Mitä miettisit kun ystäväsi tulisi raskaaksi 45-vuotiaana ja kertoisitko hänelle mielipiteesi?

Minä en kyllä ymmärrä millaisia ystävyyssuhteita teillä on, jos ei niissä voi avoimesti keskustella asioista. Jos minun ensimmäinen ajatus olisi "hui!" niin aivan hyvin voisin sanoa sen eikä yksikään kaverini pistäisi välejä poikki sen takia. Todennäköisesti ystävä vaan kertoisi, miten jaksaminen ja riskit hirvittää itseäkin, mutta lapsi on silti odotettu ja tervetullut. Silloin olisin iloinen hänen puolestaan. En jaksaisi ystäviä, joiden asenne on tämän ketjun mukainen "pidä turpa kii kun ei mun asiat sulle kuuluu".

Onnittelisin ja toivoisin mielessäni, että kaikki sujuu hyvin äidin ja lapsen terveyden kannalta.