävät markkinoilta pois ihmisiä, jotka sopisivat paremmin jonkun muun kanssa. Sitten nettideitit ovat täynnä mielenterveysongelmaisia, jotka pariutuvat huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret pariutuvat opinnoissa. Ai niin, sinä et opiskele, etkä käy töissä. Mutta perhe pitäisi saada. Millä sinä siitä huolehtisit?
Olen opiskellut ja ollut paljon työelämässä ja tälläkin hetkellä opiskelen, mutta en vaan koskaan koulussa ole tavannut ketään sopivaa.
No miten sitten olit ajatellut valtion järjestämissä bileissä tapaavasi? Ellei onnistu opiskellessa, niin missä sitten.
Vai tarkoitatko, että valtion pitäisi pakottaa kumppani kaikille vastenmielisille tyypeille? Sinulle vaikka kolmen erityislapsen yh lähipubin lihatorilta.
Mitä ihmeen ongelmia sinulla on, kun pitää kommentoida noin törkeästi?
-eri
Mikä totuudessa tökkii? Vai tarkoitatko, että epäsuositulle peräkammarinpojalle pitäisi valtion järjestää joku salikissa? Ja tietysti pakolla, koska vapaaehtoisesti ei kukaan suostu nytkään, ei edes se alkoholisoitunut Mervi paikallisesta, jonka lapsista osa on otettu huostaan ja osa vasta odottaa huostaanottoa.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa tanssipaikkoja, baareja, yökerhoja, joissa voi tavata toista sukupuolta. Tietääkseni myös sellaisia palveluita on kuten tinder ja muut nettideittipalvelut. Eikö mikään noista auta? Kunnan virkamies tarvittaisiin apuun, käykö vaikka sossu?
Minä en kaipaa kumppania, mutta alkottomille on aika vähän paikkoja, jossa tavata toisia alkottomia. Uskon kuitenkin, että alkottomien tulee järjestää itse toimintansa vaikkapa yhdistyksen ja kerättyjen varojen avulla jos tapaamispaikkoja haluavat.
Peruksethan ehdottivat ihmisten pakkonaittamista toisilleen vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta järjestää vaikka mitä tukitoimia koulutuksen ja työn löytämiseen. Pariutuminen on kuitenkin täysin omalla vastuulla, vaikka on vähintään yhtä tärkeä asia.
Osa nuorista ei välttämättä oikesti pysty pariutumaan ilman apua. On siinä aikaisemmat sukupolvetkin saaneet yhteisöltä apua, nyt ollaan yksin.
Se on kyllä totta. Mutta nykymaailmassa pitäisi jotenkin saada nämä myös teipattua yhteen, etteivät heti eroa ja yrittäisivät edes hetken oikeasti pysyä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Haistanko kommunismin tuulahduksen? Halu ja toive saada rakkautta ja muodostaa parisuhde, kulloinkin Sen Yhden ja eriyisen kanssa on perin humaani ja yleisinhimillinen. (Onhan parisuheessa eläminen tutkitusti, ainakin useimmille miehille kannattavaa; se (parisuhde) edistää terveyttä tukien samalla hyvinvointia).
Mutta silti minusta on hämmentävä ajatus, että yhteiskunnan (ja muiden veronmaksajien) pitäisi osallistua nykyistä voimallisemmin siihen miten itse kukin meistä onnistuisi löytämään kumppanini.
Sinkkuna(kin) voi oman kokemukseni perusteella elää oikein hyvää ja erinomaista elämää. Ja olisiin huolestunut, jos yksin sinkkuutta pidettäisiin niin puutteellisena ja vajaana, että parempi vaihtoehto olisi huonompikin parisuhde
En todellakaan kaipaa aikaa, lähihisoriastamme, jolloin kaikkien yli 24-vuotiaiden naimattomien henkilöiden oli maksettava siviilisäätynsä vuoksi ylimääräistä veroa.
Sinkkumies
Ei tietenkään yhteiskunnan tarvitsisi, mutta jos yhteiskunnallisella tasolla kuitenkin murehditaan kaiken aikaa laskevaa syntyvyyttä ja väheneviä määriä tulevia veronmaksajia, työntekijöitä jne., niin onko se nyt niin kaukaa haettu ajatus, että yhteiskunta yrittäisi myötävaikuttaa positiivisella tavalla parisuhteiden muodostumiseen siinä toivossa että se vähentäisi ongelmalliseksi koettua syntyvyyden laskua?
-eri (tyytyväinen lapseton sinkku, eli en edes käyttäisi tuollaisia palveluja, vaikka niitä järjestettäisiin)
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta ei ole kieltänyt sinkkuja osallistumasta mihinkään. Jopa nyt, kun on pandemia ja tartuntaluvut kasvavat, baarit ja ravintolat saavat olla auki, nuoret reissaavat Rukalle juhlimaan jne. Yhteydenpito muihin ihmisiin on nykyisin helpompaa kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Jos joku ei nyt löydä itselleen kelpaavaa puolisoa, ei hän olisi löytänyt sellaista 70- ja 80-luvuillakaan.
Valtion tulisi edistää konservatiivista sukupuolikasvatusta, torjua liberalismia, keksiä keinoja avioerojen vähentämiseksi. Nämä ovat ainoita keinoja mitä voidaan tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tollo noita nuorisotaloja ehdotti? Sinkkuja on myös yli 18-vuotiaissa. 🙄
Niissä nuorisotaloissa yleensä opitaan sitä sosiaalisuutta, jota parin löytämisessä tarvitaan.
Minulta noi jäi väliin, ja vaikkei yhtäläisyys merkkiä tuon ja sinkkuuteni väliin voi vetääkään, niin tosi asia on, että jossain ne ensiaskeleet vastakkaisen sukupuolen - tai oman jos niikseen tulee - kanssa on otettava.
Ei nuorisotaloilla pyöri kunnolliset nuoret. Ne ovat syrjäytyneiden perheiden lapsia, jotka siellä ovat. Ovat varmaan huumeettomia paikkoja, mutta muuten kammottavia. Suosittelen vierailemaan pks-seudulla. Kouluissa tapaa ikäisiään nuoria ihan tarpeeksi. Mutta lasten ja aikuisten seurustelu ovat eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret pariutuvat opinnoissa. Ai niin, sinä et opiskele, etkä käy töissä. Mutta perhe pitäisi saada. Millä sinä siitä huolehtisit?
Olen opiskellut ja ollut paljon työelämässä ja tälläkin hetkellä opiskelen, mutta en vaan koskaan koulussa ole tavannut ketään sopivaa.
No miten sitten olit ajatellut valtion järjestämissä bileissä tapaavasi? Ellei onnistu opiskellessa, niin missä sitten.
Vai tarkoitatko, että valtion pitäisi pakottaa kumppani kaikille vastenmielisille tyypeille? Sinulle vaikka kolmen erityislapsen yh lähipubin lihatorilta.
Tämä minullekin tuli otsikosta mieleen, enkä todellakaan ole niin epätoivoisesti kumppania vailla että tuollaiseen suostuisin. Vanhempani jo kerran yrittivät ja aiheuttivat lähinnä pakoreaktion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta järjestää vaikka mitä tukitoimia koulutuksen ja työn löytämiseen. Pariutuminen on kuitenkin täysin omalla vastuulla, vaikka on vähintään yhtä tärkeä asia.
Osa nuorista ei välttämättä oikesti pysty pariutumaan ilman apua. On siinä aikaisemmat sukupolvetkin saaneet yhteisöltä apua, nyt ollaan yksin.
Se on kyllä totta. Mutta nykymaailmassa pitäisi jotenkin saada nämä myös teipattua yhteen, etteivät heti eroa ja yrittäisivät edes hetken oikeasti pysyä yhdessä.
Ai niin kuin voimakasta paheksuntaa ja avointa halveksuntaa eronneita kohtaan, niinkö? Ei ne hampaat irvessä yhdessä pysyvät ihmiset mitään onnellisia ole eikä sellaisessa perheessä kasvaminen ole lapsille helppoa.
Suomessa on suhteellisen heikko kolmas sektori. Yhtä lailla voitaisiin tietysti ihmetellä, miksi heitä ei ole kiinnostanut tarttua tähän ongelmaan.