Olen elänyt uusperheessä koko ikäni!
Äitini sai minut asuessaan yksin, synnyin vanehmpieni bileillan jatkojen tuloksena. Isäni oli tuolloin vielä naimisissa vanhempien sisarustuneni äidin kanssa. He erosivat myöhemmin.
Äitini sai minua muutaman vuoden nuoremman toisen lapsensa(siis veljeni) toisen miehen kanssa. Asuin äitini luona, jossa asui myös nuoremman veljeni isä. Veljen isän mielisairauksien vuoksi kuitenkin äiti oli meille käytännössä yh. Hekin erosivat aikanaan.
Tässä vaiheessa isä asui yksin, mutta seurusteli naisen kanssa, jolla oli yksi poika. Vanhemmat sisarukset asuivat oman äitinsä luona ja minä ja pikkuveli äidillämme.
Ensimmäisen virallisen äitipuolen sain isän mennessä naimisiin silloisen naisystävänsä(ei sama kuin edellinen) kanssa. Olin tuolloin 16v. ja vanhemmat sisarukseni isän puolelta aikuisia. He erosivat muutamaa vuotta myöhemmin, mutta äitipuolestani tuli minulle todella tärkeä ihminen, on edelleen. Samoin velipuolen(ex-äitipuolen poika) kanssa ollaan hyvissä väleissä ja hän on meille yhtä tärkeä kuin muutkin sisarukset.
Nykyään äitini asuu yksin, mutta seurustelee miesystävänsä kanssa. Myös isäni asuu yksin ja seurustelee naisystävänsä kanssa. Vanhempien sisarusten äiti on myös löytänyt uuden kumppanin.
Kysyttävää?
Kommentit (5)
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 17:20"]
Katsoitko kärsineesi uusperheestä? jos, niin Miten?
[/quote]
En millään tavalla katso kärsineeni oloista, joissa kasvoin.
Minulla oli ympärilläni luotettavia, turvallisia ja rakastavia aikuisia sekä useampikin paikka, jossa voi olla ja asua.
Missä ne uusperhe-kohkaajat nyt on?
Minun vanhempani erosivat kun synnyin ja elin koko ikäni mummoni, tätini, hänen poikansa ja tädin miehen kanssa enkä pitänyt sitä yhtään kummallisena. Serkkupoika oli kuin veli ja mummo oli aina kotona. Sen seurauksena kasvoin avarakatseiseksi ja perhekäsitykseni on edelleen laajempi kuin muilla viisikymppisillä.
Katsoitko kärsineesi uusperheestä? jos, niin Miten?