Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ex uhkailee itsarilla pitääkseen minut elämässään.
02.12.2020 |
Olen väsynyt häneen.
Eromme oli ainoa oikea ratkaisu oman mielenterveyden vuoksi.
Hän ei tunne rajoja, hän ei kunnioita rajojani vaikka niitä olen asettanut. Valitettavasti olen myös jonkin asian vuoksi ne rajat sitten kadottanut. Olen muuttunut ihmisenä.
Enää en jaksa.
Ensinnäkin hån on todella ilkeä sattuessaan tietyllä päälle. Määräilee, solvaa minua ja kanssaihmisiä, asettaa itsensä muiden yläpuolelle, on haukkunut todella ikävästi, kontrolloinut ja muuta. Ahdistuin hänen uhoamisen vuoksi ja aloin pelkäämään häntä.
En voinut hyvin ja kun joi, alkoi myös fyysinen kuritus jossain vaiheessa, satunnaisesti.
Suuttui nollasta sataan mitättömistä asioista.
Näistä ei muka muista mitään, ei tarkoittanut, oli minun vikan, vitsiä tai muuta sellaista.
Yhdestä tilanteesta on tulossa ihan oikeudenkäynti. Yksi pahoinpitely oli liikaa. Siitä lähti minun prosessini lähtemiseen.
Edelleenkin puolustelee itseään vaikka näyttöä on.
Hän kuitenkin osaa pitää minut läsnä elämässään ja heikkoina hetkinä olen sortunut ikävään, empaattisuuteen, hyviin viesteihin ja hänen ymmärrykseen kaikesta.
Loppuen lopuksi nämä ovat olleet kai vain valheita ja pääni on mennyt solmuun.
Olen elänyt hänen ehtojensa mukaan eron jälkeenkin.
Toki on myös minua auttanut ja vaikuttaa jopa inhimilliseltä nykyään enemmän mutta yhtäkkiä taas satuttaa minua jollain tavalla.
Nyt on sitten vaiheessa itsarilla uhkailu, ollut jo pidemmän aikaa. Kertoo hyvin kuvainnollisesti, että missä, miten ja milloin tämän toteuttaa.
Kun huolestun oikeasti niin kertoo, ettei nyt oikeasti sellaista tekisi.
Kohta taas alkaa vihjailemaan jossakin tilanteessa.
Vaikka hän tapailee jo muita, vaikka hänellä on jo kaikki asiat ihan ok ilman minua niin silti jostain syystä tahtoo pitää minut lähellään, ei kestä ajatusta jos minulla olisi uusi mies, ei kestä jos muutan paikkakunnalta pois, ei kestä jos ei voi olla ystäväni.
Ei halua satuttaa kuulemma minua mutta tekee sitä kuitenkin. On todella ristiriitainen kaikessa sanomisessa ja teoissaan.
Koen tämän jo ahdistavana, kiusaamisena.
En voi olla hänen ystävänsä vaikka olen yrittänyt eron jälkeen. En edes tiedä miksi.
Sattuu vain lisää ja olen pyytänyt, että tämä saa luvan loppua.
En ymmärrä enää mitään, en ihmisiä enkä asioiden kieroutta.
Tämä tuntuu tietyllä tavalla helvetiltä.
En saa selkoa oikein mistään ja minua kohtaan on jo syyttelyä hänen kaveripiirissään. Kertonut omat versionsa ja minä kuulemma olen valehdellut, jopa minun kaverini ovat hänen puolellaan nykyään joilta ennen sain tukea tässä kaikessa tai sitten sekin oli vain valhetta.
On niin absurdia kaikki, että haluan jokaiseen heistä välit lopullisesti poikki.
Kommentit (63)
Ärsyttävän itsekäs mies. Vaikka on auttanut sinua jossain vaiheessa kyllä vaatii ja ottaa enemmän.
Olet vielä henkisessä lieassa josta on päästävä irti.
Käytä kaikki mahdolliset keinot jotka vaan keksit että pääset eroon tuollaisesta energiavampyyrista. Hän tuottaa sinulle vaan huolta.
Opettele rakastamaan itseäsi enemmän. Sinun ei tarvitse sietää nykyisen kaltaista tilannetta enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastuuta läheisistä kirjoitti:
No voi onpa sillä surua ja vaikeaa itsellään . Ainakin on tunteita sinua kohtaan ettei ole kylmä tai välinpitämätön . Aikuisen on vaikeaa olla sekä itsenäinen että riippuvainen samaan aikaan . Monet avioliitot vaatii sellaista sitoutumista että ollaan aikuisia , ollaan yhdessä mutta silti erillisiä ihmisiä joilla on myös oma elämä ,omat ystävät oma ammatti harrastukset ja sitten jotain yhteisiä . Aikuiset elää niin tavallaan kaksi aikuista omaa elämäänsä erikseen ja yhdessä . Pysytään siis puolisona mutta ollaan erillisiä aikuisia. Rakkaus on usein kiintymystä tottumista eikä mitään kiihko seksiä tai jatkuvaa yhdessä oloa vaan yhteenkuuluvuutta. Rakkaus on sellaista . Tunteet kuuluu elämään . Myös miehillä on vaikeaa keski iässä kuten naisilla vaihdevuodet. Älkää nimitelkö toisia millään häiriö nimillä kun kaikki on häiriöisiä jossain . Kun on yhdessä pitkään ihmiset kiintyy toiseen vaikka ei olisi onnellinen.
Miten tämä liittyi yhtään mihinkään? Ap aloituksessa ei ole kysymys rakkaudesta vaan manipuloinnista ja hyväksikäytöstä.
Lopeta kaikki yhteydenpito, älä vastaa mihinkään viesteihin, laita estoille kaikkialla. Muuten tuo pitkittyy ja pitkittyy. Esäni uhkaili myös itsemurhalla ja että tulee ovelle katsomaan onko luonani muita miehiä. Laitoin viimeisen viestin, että nyt loppuu yhteydenpito tai otan yhteyttä poliisiin. No pikkuhiljaa hiljeni, eikä mitään itsemurhaa tehnyt.
Mitään siimaa ei tuollaisille pidä antaa.
Vastaa itsariviesteihin, että olet hyvin surullinen, jos hän suunnittelee tuollaista mutta että hän on viime kädessä aikuinen ja vastuussa itselleen teoistaan ja että toivot että hän niillä ajatuksilla hakee itselleen apua.
Eli jämäkästi rajat. Leikkii vain tunteillasi. Koska et ole vastuussa siitä, mitä hän tekee, hän itse on.
Mies uhkailee, että saisit edelleen pidettyä sinut vallassaan. Et ole millään tavalla velvollinen huolehtimaan hänestä. Hän myrkyttää sinut teoillaan. Lopeta kaikki yhteydenpito kokonaan. Älä vastaa vaikka kuinka tekisi mieli. Laita estot, vaihda puhnro, muuta. Pikkuhiljaa helpottaa. Ole vahva!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kun suostut pitämään yhteyttä, tuollainen ihminen vuoroin uhkailee, kiristää, pyytää anteeksi, esittää mukavaa... saadakseen sinulta haluamiaan reaktioita ja huomiota. Ei hän tule muuttumaan. Ainoa keino estää häntä käyttämästä valtaansa sinuun on katkaista yhteydenpito kokonaan.
Ilmoitus poliisille tällaisestä häirinnästä, ja välit exään lopullisesti poikki. Suosittelen myös lähestymiskiellon hakemista. Olkoon viranomaisten taakka jatkossa, jos haluaa jatkaa itsarilla uhkailua ym.
Terv. Saman kokenut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ei tuo vielä mitään kun niitä on naikkosroikkujia jotka pieleen menneen iskuyrityksensä jälkeen alkavat häiriköimään antidatalla ja fyysisesti leimmaamaan miesasiakkaita. SE on myös oikeudenkäynnin perustaa. Ja sellainen seurailija tarvitsee selvästi jotain psykiatrian palveluita kortteli- ja kauppakeskushäirintänsä lopettamiseksi.
Ei siis kestä kun liikutaan toiselle paikkakunnalla, ollan jonku toisen seurassa jne.
Tyypillistä miesten puhetta: väheksytään naisten kokemuksia- "Ei tuo vielä mitään, mutta...." Eli mitätöidään naisiin kohdistuva väkivalta- tyypillistä r a i s k a u k s i s t a ja perheväkivallasta puhuttaessa. Toinen tapa miehillä mitätöidä on väittää niitä yleisiksi
Trollihan tämä on, tyymi on niin tunnistettava, mutta tämmöisiä on oikeassa elämässä, joten tärkeä aihe!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu rajat on asetettava. Minun on se itse tehtävä. En voi enää tehdä tätä itselleni oikeasti.
En edes tiedä miksi olemme olleet väleissä eron jälkeen. Siihen kai liittyy hyvin montakin asiaa ja aluksi se tuntui ihan ok:lta, että autetaan toisiamme ja jatketaan kuitenkin omaa elämäämme.
Ei se kuitenkaan niin mennyt, aloin jälleen tuntemaan empatiaa ja syyllisyyttä kaikesta.
Sitten ahdistuin siitä kaikesta kun kertoi uusista naiskuvioistaan, kertoi niin avoimesti ja minua väheksyen elämästään.
Otin etäisyyttä.
Pian taas kertoi ummet ja lammet elämästään, kuinka on ollut ikävä ja asetti minuun odotuksia joita en itse tahtonut.
Menin hänen ehdoillaan, sairasta sekin.
Sitten nämä itsariuhkailut, syytökset minun ylireagoinnista ja valehtelusta pahoinpitelysyytteeseen, takaisin houkuttelu ties millä jutuilla, sovitteluun painostaminen ja sitten taas kaikenlaiset ristiriitaisuudet.
Onneksi sovitteluohjaaja ei antanut periksi ja kyseli homman varsinaista kulkua. Kai ymmärsi, että olen puun ja kuoren välissä ja oli todella tukenani ja avasi silmiäni.
Tällaiset tilanteet ovat varmaan hänelle tyypillisiä ja ymmärsi hyvin pitkälle minua.
Tämä sitten menee pidemmälle.
Onneksi minulla on todella paljon näyttöä lääkärikäynneiltä yms. josta saa selvyyttä paljonkin asioiden kulusta monien kuukausien ajan.
Tämän on loputtava ja minunkin muututtava.
Olen jo hiljalleen oikealla tiellä kun lähdin ja olen häntä pyytänyt jättämään minut nyt rauhaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Juu rajat on asetettava. Minun on se itse tehtävä. En voi enää tehdä tätä itselleni oikeasti.
En edes tiedä miksi olemme olleet väleissä eron jälkeen. Siihen kai liittyy hyvin montakin asiaa ja aluksi se tuntui ihan ok:lta, että autetaan toisiamme ja jatketaan kuitenkin omaa elämäämme.
Ei se kuitenkaan niin mennyt, aloin jälleen tuntemaan empatiaa ja syyllisyyttä kaikesta.
Sitten ahdistuin siitä kaikesta kun kertoi uusista naiskuvioistaan, kertoi niin avoimesti ja minua väheksyen elämästään.
Otin etäisyyttä.
Pian taas kertoi ummet ja lammet elämästään, kuinka on ollut ikävä ja asetti minuun odotuksia joita en itse tahtonut.
Menin hänen ehdoillaan, sairasta sekin.Sitten nämä itsariuhkailut, syytökset minun ylireagoinnista ja valehtelusta pahoinpitelysyytteeseen, takaisin houkuttelu ties millä jutuilla, sovitteluun painostaminen ja sitten taas kaikenlaiset ristiriitaisuudet.
Onneksi sovitteluohjaaja ei antanut periksi ja kyseli homman varsinaista kulkua. Kai ymmärsi, että olen puun ja kuoren välissä ja oli todella tukenani ja avasi silmiäni.
Tällaiset tilanteet ovat varmaan hänelle tyypillisiä ja ymmärsi hyvin pitkälle minua.
Tämä sitten menee pidemmälle.
Onneksi minulla on todella paljon näyttöä lääkärikäynneiltä yms. josta saa selvyyttä paljonkin asioiden kulusta monien kuukausien ajan.Tämän on loputtava ja minunkin muututtava.
Olen jo hiljalleen oikealla tiellä kun lähdin ja olen häntä pyytänyt jättämään minut nyt rauhaan.Ap
Älä tyydy pyytelemään häneltä mitään, vaan blokkaat itse tyypin elämästäsi. Kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen ollut tuossa vastaavassa tilanteessa joskus kauan sitten, siis tuollaisena uhkailijana. Pahinta siinä oli, että toinen antoi aina pilkahduksen toivoa, kun totteli ja kuunteli minua. Siitä se mylly lähti aina uudestaan ja uudestaan pyörimään. Asia helpottui huomattavasti, kun ex oli vain yksinkertaisesti ilkeä minulle ja teki asioita, jotka hän tiesi satuttavan minua. Paras kannustin toimintani lopettamiseen oli se, että ex alkoi ihan julkisesti näyttäytyä uuden tapailukumppaninsa kanssa ja avoimesti kertoa, ettei halua olla kanssani. Siitä jotenkin sisuunnuin, että en kestäisi sitä häpeää, jos palaisimmekin yhteen ja kaikki tietävät, että minä olen roikkunut hänen perässään.
Eli vinkkinä sanoisin, että olet vain tyly ja jatkat elämääsi välittämättä, mitä hän yrittää. Tietysti olisi hyvä varmistaa, että hänellä on joku ystävä, johon voi tukeutua, ettei hän jää täysin tyhjän päälle.
Ei ole sinun ongelmasi jos tappaa itsensä. Ongelmallisempaa on, että nämä sekopäät on usein liian paskahousuja moiseen touhuun ja todennäköisempää on, että hän listii sinut ennemmin kuin itsensä... Eli välit poikki ja elelet suunnilleen loppuelämäsi vilkuillen olkasi yli, jos tyyppi ei löydä itselleen uutta uhria...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella kylmiä psykopaattimaisia neuvoja jaellaan. Aloitus on vain ap:n oma versio tilanteessa ja eroissa on harvemmin vain yksi hyvis ja yksi pahis, vaan tilanne on moniulotteisempi.
Aika ja ymmärrys parantavat ja se, jos se mies vaikka löytää jonkun uuden.
Tässä kun syvennyn taas ajattelemaan asiaa niin on paljon muutakin millä on uhkaillut.
Ensin siis uhkaili kaikenlaisilla väkivaltaisilla mielikuvillaan kun olimme yhdessä.
Kertoi miten aikoo kostaa ihmisille, jotka häntä vastaan ovat olleet.
Se meni todella, todella pitkälle jo ihan konkreettiselle tasolle (tilasi asioita, joilla voisi vahingoittaa ihmisiä) ja naureskeli.
Aloin elämään jatkuvassa pelossa.
Tiesin, että ei oikeasti näitä asioita tekisi mutta pitkään kun hokee ja uhittelee niin minunkin maailmani alkoi näyttämään pelkältä uhalta ja tuskin sain happea hänen lähellään. Humalassa kun purkautui vielä fyysisenä aggressiona minua kohtaan niin en enää jaksanut, otin viranomaisiin yhteyttä.
Tämän jälkeen kun tilanne rauhoittui paljon päätökseni takia ja sain voimaa lähteä niin uhkailut ovat tosiaan jatkuneet itseensä kohdistuneen mutta myös kun olimme läheisissä väleissä niin kertoi, että jos vielä kerrankin karkaan niin leikkaa pääni irti.
Tämä oli vitsiä mutta toisaalta kun hoki niin...
Eihän tuo normaalia ole.
Uhoamista kaikki mutta hyvin sairaalloista sellaista.
Toisena hetkenä voikin olla todella erilainen, siis auttavainen, ei tekisi minulle mitään pahaa ja muutenkin ihan normaalin oloinen.
Kun saa minua tarpeeksi lähelleen niin alkaa taas tuo vallankäyttö.
Ei siis vain tule mitään. On aika nurinkurista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ole sinun ongelmasi jos tappaa itsensä. Ongelmallisempaa on, että nämä sekopäät on usein liian paskahousuja moiseen touhuun ja todennäköisempää on, että hän listii sinut ennemmin kuin itsensä... Eli välit poikki ja elelet suunnilleen loppuelämäsi vilkuillen olkasi yli, jos tyyppi ei löydä itselleen uutta uhria...
Sinulla on vain ap:n kertomus. Varmastikin kaikki jätetyt kokevat olonsa surullisiksi ja epätoivoisiksi. Vähän empatiaa kannattaa harjoitella edes!
Joo ei mitään varmistuksia siitä, onko hällä jotain toista ystävää tukenaan. Ero on ero, siinä ei exät voi toista auttaa, vaikkei kyseessä olisikaan manipulointi kuten tässä. Kyllä tuo uhkaileva exä ihan itte hoitaa ystävyys- ja tukiasiansa.
Mitä virheitä teit itse, ap? Niiden kautta voidaan päästä objektiivisen totuuden jäljille.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei mitään varmistuksia siitä, onko hällä jotain toista ystävää tukenaan. Ero on ero, siinä ei exät voi toista auttaa, vaikkei kyseessä olisikaan manipulointi kuten tässä. Kyllä tuo uhkaileva exä ihan itte hoitaa ystävyys- ja tukiasiansa.
Mikä ihmeen "ero on ero"? Itselleni kelpaisi uudelleen nyt sinkkuna lähes kaikki exäni, vaikka itse heidät jätinkin. Ei se rakkaus kuole koskaan lopullisesti. Ihmisiä hekin ovat, herkkiä ja tuntevia ja edelleen välitän heistä.
Alue: Aihe vapaa
ei tuo vielä mitään kun niitä on naikkosroikkujia jotka pieleen menneen iskuyrityksensä jälkeen alkavat häiriköimään antidatalla ja fyysisesti leimmaamaan miesasiakkaita. SE on myös oikeudenkäynnin perustaa. Ja sellainen seurailija tarvitsee selvästi jotain psykiatrian palveluita kortteli- ja kauppakeskushäirintänsä lopettamiseksi.
Ei siis kestä kun liikutaan toiselle paikkakunnalla, ollan jonku toisen seurassa jne.