Ex uhkailee itsarilla pitääkseen minut elämässään.
Olen väsynyt häneen.
Eromme oli ainoa oikea ratkaisu oman mielenterveyden vuoksi.
Hän ei tunne rajoja, hän ei kunnioita rajojani vaikka niitä olen asettanut. Valitettavasti olen myös jonkin asian vuoksi ne rajat sitten kadottanut. Olen muuttunut ihmisenä.
Enää en jaksa.
Ensinnäkin hån on todella ilkeä sattuessaan tietyllä päälle. Määräilee, solvaa minua ja kanssaihmisiä, asettaa itsensä muiden yläpuolelle, on haukkunut todella ikävästi, kontrolloinut ja muuta. Ahdistuin hänen uhoamisen vuoksi ja aloin pelkäämään häntä.
En voinut hyvin ja kun joi, alkoi myös fyysinen kuritus jossain vaiheessa, satunnaisesti.
Suuttui nollasta sataan mitättömistä asioista.
Näistä ei muka muista mitään, ei tarkoittanut, oli minun vikan, vitsiä tai muuta sellaista.
Yhdestä tilanteesta on tulossa ihan oikeudenkäynti. Yksi pahoinpitely oli liikaa. Siitä lähti minun prosessini lähtemiseen.
Edelleenkin puolustelee itseään vaikka näyttöä on.
Hän kuitenkin osaa pitää minut läsnä elämässään ja heikkoina hetkinä olen sortunut ikävään, empaattisuuteen, hyviin viesteihin ja hänen ymmärrykseen kaikesta.
Loppuen lopuksi nämä ovat olleet kai vain valheita ja pääni on mennyt solmuun.
Olen elänyt hänen ehtojensa mukaan eron jälkeenkin.
Toki on myös minua auttanut ja vaikuttaa jopa inhimilliseltä nykyään enemmän mutta yhtäkkiä taas satuttaa minua jollain tavalla.
Nyt on sitten vaiheessa itsarilla uhkailu, ollut jo pidemmän aikaa. Kertoo hyvin kuvainnollisesti, että missä, miten ja milloin tämän toteuttaa.
Kun huolestun oikeasti niin kertoo, ettei nyt oikeasti sellaista tekisi.
Kohta taas alkaa vihjailemaan jossakin tilanteessa.
Vaikka hän tapailee jo muita, vaikka hänellä on jo kaikki asiat ihan ok ilman minua niin silti jostain syystä tahtoo pitää minut lähellään, ei kestä ajatusta jos minulla olisi uusi mies, ei kestä jos muutan paikkakunnalta pois, ei kestä jos ei voi olla ystäväni.
Ei halua satuttaa kuulemma minua mutta tekee sitä kuitenkin. On todella ristiriitainen kaikessa sanomisessa ja teoissaan.
Koen tämän jo ahdistavana, kiusaamisena.
En voi olla hänen ystävänsä vaikka olen yrittänyt eron jälkeen. En edes tiedä miksi.
Sattuu vain lisää ja olen pyytänyt, että tämä saa luvan loppua.
En ymmärrä enää mitään, en ihmisiä enkä asioiden kieroutta.
Tämä tuntuu tietyllä tavalla helvetiltä.
En saa selkoa oikein mistään ja minua kohtaan on jo syyttelyä hänen kaveripiirissään. Kertonut omat versionsa ja minä kuulemma olen valehdellut, jopa minun kaverini ovat hänen puolellaan nykyään joilta ennen sain tukea tässä kaikessa tai sitten sekin oli vain valhetta.
On niin absurdia kaikki, että haluan jokaiseen heistä välit lopullisesti poikki.
Kommentit (63)
Eikö tuo olisi vain hyvä juttu (otsikko)?
Tuohan on narsistista pers.häiriötä. Näille on tyypillistä vauhkota ja kiristää i-murhalla läheisiään. Se on kätevä tapa pitää muut varpasillaan sekä hakea huomiota.
Sinuna antaisin tyypin olla ja jatkaisin elämääni kaukana poissa. Ei kiinnosta exän ongelmat. Ja jos hän tekisikin sen, mitä uhkailee, niin eikös se vain olisi helpotus kaikille?
Lopeta yhteydenpito. Jos haluat muuttaa niin muuta, älä kerro exälle. Hänen asiansa eivät enää kuulu sinulle, eikä sinun hänelle. Jos olet huolissasi exästä, kerro se hänen perheenjäsenilleen, sukulaisille tai ystäville, ja pyydä että auttavat exää hankkimaan apua, mutta kerro myös, että et halua enää yhteydenottoja exältä etkä exään liittyen, auttaminen kuuluu nyt muille läheisille. Sinulla ei ole mitään velvollisuuksia häntä kohtaan.
Leila Koo kirjoitti:
Suojaa itsesi. Ota etäisyyttä. Pääset vaikka turvakotiin näin aluksi. Henkinen väkivalta riittää turvaan pääsemiseen.
Tuollainen on vakavaa henkistä väkivaltaa. Tyyppi vaikuttaa vakavasti persoonallisuushäiriöiseltä.
Kukaan ei ole vastuussa toisen aikuisen itsemurhasta.
Emme siis asu enää yhdessä. Olemme eronneet.
Yritimme jotenkin sovussa olla jostain syystä mutta ei tule mitään. Kiusaaminen jossain määrin jatkuu ja se ulottuu jo siihen, että muutkin pitävät minua valehtelijana tai hulluna.
Tiedän, että osaa olla hyvin vakuuttava ja on voimakas persoona. Tiedän myös sen, että olen täysin oikeassa kaikesta ja oli virhe koskaan ymmärtää häntä tai tuntea myötätuntoa, ruveta seurustelemaan ja muuttaa yhteen.
Hän periaatteessa sai minut alunperin tutustumaan säälillä ja kiitollisuudenvelalla.
Olisinpa kuunnellut itseäni.
Ap
Ymmärrän kyllä sinua, on sattunut "vaikea" ihminen elämääsi. Syyttelyt ja syyllisyyden tunteet kannattaa unohtaa vähitellen.
Itse tiedät mikä on totta ja sitä ei mikään voi muuttaa. Tuo välit poikki on paras ratkaisu oman mielenterveyden kannalta.
Se ei ole sinun syysi, jos hän tappaa itsensä.
Mutta jos jäät roikkumaan häneen ja annat hänen pompotella ja manipuloida itseäsi niin olet kyllä aivan itse siitä vastuussa, sinun kuuluu aikuisena ihmisenä huolehtia itse omasta hyvinvoinnistasi.
Lopeta yhteydenpito. Vaihda puheinnumeroa. Hanki turvakielto. Sano ystävillesi ja omaisillesi (PAINOTA asiaa), etteivät kerro MITÄÄN sinua koskevia asioita tälle henkilölle. Ei edes kyllä tai ei, vaan en kommentoi.
NO CONTACT EVER AGAIN! Kaikki yhteydenpito poikki. Ota vastuu omasta elämästäsi. Sinulla on velvollisuus ottaa etäisyyttä exään. Et saa taipua tai antaa periksi missään tilanteessa. Blokkaa ex kaikissa viestimissä.
Hakeudu terapiaan, jos mahdollista. Jos ei ole, lue laadukasta self help -kirjallisuutta aiheesta, esim. terapeuttien ja psykologien kirjoittamaa.
Blokkaa nyt jo hyvä ihminen. Et ole mitenkään vastuussa muitten tekemisistä.
Et ole vastuussa hänen käytöksestään etkä itsemurha uhkailuista. Muista että elät omaa elämääsi, sinä päätät, sinä teet. Sinun ei tarvitse olla mitään muuta miellyttääksesi jotakuta muuta.
Tuttu juttu. Itsemurhalla uhkailu on se vanhin ja väsynein temppu hullujen naisten pelikirjasta. 99% ajasta pelkkää paskapuhetta. Ja olisiko se nyt loppujen lopuksi niin suuri tragedia, jos tuollainen sekopää poistaisi itsensä tästä maailmasta?
No voi onpa sillä surua ja vaikeaa itsellään . Ainakin on tunteita sinua kohtaan ettei ole kylmä tai välinpitämätön . Aikuisen on vaikeaa olla sekä itsenäinen että riippuvainen samaan aikaan . Monet avioliitot vaatii sellaista sitoutumista että ollaan aikuisia , ollaan yhdessä mutta silti erillisiä ihmisiä joilla on myös oma elämä ,omat ystävät oma ammatti harrastukset ja sitten jotain yhteisiä . Aikuiset elää niin tavallaan kaksi aikuista omaa elämäänsä erikseen ja yhdessä . Pysytään siis puolisona mutta ollaan erillisiä aikuisia. Rakkaus on usein kiintymystä tottumista eikä mitään kiihko seksiä tai jatkuvaa yhdessä oloa vaan yhteenkuuluvuutta. Rakkaus on sellaista . Tunteet kuuluu elämään . Myös miehillä on vaikeaa keski iässä kuten naisilla vaihdevuodet. Älkää nimitelkö toisia millään häiriö nimillä kun kaikki on häiriöisiä jossain . Kun on yhdessä pitkään ihmiset kiintyy toiseen vaikka ei olisi onnellinen.
No jos totta puhutaan niin viime aikoina on tullut vihaisena jo sellaisia ajatuksia, että tehköön sitten niin, helpotus kaikille.
En oikeasti sitä kuitenkaan toivo. On hänessä hyviäkin puolia ja olisi kiva tyyppi, jos vain myöntäisi virheensä, menisi itseensä ja lopettaisi tuon uhittelun, asioiden vääristelyn, manipuloinnin..
No ei tule koskaan tapahtumaan. Kaikki on aina muiden syytä, kaikki.
Joskus tulee jotain pilkahduksia, että sanoo minulle, ettei ole vihainen, ei syytä minua mistään ja hänessä on se vika.
Toisena hetkenä minusta on vain harmia.
On todella vaikea, pelottava ihminen omalla tavallaan ja toinen puoli on mitä ihanin ja huomaavaisin.
No, narsistinen hän on aika vahvastikin ja en ole ainoa joka tätä on todistanut.
Nyt en tahdo enää antaa siimaa tai tukea, olen itse jo syvällä masennuksessa ja poissa töistä kaiken tämän takia. Enää minua ei tarvitse manipuloida.
Haluan vain hänet vastuuseen teoistaan ja selvitä oikeudenkäynnistä (vaikka uhkailee siitäkin, että voittaa) ja sitten unohdan koko ihmisen, jätän täydellisesti taakseni.
Ap
Välit totaalisen poikki. Ei mitään reaktiota viesteihin. Ei mitään.
Säästä viestit mutta älä heikkonakaan hetkenä vastaa.
Kunhan aika kuluu, hän jättää sinut rauhaan, viimeistään kun löytää uuden.
Tsemppiä.
Minä en vastaavassa tilanteessa vastannut mitään vaan soitin apua paikalle. Huomasi että manipulointi ei onnistu, kun jätän hänet viranomaisten huoleksi. En usko hetkeäkään että oli oikeasti mitään itselleen tekemässä ja vielähän tuo elää ja porskuttaa eteenpäin 5v tapahtumien jälkeen. Eikä sen jälkeen koettanut vastaavaa, on varmaan ollut nolo selitellä ensihoidolle että ei hän oikeasti ollut mitään tekemässä.
Niin jos kuka on tahansa menee psykiayrille saa heti diagnoosin häiriö . Hahaha !!!
Sanot sille avoimesti, että tuo olisi ihanin asia, mitä ikinä voisit tehdä. Kiitos jo etukäteen.
Tee hänestä huoli-ilmoitus tämän kotikunnan sosiaaliviranomaisille (aloitus toimii hyvänä pohjana) ja sen jälkeen poistat hänet elämästäsi kaikin mahdollisin keinoin. Huoli-ilmoituksella siirrät vastuun viranomaisille. Jos hän ei ota apua vastaan, vastuu on hänellä, vaikka päätyisi mihin ratkaisuun. Sinun ei tarvitse uhrata omaa elämääsi kiristykselle ja manipuloinnille.
Suojaa itsesi. Ota etäisyyttä. Pääset vaikka turvakotiin näin aluksi. Henkinen väkivalta riittää turvaan pääsemiseen.
Tuollainen on vakavaa henkistä väkivaltaa. Tyyppi vaikuttaa vakavasti persoonallisuushäiriöiseltä.
Kukaan ei ole vastuussa toisen aikuisen itsemurhasta.