Teini erosi eilen. On valvonut ja itkenyt varmaan koko yön. Olenko huono äiti kun pakotin kouluun.
16v poika kyseessä. Ei suostu nousemaan sängystä. Oon kuulema paska mutsi.
Kommentit (1004)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä siinäkin mielessä valaiseva ketju, että huomaa, kuinka näitä toisten ja/tai omien tunteiden mitätöijiä riittää eikä heidän päätään mikään järkiperustelu käännä.
On kyllä siinäkin mielessä valaiseva ketju, että huomaa, kuinka heikkoja nykyihmiset on. Heti ollaan saikuttamassa, uhriutumassa ja toitottamassa MASENNUSTA, kun pari tuntia itkettää.
Tai että yön itkettää...eihän se kivaa ole, on väsynyt ja ei ole parhaimman näköinen, mut ei tartte olla. Sellaisia öitä vain sattuu itse kullekin, seuraava päivä on vaikea, mut sellaista se elämä on. Valitettavasti Koronan talousvaikutukset tulevat tiukentamaan ja kurjistamaan olojamme Suomessa, työpaikoista tulee entistä suurempi pula, ihan kyvykästä porukkaa jää työttömäksi ja järjellä olevista paikoista tullaan taistelemaan entisestään. Meillä ei tule olemaan varaa maksaa saikuista, jotka johtuu huonosti nukutusta yöstä, ohimenevästä surusta, yön itkemisestä yms. asioista. Alapeukuttakaa miten paljon tahdotte, mutta ajat kovenevat entisestään. Ja siihen on vain sopeuduttava.
Korona voi tiukentaa työelämän vaatimuksia entisestään, mutta tuskin se hirveästi koulujen poissaolokäytäntöihin vaikuttaa, pikemminkin päin vastoin. Tulevaisuudessa varmaan entistä helpompi korvata yksittäisiä poissaolopäiviä, kun ei haluta oppilaita pienessäkään nuhassa kouluun.
Ja jossain tapauksissahan se entinen saikuttaja voi nyt tehdä työpäivänsä etänä eikä tarvitse saikuttaa lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vitsit miten ärsyttäviä nuo tässä ketjussa olevat työnantajat/heidän peesaajansa :D Tulee vain sellaisen fiilis, ettei töissä kannata kertoa miksi on poissa tai miksi esim. itkettää sekä menee halu kyllä minkäänlaiseen joustamiseen esim. ennen ajattelin että voisihan sitä vaikka palkatonta ottaakkin, mutta tässä ketjussa on niin kylmäkiskoista menoa, että tulee olo, etten kiusallanikaan ottaisi sitä palkatonta, vaan ainakin yrittäisin saada sitä palkallista saikkua.
Jos työnantaja pitää alaisiaan vihollisina/laiskureina, niin jokin on pielessä.Epälojaaleina kyllä.
Yksi työntekijä oli flunssan takia pois töistä.
Illalla oli instap'äivitys missä tukee rave clubin DJ poikaystäväänsä keikalla.
Tästä niin kauan et en enää muista mikä sosiaalinen media oli.
terkkari joka loman myönsi sanoi että ikävää, mut nuoret ei oo lojaaleja työnantajalle.
Tällaisia työntekijöitä niistä teineistä kasvaa, kun annetaan jokaisesta pienestä epämukavuudesta jäädä kotiin :(
Ensimmäisen seurustelusuhteen kariutuminen = jokainen pieni epämukavuus..?
Joo, jos teinillä on taipumus pyrkiä lintsaamaan millon mistäkin syystä, niin varmasti kannattaa vetää tiukka linja. Jos tämä on ensimmäinen kerta ikinä kun teini haluaisi jäädä terveenä kotiin, ja on kuitenkin todistettavasti itkenyt koko yön, niin vanhemmalta soisi löytyvän vähän empatiaakin.
Se harvoin valitettavasti jää siihen yhteen kertaan. Itsekin saikkuja määräävänä osaan sanoa, että tämä tulee tavaksi hyvin usein. Sitten työnantajalla onkin käsissään valehtelija-saikuttelija, jota ei millään saa pois ja koko firma kärsii. Lusmuilut vaan pois jo teineiltä, niin oppivatpahan tavoille!
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
No ei tietenkään, jos olet lukenut koko ketjua läpi, niin joidenkin aikuisten mielestä pitäisi saada jäädä pois töistä huonosti nukutun yön takia tai jos on yön itkeny. Sitä täällä osa porukka kritisoi. Että olkaa vaan poissa, mutta palkattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri
Aika monelle tuntuu olevan ongelma se että kyseinen teini on poika. Olisiko asia eri jos sydänsuruja poteva teini olisi ollut tyttö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä siinäkin mielessä valaiseva ketju, että huomaa, kuinka näitä toisten ja/tai omien tunteiden mitätöijiä riittää eikä heidän päätään mikään järkiperustelu käännä.
On kyllä siinäkin mielessä valaiseva ketju, että huomaa, kuinka heikkoja nykyihmiset on. Heti ollaan saikuttamassa, uhriutumassa ja toitottamassa MASENNUSTA, kun pari tuntia itkettää.
Tai että yön itkettää...eihän se kivaa ole, on väsynyt ja ei ole parhaimman näköinen, mut ei tartte olla. Sellaisia öitä vain sattuu itse kullekin, seuraava päivä on vaikea, mut sellaista se elämä on. Valitettavasti Koronan talousvaikutukset tulevat tiukentamaan ja kurjistamaan olojamme Suomessa, työpaikoista tulee entistä suurempi pula, ihan kyvykästä porukkaa jää työttömäksi ja järjellä olevista paikoista tullaan taistelemaan entisestään. Meillä ei tule olemaan varaa maksaa saikuista, jotka johtuu huonosti nukutusta yöstä, ohimenevästä surusta, yön itkemisestä yms. asioista. Alapeukuttakaa miten paljon tahdotte, mutta ajat kovenevat entisestään. Ja siihen on vain sopeuduttava.
Korona voi tiukentaa työelämän vaatimuksia entisestään, mutta tuskin se hirveästi koulujen poissaolokäytäntöihin vaikuttaa, pikemminkin päin vastoin. Tulevaisuudessa varmaan entistä helpompi korvata yksittäisiä poissaolopäiviä, kun ei haluta oppilaita pienessäkään nuhassa kouluun.
Ja jossain tapauksissahan se entinen saikuttaja voi nyt tehdä työpäivänsä etänä eikä tarvitse saikuttaa lainkaan.
Tämä keskustelu on rönsyillyt myös työelämän puolelle, nämä vastaukset eivät liity ap:n teiniin. Vaan siihen, kun uhotaan, että minähän jään töistä pois ja siitähän maksetaan...aikuiset siis.
Vähän ihmettelen kyllä näitä ihmisiä joiden mielestä töistä ei saa koskaan olla pois ja kaikki kaatuu jos on yhdenkin päivän. Tällä ajatuksella ainakin oman työpaikan ihmiset olisivat jatkuvasti turhaan pois jos niin haluaa ajatella. Työnantaja tosin saa sitten säästää palkoissa ja ihmetellä miksi kukaan ei enää tahdo tulla sinne ja sijaisia ei enää saa. Pitäisi ehkä saada työpaikasta sellainen, että siellä on parempi käydä, mutta niin ei käy ja sitten ihmiset vaihtavat muualle jos on vaan mahdollista ja nytkin lähtee taas monta vielä tässä kuussa. Lähtisin itsekin jos vaan pystyisin, mutta ei tämän ole nyt mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
Ongelma taitaa olla siinä, että ei se ikinä yhteen kertaan jää, vaan tulee tavaksi. Sitten tulee näitä valehtelija-saikuttelijoita, joita ei millään saa pihalle. Siitä kärsii puolestaan koko firma. Nuoresta asti kun opettaa, että velvollisuuksista ei pienen epämukavuuden takia laisteta, niin hyvä tulee.
No tuo ajattelutapa kertoo kyllä enemmän sinusta kuin ap:n pojasta. Pahoittelen jos kohtuudessa pysyminen on sinulle noin vaikeaa, mutta turha sitä on yleistää kaikkiin muihin ihmisiin.
-eri
Ei ole ajattelutapa, vaan töissä havaittu ilmiö (olen työterveyslääkäri). Eli don't worry, tiedän kymmenien vuosien työkokemuksella mistä puhun.
- Kenelle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika on mennyt eron jälkeen heti kouluun mutta tyttö ei. On sulla ap aika nössö jälkeläinen :DD
Erotkin voi olla erilaisia.
Onhan se niinkin, että kyllä järkevä ja älykäs aikuinen sitten huomaa jos teini alkaa olla pois koulusta "kynnen katkeamisen vuoksi".
Siinähän se onkin vanhemmuuden idea. Olla herkkävaistoisuutta ja taitoa erottaa kun on oikeudenmukaista ja lapsen parasta antaa joskus olla päivän, pari olla pois koulusta. Vaikka ei ole varsinaisesti sairas, mutta väsynyt, surullinen, on tapahtunut jotain järkyttävää tai poikkeuksellista mikä vaikuttaa jaksamiseen jne.
Ja sitten taas olla järkevä ja jämäkkä kun on kyse turhista ja pikkujutuista.
Helppohan se on silloin olla vanhempi kun vain jumittuu samaan tunteettomaabån kasvatukseen ilman vaihtoehtoja, vaikka mitä tapahtuisi teinin tai lapsen elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
No ei tietenkään, jos olet lukenut koko ketjua läpi, niin joidenkin aikuisten mielestä pitäisi saada jäädä pois töistä huonosti nukutun yön takia tai jos on yön itkeny. Sitä täällä osa porukka kritisoi. Että olkaa vaan poissa, mutta palkattomasti.
Niin mutta silloin kyse on aikuisista. Nyt puhuttiin ensimmäistä eroa läpikäyvästä teinipojasta. En edes henkilökohtaisesti usko että poika lintsaamaan alkaakaan, koska äiti vetää rajat ja oli jo nyt patistamassa lasta kouluun
Ihme porukkaa täällä. Kotiin saa jäädä pitämään rokulipäivää, jos tulee ero? Ei todellakaan. Työt ja opiskelut hoidetaan täysin tunteista riippumatta. Kuinka tunteisen vietäviä nämä kommentoijat oikein ovat? Ja ap, sinä et nyt tarvitse mitään ryhmähyväksyntää vanhemmuudellesi. Kaikkeen sitä tarvitaankin tuntemattomien mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika on mennyt eron jälkeen heti kouluun mutta tyttö ei. On sulla ap aika nössö jälkeläinen :DD
Erotkin voi olla erilaisia.
Ja toiset nössömpiä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vitsit miten ärsyttäviä nuo tässä ketjussa olevat työnantajat/heidän peesaajansa :D Tulee vain sellaisen fiilis, ettei töissä kannata kertoa miksi on poissa tai miksi esim. itkettää sekä menee halu kyllä minkäänlaiseen joustamiseen esim. ennen ajattelin että voisihan sitä vaikka palkatonta ottaakkin, mutta tässä ketjussa on niin kylmäkiskoista menoa, että tulee olo, etten kiusallanikaan ottaisi sitä palkatonta, vaan ainakin yrittäisin saada sitä palkallista saikkua.
Jos työnantaja pitää alaisiaan vihollisina/laiskureina, niin jokin on pielessä.Epälojaaleina kyllä.
Yksi työntekijä oli flunssan takia pois töistä.
Illalla oli instap'äivitys missä tukee rave clubin DJ poikaystäväänsä keikalla.
Tästä niin kauan et en enää muista mikä sosiaalinen media oli.
terkkari joka loman myönsi sanoi että ikävää, mut nuoret ei oo lojaaleja työnantajalle.
Tällaisia työntekijöitä niistä teineistä kasvaa, kun annetaan jokaisesta pienestä epämukavuudesta jäädä kotiin :(
Ensimmäisen seurustelusuhteen kariutuminen = jokainen pieni epämukavuus..?
Joo, jos teinillä on taipumus pyrkiä lintsaamaan millon mistäkin syystä, niin varmasti kannattaa vetää tiukka linja. Jos tämä on ensimmäinen kerta ikinä kun teini haluaisi jäädä terveenä kotiin, ja on kuitenkin todistettavasti itkenyt koko yön, niin vanhemmalta soisi löytyvän vähän empatiaakin.
Se harvoin valitettavasti jää siihen yhteen kertaan. Itsekin saikkuja määräävänä osaan sanoa, että tämä tulee tavaksi hyvin usein. Sitten työnantajalla onkin käsissään valehtelija-saikuttelija, jota ei millään saa pois ja koko firma kärsii. Lusmuilut vaan pois jo teineiltä, niin oppivatpahan tavoille!
Niin sinäkö olet määrännyt niille teineillekin salkkuja, vai mistä sinä tiedät että yksittäinen sydänsurupoissaolo lukioiässä tekee ihmisestä saman tien sarjasaikuttelijan? Olen siis ihan samaa mieltä siitä, että nämä mielipahasaikuttelijat ovat ongelma, mutta en kyllä näe että yksi koulupoissaolo teininä siihen johtaisi. Olen itsekin ollut teininä pois koulusta jopa useamman kerran, enkä ole koskaan lintsannut töistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 16v on yhden päivän pois koulusta kun on psska olla niin ei se maailmaa kaada ja Suomen taloutta romuta :D vähän suhteellisuudentajua hei
No ei tietenkään, jos olet lukenut koko ketjua läpi, niin joidenkin aikuisten mielestä pitäisi saada jäädä pois töistä huonosti nukutun yön takia tai jos on yön itkeny. Sitä täällä osa porukka kritisoi. Että olkaa vaan poissa, mutta palkattomasti.
Niin mutta silloin kyse on aikuisista. Nyt puhuttiin ensimmäistä eroa läpikäyvästä teinipojasta. En edes henkilökohtaisesti usko että poika lintsaamaan alkaakaan, koska äiti vetää rajat ja oli jo nyt patistamassa lasta kouluun
Kyllä, kunhan äiti jaksaa vetää rajat myös väsyneenä, eikä ala lastaan kasvattamaan pumpulissa, kuten suurin osa näistä ketjun kommentoijista selvästikin tekee oman lapsensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Joo oot vähän. Oon antanut jäädä joskus nukkumaan, jos on valvonut koko yön. Ja noi erot on myös teineille rankkoja. Olisin antanut tän päivän nukkua
No sielläpäs on lapselle hyvä palvelu. Jos valvoo yöt puhelimella niin ei tarvi kouluun mennä, äiti antaa lintsata ja vielä auttaa koululle valehtelussa. Mitä tämä opettaa lapsellesi? Miten meinaa pärjätä aikuisena työelämässä kun pomo ei katsokaan sellaista että säännöllisesti jäädään kotiin nukkumaan kun ei jaksa aamulla nousta. Ja käsitin siis että taustalla ei mitään ole elämää mullistavaa miksi ei ole nukkunut yöllä. Ja kyllä se yksi koulupäivä menee huonosti nukutun yönkin jälkeen. Seuraavana yönä saa sitten paremmin unen kun ei ole jäänyt koko päiväksi kotiin nukkumaan. Kotiin jääminen ja päivällä nukkuinen aiheuttaa vaan kierteen jossa lapsen unirytmi on todella sekaisin.
Aloittajan pojalle tsemppiä ja jaksamista, minä häivyn nyt
Vierailija kirjoitti:
Vähän ihmettelen kyllä näitä ihmisiä joiden mielestä töistä ei saa koskaan olla pois ja kaikki kaatuu jos on yhdenkin päivän. Tällä ajatuksella ainakin oman työpaikan ihmiset olisivat jatkuvasti turhaan pois jos niin haluaa ajatella. Työnantaja tosin saa sitten säästää palkoissa ja ihmetellä miksi kukaan ei enää tahdo tulla sinne ja sijaisia ei enää saa. Pitäisi ehkä saada työpaikasta sellainen, että siellä on parempi käydä, mutta niin ei käy ja sitten ihmiset vaihtavat muualle jos on vaan mahdollista ja nytkin lähtee taas monta vielä tässä kuussa. Lähtisin itsekin jos vaan pystyisin, mutta ei tämän ole nyt mahdollista.
Ei se kuule taida ihan niinkään mennä, että tulevaisuudessakaan tosta vaan vaihdetaan työpaikkaa, kun ei työolot miellytä. Nyt jo pulaa työpaikoista, jatkossa pula on vielä suurempi. Ja kyllä, monissakin paikoissa asiat saattaa kaatua yhteen päivään, mulle tulee mieleen montakin alaa. Solidaarisuutta ja muiden huomioon ottamista pitäisi olla molemmilla puolilla: sekä työntekijöiden että työnantajan. Ei niin, että kumpikin ajattelee vain MINUN oikeuksia ja MINÄ vaadin, vaan pyritään joustoon ja venymiseen puolin ja toisin. Tärkeät asiat on ehdotonta hoitaa. Pahoin pelkään, että työpaikkapula tulee tiukentamaan työoloja, koska aina voi sen saikuttelijan vaihtaa uuteen, kun tulijoita on. Ja kun niitä saikuttelijoita, lusmuilijoita ja hyväksikäyttäjiä vain on valitettavan paljon, työntekijöissäkin. Ja nämä sitten kusevat kaikkien laariin ja vaikeuttavat kaikkien asioita :/.
Minun pojat ovat kyllä itkeneet, ovat halunneet jutella asiasta minun, siis äitinsä, kanssa sekä myöskin isänsä. Pojat ovat nyt neljänkympin ja vähän päälle, tänä päivänäkin haluavat jutella asioistaan mun kanssa, sekä hyvistä että huonoista. Vähän aikaa sitten nuoremmalla oli kriisivaihe parisuhteessaan ja mietti eroa. Pyysin sen tulemaan mun luokse, että saa hieman etäisyyttä ja näkökulmaa asioihin. Oli yhden yön meillä ja käytiin asioita läpi. Tiedän, että hän rakastaa puolisoaan, joten yritin saada hänet näkemään laajemmin, yli vaikeuksien. Meillä on aina puhuttu ja pojalle on tärkeää puhua tunteistaan. Huomasin jutellessamme, että he puhuvat lähes samoista asioista mutta jotenkin toistensa ohi. Neuvoin poikaa muuttamaan hieman katsantokantaansa ja tarkemmin miettimään mitä puolisonsa sanomallaan tarkoittaa. Kotiin lähtiessään vielä oli hieman epäileväinen jatkon suhteen, kun oli ollut aika paljon riitoja. Olivat sitten asioita käyneet juurta jaksain läpi, luulen että myös puolisoonsa vaikutti se, että minä toivoin suhteen jatkumista, sai siis kokea hyväksyntää tässä tilanteessa minun taholtani. Parin päivän päästä poika soitti ja sanoi heillä nyt menevän paremmin kuin aikoihin.
No vähän ohi aloituksesta, mutta halusin vain korostaa kuinka tärkeää on antaa myös poikien olla tunneherkkiä lapsesta asti ja keskustella asioista, tuomitsematta heti niitä joita ei itse välttämättä ymmärrä, vääriksi.