Minulle oma mieheni on läheisempi kuin
sisarukseni.
Hänet olen itse valinnut, sisaruksiani en.
En koskaan olisi tekemisissä sen tyylisten ihmisten kanssa,
jos eivät olisi siskojani. Olemme niin erilaisia.
Ja ei kaikki rakasta omaa lastaan.
Minusta olisi mielenkiintoista keskutella aiheesta.
Kommentit (4)
älkää nyt, AV-mammat hermostuu, sisarushan on parasta mitä lapsi voi saada ja vain itsekkäät vanhemmat eivät sisarusta tee lapselle, johon läheisin suhde maailmassa kestää koko elämän!
Voisin veikata, että oma puoliso on melkein kaikille tärkeämpi ja läheisempi kuin sisarukset. Vaikka olisikin hyvät ja lämpimät välit.
Oma aviomieheni on minulle tällä hetkellä kyllä läheisin ihminen ylipäätään. Minulla on vain yksi nuorempi veli, eikä meillä ole mitään yhteistä näin aikuisiällä. En edes muista, koska olisin hänen kanssaan muuta kuin small talkia puhunutkaan, jos nyt edes sanotaan toisillemme mitään, sillä hän on erittäin epäsosiaalinen henkilö.
Lisäksi tunnen olevani jotenkin täysin erilainen kuin äitini, joka alkoi tehdä uutta uraansa siinä vaiheessa, kun minä muutin pois kotoa. Nyt häntä ei juurikaan kiinnosta muu kuin omat työasiat, joista viitsii minullekin jatkuvasti soitella. Odotan tällä hetkellä ensimmäistä lastani ja olisin toivonut, että olisin äidiltäni saanut odotukseen tukea ja että hän olisi ollut positiivisesti mukana, mutta turha toivo.
Läheisiä ystäviäkään ei ole löytynyt, tuttuja ja kavereita sitäkin enemmän. Ihana kuitenkin, että elämässä on se yksi ihminen, jonka kanssa voi jakaa kaikki ilot ja surut. Kaikki ei toki koskaan löydä sitä elämänsä rakkautta, jonka minä uskon oikeasti löytäneeni, joten siitä olen onnellinen :)
Olen myös aina ajatellut siskostani, etten haluaisi tuntea häntä ja olla tekemisissä, ellei olisi siskoni. Olemme niin erilaisia.